Manse oli eilen heittämällä parempi, mikä ei suorastaan yllätä, kun Mansen kautta on sivusilmällä seurannut. Hurjan vahva voittajaehdokas koko hoidolle ainakin mun kirjoissa!
Sotkamon kanssa Joma on taas pleijarivaiheessa yleensä ollut omaan tasoonsa nähden erittäin hyvässä vireessä ja itsevarma, kuten
@Veikko1 on nytkin taas tuonut ilmi - mullekin se varmaan olisi "ihannevastustaja" johonkin tulevaan sarjaan, tai Kopla tai Keki. Mutta ei kyllä Manse, ei sitten millään, koska jälki ei tulisi olemaan kaunista millään ilveellä, ja niistä peleistä voisi ajankäyttönsä suhteen tarkat ja huonoja fiiliksiä kammoavat fanit jäädä suosiolla kotiin.
Sitten oli asioita, joita ei Joman piikkiin tarvitse laskea. Esimerkiksi Mansen noviisi juoksunlyöjä oli ihan katsomaton kortti ja se lyönti olisi tullut kaikille ulkokentille ihan puskista. No ja sitten Ruuska, Lieto,Tikkakoski, Puhtimäki....
Toisekseen Piiron poissaolo heijastui pieniin asioihin sekä koppariosastolla että varsinkin sisäpelissä, kun hyvin yhteenhitsaantunut ja toistensa tavat perinjuurin tunteva ykköskärki puuttui. Sellainen sotkee sisäpeliä joukkueessa kuin joukkueessa tilanteessa kuin tilanteessa. Minusta yhtääkään peluria ei voi tikunnokkaan eilisestä nostaa eikä Huotariakaan. Varsinkin kun Toipparin ja Rätönkin peluuttaminen varhaisessa vaiheessa ja se tyyli, että jos ollaan ahtaalla, yritetään edes ladata kaikki yhden juoksun hakemiseen ennen kuin on liian myöhäistä, on aivan ihana, kuten mm.
@Base B on jo monesti tähdentänyt! Aina, varsinkin jos peli on vähän pelokasta ja hapetonta, ei vain ole realistista lyödä päätä seinään ja yrittää saada kokoon kokonaista ajolähtöä ja siihen unelmaläpäriä. Jos edes yhden miehen saaminen ykköselle on palojen maustamaa tuskien taivalta, pitää tosiasiat tunnustaa Paasikiven hengessä. Toipparin ja Rätön mukana olo varhaisessa vaiheessa antaa myös jokaiselle ysin tyypille lisää turvaa ja tukea. Ja motivaatiota, koska sen sijaan että joku pääsisi kentälle ja seuraavassa hetkessä palaisi, yksittäisilläkin onnistumisilla voi olla merkitystä.
Positiivista eilisessä oli myös se, että Kapen vähän turha virhe pelin alkupuolella kolmoskopparina jäi taakse ja Kape otti nopeasti opikseen ja paransi otteita, ja että samoin pelin alkupuolella vähän hermoillut (se roimasti kotipesän ylilentänyt polttoheitto) Tirkkonen paransi varsinkin sisällä.
Ja jos joku sanoo, että ei saa olla positiivinen, niin pahkeinen, sanon minä. Huotari on selvästi päättänyt luottaa kolmeen kärkeensä, jonka takia peli on parhaimmillaan ollut ihanaa ja viihdyttävää. Toi ei ainakaan ole virkamiesten prosenttipeliä. Kyllä se mulle riittää. Ainakin Mansea vastaan!