IPV 2021

[@avoinyhtio]

Ei pitänyt pärjätä,mut silti pärjättiin
Menkää kaikki mihin haluatte
Sieltä se menestys tulee.

 

[kontiola]

Kiitos myös IPV:n uskollisille palstalaisille. Ensimmäisen pudotuspelin aikainen viestittely IPV:n ketjussa oli unohtumatonta. Uskomaton lukkari teillä, uskomattomat pelaajat, uskomaton pelinjohtaja ja ihan uskomattomat fanit ja tunnelma! ❤❤❤

 

[Vallo-Peikko]

Viimeksi 1990 kokenut näin hienoja hetkiä pesiksen parissa. Ei oikein voi verrata, kun lähtökohdat oli niin erilaiset, jotenkin tämän ryhmän meno oli vielä riemukkaampaa ja aidompaa. Oli miten oli, kiitos IPV ja koko henkilöstönsä mahtavasta kaudesta!!

Itse kun työntelin muovitraktoria tuohon aikaan ja olen nähnyt 2000-alun ja suomensarjaan pudottautumiset ja sieltä pitkän tien tänne asti, niin tämähän tuntui niin hienolta ja antaa toiveita tulevaisuudesta.

 

[Vallo-Peikko]

Kiitos myös IPV:n uskollisille palstalaisille. Ensimmäisen pudotuspelin aikainen viestittely IPV:n ketjussa oli unohtumatonta. Uskomaton lukkari teillä, uskomattomat pelaajat, uskomaton pelinjohtaja ja ihan uskomattomat fanit ja tunnelma! ❤❤❤

Kiitos @kontiola ja kiitos upeasta tuesta ja kannustamisesta! Suru puserossa myös JoMan puolesta.

 

[LBC]

Satuin näkemään IPV:n joukkueen Mäkisineen kaikkineen heinäkuussa Ukoskan liittymän Nesteellä. Olivat menosssa Kiteelle ja olivat ilmeisesti ottanee aikaisen tauon En mennyt häiritsemään, vaikka teki mieli huikata kaikenlaista kehua jo siinä vaiheessa kautta.

Tämä tuli mieleen, kun näin Jani Valkeapään haastattelun eilen ruuudussa, jossa Jani kehui, että ensisilmäyksellä jossain Parikkalan leirillä joukkueesta huokui henki, joka antoi odottaa hyvää (vai olikos se Mäkinen vai Valkeapää, mutta ihan sama). Mulle tuli nimittäin siellä Nesteellä ihan samanlainen fiilis siitä porukasta jotka tankkasi kahvilasta kuka mitäkin. Rennosti, mutta hmm urheilullisesti oltiin tilanteessa.

Toivottavasti tämä kantaa ensi kaudelle ja oikeastaan tietämättömänä sopimustilanteista toivoisin, että joukkueen runko pysyisi ja joukkueeseen tulisi samantyylisesti näytönhaluista ja kehittyvää porukkaa. Ensi kaudesta ei varmaan kannata alkaa odottaa yhtään enempää kuin mitä nyt nähtiin, senkin luulis riiitävän, ettei vaan käy Kitteitä.

Hienoa oli sivusta seurata teidän taivalta tänä vuonna, on siitä jo aikaa kun Vesut ja Rikut ja Holttiset ja Laaksot hoiteli sitä menestystä. Niin onhan nuo viimeksi mainitut taas taustalla mukana.

 

[Vallo-Peikko]

Satuin näkemään IPV:n joukkueen Mäkisineen kaikkineen heinäkuussa Ukoskan liittymän Nesteellä. Olivat menosssa Kiteelle ja olivat ilmeisesti ottanee aikaisen tauon En mennyt häiritsemään, vaikka teki mieli huikata kaikenlaista kehua jo siinä vaiheessa kautta.

Tämä tuli mieleen, kun näin Jani Valkeapään haastattelun eilen ruuudussa, jossa Jani kehui, että ensisilmäyksellä jossain Parikkalan leirillä joukkueesta huokui henki, joka antoi odottaa hyvää (vai olikos se Mäkinen vai Valkeapää, mutta ihan sama). Mulle tuli nimittäin siellä Nesteellä ihan samanlainen fiilis siitä porukasta jotka tankkasi kahvilasta kuka mitäkin. Rennosti, mutta hmm urheilullisesti oltiin tilanteessa.

Toivottavasti tämä kantaa ensi kaudelle ja oikeastaan tietämättömänä sopimustilanteista toivoisin, että joukkueen runko pysyisi ja joukkueeseen tulisi samantyylisesti näytönhaluista ja kehittyvää porukkaa. Ensi kaudesta ei varmaan kannata alkaa odottaa yhtään enempää kuin mitä nyt nähtiin, senkin luulis riiitävän, ettei vaan käy Kitteitä.

Hienoa oli sivusta seurata teidän taivalta tänä vuonna, on siitä jo aikaa kun Vesut ja Rikut ja Holttiset ja Laaksot hoiteli sitä menestystä. Niin onhan nuo viimeksi mainitut taas taustalla mukana.

Ja Laakso sai eilen paljon suitsutusta Valkeapäältä tuossa samaisessa haastattelussa.

 

[Pelimies]

Satuin näkemään IPV:n joukkueen Mäkisineen kaikkineen heinäkuussa Ukoskan liittymän Nesteellä. Olivat menosssa Kiteelle ja olivat ilmeisesti ottanee aikaisen tauon En mennyt häiritsemään, vaikka teki mieli huikata kaikenlaista kehua jo siinä vaiheessa kautta.

Tämä tuli mieleen, kun näin Jani Valkeapään haastattelun eilen ruuudussa, jossa Jani kehui, että ensisilmäyksellä jossain Parikkalan leirillä joukkueesta huokui henki, joka antoi odottaa hyvää (vai olikos se Mäkinen vai Valkeapää, mutta ihan sama). Mulle tuli nimittäin siellä Nesteellä ihan samanlainen fiilis siitä porukasta jotka tankkasi kahvilasta kuka mitäkin. Rennosti, mutta hmm urheilullisesti oltiin tilanteessa.

Toivottavasti tämä kantaa ensi kaudelle ja oikeastaan tietämättömänä sopimustilanteista toivoisin, että joukkueen runko pysyisi ja joukkueeseen tulisi samantyylisesti näytönhaluista ja kehittyvää porukkaa. Ensi kaudesta ei varmaan kannata alkaa odottaa yhtään enempää kuin mitä nyt nähtiin, senkin luulis riiitävän, ettei vaan käy Kitteitä.

Hienoa oli sivusta seurata teidän taivalta tänä vuonna, on siitä jo aikaa kun Vesut ja Rikut ja Holttiset ja Laaksot hoiteli sitä menestystä. Niin onhan nuo viimeksi mainitut taas taustalla mukana.

Saman kommentin kuulin heti Parikkalan leirin jälkeen itsekin eräältä pelaajalta. Ohkainen toivonkipinä on Toivolasta, joten eletään toivossa. Keinäsen menetys kirpaisee jonkin verran, mutta se rooli on sisällä ja ulkona täytettävissä. Piiraisen lähdöstä varmasti mielipiteet vaihtelevat, mutta totuus on, ettei lyöjäjokereita kasva puissa. Muut voivat hyvinkin jatkaa ja toivottavasti näin on. Paluumuuttajahan on kovaa luokkaa ja ehkä Valkeapäällä on nyt parin pelin jälkeen ihan ok tilanne, jos joku hyvä pelimies haluaisi hyvähenkiseen porukkaan.

 

[Vallo-Peikko]

Onko paluumuuttaja Tono?

Helpottaa pikkaisen tuskaa, jos tosiaan Toivolaan edes vielä sentin ohut sauma.

 

[Pelimies]

Onko paluumuuttaja Tono?

Helpottaa pikkaisen tuskaa, jos tosiaan Toivolaan edes vielä sentin ohut sauma.

Niin hyvin en ole sisäpiirissä, että tietäisi, onko saumaa vai ei. Ehkä se voidaan laskea ohueksi saumaksi, että ei ole vielä varmasti johonkin muualle menossa…

 

[Imatranmies]

Toivottavasti pian alkaisi soppareita tipahtelemaan. Tono se paluumuuttaja taitaa olla, hyvä vahvistus olisikin mutta erittäin loukkaantumis altis vain.

 

[LBC]

Piiraisen lähdöstä varmasti mielipiteet vaihtelevat, mutta totuus on, ettei lyöjäjokereita kasva puissa.

Piiraisen kohdalla voi jossitellakin, vaikka ei tietenkään pitäisi: eilen 0/5, tänään 5/6. Olisi jättänyt sen heikon pleijarin tähän päivään

 

[Jymäkkä]

IPV:lla on aika hyvät näytöt nyt siitä, että täällä voi ottaa sen seuraavan stepin urallaan. Eikös Valtteri Luomakin käynyt täällä ykköstä pelaamassa, ja nyt superin aikana isoja askelia ovat ottaneet Rönkkö,Nurmio, Hyötyläinen, Kurikka, Toivola, Keinänen, Surakka ja Pesonenkin, joka viimeksi mainittu tosin siis täysin omaa tuotantoa. Luulisi, että kehittyvien pelaajien joukossa IPV olisi kiinnostava vaihtoehto.

 

[Pelimies]

Piiraisen kohdalla voi jossitellakin, vaikka ei tietenkään pitäisi: eilen 0/5, tänään 5/6. Olisi jättänyt sen heikon pleijarin tähän päivään

Kiitos syötöstä, mutta ainakaan minä en tee maalia😀. Paljon voisi muillakin asioilla jossitella, mutta pelit ovat nyt ohi ja tulokset eivät muuksi muutu…

 

[Jymäkkä]

Piiraisen kohdalla voi jossitellakin, vaikka ei tietenkään pitäisi: eilen 0/5, tänään 5/6. Olisi jättänyt sen heikon pleijarin tähän päivään

Piirainen oli tosi epätasainen, niin ottelun sisällä kuin otteluiden välilläkin. Minusta hänellä on kuitenkin kaikki edellytykset nousta ajan saatossa esimerkiksi nyt Niemen tasolle ihan kirkkaasti. Olisi ollut hyvä saada pidettyä, mutta Manse houkutti nyt liikaa.

 

[LBC]

Kiitos syötöstä, mutta ainakaan minä en tee maalia😀. Paljon voisi muillakin asioilla jossitella, mutta pelit ovat nyt ohi ja tulokset eivät muuksi muutu…

Juu näin on, tuo oli taas huonoa huumoria jota mun aivot suoltaa suusta ja täällä näppäimistöstä ilman minkäänlaista sordiinoa. Pitäis joku tekoäly hommata tähän väliin estämään puujalat. Nämä kaksi viidenteen mennyttä puolivälierää ovat kyllä jossittelun graalin maljoja.

 

[Pesäpallisti]

Minun käsitykseni mukaan Piirainen ja Keinänen vain varmat lähtijät ja Toivola mahdollinen, tekee päätöksen vasta kauden jälkeen jatkosta (jos ei ole jo tehnyt sopimusta muualle). Ulkopuolelta Laakso ainakin tulee takaisin kotiin. Huhuissa pyörinyt myös Hacklin, mikä kuulostaa hiukan oudolta kun on sopimus voimassa Kouvolan kanssa. Minun mielestäni olisi kyllä oikein tervetullut lisä, kokenut koppari ja hyvä pomputtaja. Jos Laakso pelaa etukentällä, on ulkokenttä käytännössä sama kuin tällä kaudella. Keinänen vaihtuu Laaksoon ja mahdollisesti Hacklin 3-koppariksi, jolloin Haukka olisi varmaan 2-koppari ja Pietinen linjassa. Puustinen tippuisi silloin pois. Isoimmaksi kysymysmerkiksi jää siis lyöjäjokeri(t), mikäli Toivola päättää lähteä muualle. Vapaana ei hirveästi vaihtoehtoja ole, en oikein edes keksi ketä siihen olisi vaihtoehtoina. Toki Laakso voisi myös pelata lyöjäjokerina, jolloin etukentälle tarvitsisi Pesoselle kaverin. Mutta eiköhän näistä piakkoin kuulla jotain virallista, ainakin toivottavasti.

 

[Neljäs jokeri]

Isoimmaksi kysymysmerkiksi jää siis lyöjäjokeri(t), mikäli Toivola päättää lähteä muualle. Vapaana ei hirveästi vaihtoehtoja ole, en oikein edes keksi ketä siihen olisi vaihtoehtoina. Toki Laakso voisi myös pelata lyöjäjokerina, jolloin etukentälle tarvitsisi Pesoselle kaverin. Mutta eiköhän näistä piakkoin kuulla jotain virallista, ainakin toivottavasti.

Taitaa MeriläisOssi olla ainoa varteenotettava vaihtoehto jolla sopimus katkolla.

 

[Palloveikko]

Nyt kun tässä on pari tuntia kautta sulatellut niin ei voi olla kuin pirun ylpeä joukkueesta. Tässä oma kausiyhteenvetoni ajatusten virran muodossa:

Viime kausi oli itselle iso pettymys, paperilla oli sellainen nippu että kolme perättäistä 9.sijaa oli tarkoitus muuttaa jopa taisteluun mitalipeleistä. Homma ei kuitenkaan missään vaiheessa lähtenyt rullaamaan, vaikka lopulta pudotuspelipaikasta taisteltiin vielä viimeisellä kierroksella - tuloksena se tuttu ysisija jälleen.

Kauden jälkeen palkkasoturi Jussilan poistuminen oli ollut selvää jo pitkään, mutta syksyn mittaan kun keskivaiheen joukkueet alkoivat tyhjentää meidän kärkeä pelaajista mietin jo hetken aikaa koko pesäpallon tulevaisuutta Imatralla; ei kai vaan jälleen edessä ole hallittu alasajo ja uuden vauhdin hakeminen alasarjoista.

Jussilan, Nurmion, Partasen ja Vilanderin lähdöt kirpaisivat, mutta erityisen pahaa teki Juuso Latun lähtö Kiteelle. Lattu oli IPV:n uuden tulemiset kasvot ja oma kasvatti, joka kuitenkin näki Kiteen paremmaksi paikaksi pelata pesäpalloa. Juurikin tästä syystä myönnän nauttineeni tällä kaudella myös Kiteen kyykkäämisestä IPV:n menestyksen ohella.

Superpesikseen nousun jälkeen vaikka sarjasijoitus oli junnannut paikallaan (yhdeksäntenä) niin oli siihen asti kuitenkin tullut tunne että joukkue oli vuodesta toiseen vahvempi ja aina paremmilla menestys eväillä varustettu. Nyt vedettiin matto kerralla jalkojen alta.

Sitä jotenkin loppusyksyn mittaan odotteli lapsenuskoisesti että Valkeapää taikoo jonkin kanin hatusta ja tuo muutaman nimimiehen lähteneiden tilalle. Kun siirtomarkkinoita seuraili ja viimeistään siinä vaiheessa kun autollinen mitään sanomattomia pelaajia roudattiin Siilinjärveltä Imatralle alkoi vahvistua että näillä tullaan menemään. Eniten huolestutti ajankohta tälle pelaajiston täysmylläykselle, koska tuleva kausi oli se kausi jolloin joukkuemäärää supistetaan ja alkoi materiaalin puolesta putoamisuhka näyttämään todelliselta. Samaa mieltä oli myös ns. ”asiantuntijaraati”.

Myönnän että omakin kiinnostus oli vähäisempää mitä koskaan aiemmin ennen kauden alkua. Treenipelien tulokset seurailin sivusilmällä ja tällekkin palstalle palasin viime kauden jälkeen vasta kun runkosarjaa oli jo tovi pelattu. Ja syy siihen miksi palstakirjoitukset alkoivat taas kiinnostaa oli että kentällä oli nähty aivan erilainen IPV mitä odotin näkeväni.

IPV sai uudistuneella joukkueella loistavan lähdön kauteen, kun kausi alkoi kahdella peräkkäisellä kolmen pisteen voitolla. Kolmen pisteen voitot päävastustajista oli jotain mitä ei oltu Imatralla totuttu näkemään. Muualta tulleet miehet osoittivat aika nopeasti omat ennakkoluuloni vääriksi ja osoittautuivat todella tärkeiksi palasiksi. Lisäksi kun alusta asti huomasi Surakan ottaneen talven aikana huimia kehitysaskeleita, oli selvää että IPV ei ensimmäistä kertaa ties kuinka moneen vuoteen anna tasoitusta lautasen ääreltä.

Hyvä startti kauteen hitsasi myös porukan selvästi yhteen, noin tiivistä ja hyvähenkistä porukkaa en muista aiemmilla kausilla nähneeni. Jopa katsojana sai hyvät fiilikset tuuletuksia yms. katselemalla. Odottamattoman hyvän startin jälkeen alkoi usko kasvaa että sarjapaikka tällä porukalla tullaan säilyttämään ja jopa pieni unelma pudotuspelipaikasta elää.

Heinäkuun puolivälin otteluohjelmaa silmäilemällä näytti että se on se paikka jolloin asetelmia sarjataulukossa tullaan vahvistamaan. Sitten lyötiin korona-karanteenilla vasten kasvoja. Otteluohjelmasta pyyhittiin pois kotipelit kolmea sarjan häntäpään joukkuetta vastaan, kahta päävastustajaa ja Mansea vastaan. Jos yhtään osaa urheilumatematiikkaa, on helppo todeta tämän olleen IPV:n kannalta erittäin huono asia. Tämän vuoksi ärsyttää kun jopa mediassa on välistä viitattu IPV:n edenneen pudotuspeleihin koronatauon ansiosta. Toki IPV sai hieman apuja Haminan koronahuilista, jolloin päävastustaja Raahe menetti heitä vastaan tuplapelit, mutta kokonaisuutena näkisin koronatauoista IPV:n jääneen tappiolle niin taloudellisesti kuin sarjataulukon kannalta.

Koronatauolta paluuta varmaan kaikki odottivat hieman pelonsekaisin tuntein, olihan jäljellä erittäin tiivis ja kova loppuohjelma. Redsit kuitenkin palasivat tositoimiin kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan. Päävastustajat järjestään voitettiin ja isoiltakin pystyttiin irtopisteitä nipistämään Sotkamoa lukuunottamatta.

Lopulta homma huipentui Joensuussa ja edellinen ilta meni laskeskellessa erilaisia skenaarioita joilla IPV voisi päästä jatkoon mikäli pisteitä ei Joensuusta irtoa. Näitä laskelmia ei tarvittu vaan loistavan ulkopelin turvin pysäytettiin JoMa ja otettiin tarvittava piste, tai kaksihan sieltä lopulta tuli. Vieläkin tulee kylmät väreet kun sitä klippiä katselee jossa kolme perättäistä hyökkäystä pysäytetään. Ja siellä mailanvarressa ei mitään kesäpoikia ollut, vaan ulkokenttää laittoivat suorittamaan Rautiainen ja Wahlsten.

Pudotuspelit sitten muodostivat oman tarinansa. Manse lähti vedonlyöntitoimistojen mukaan 96% suosikkina ottelusarjaan ja siinäkin taisi olla todellisuudessa muutama prosentti alakanttiin. Kaikki tiedostivat että yhdenkin jakson voittaminen olisi iso yllätys.

IPV asteli avausotteluun ennakkoluulottomasti ja jatkoi saman hurmoksen siivittämänä johon oli runkosarjan päättänyt. Sensaatio oli valmis kun Keisarit oli kaadettu vieraskentällä playoffien avausottelussa. Toisen pelin ensimmäinen jakso näytti että Manse heräsi ja IPV:llä ei ole enää tässä sarjassa sanaakaan sanottavana. Ja mitä vielä, toinen jakso puristettiin voitoksi ja supervuorossa laitettiin paitsi pesäpalloa seuraava niin koko muukin urheilu-suomi ihmettelemään mitä täällä on tapahtumassa. Siinä vaiheessa varmasti itse kullakin alkoi nälkä kasvaa syödessä, vaikka asiantuntijat kuinka muistuttelivat että 2-0 johtoasemassakin IPV:n jatkopaikan todennäköisyys on 30% luokkaa.

Kolmanteen peliin mentäessä koettiin lopulta ehkä se sarjan suurin käännekohta kun IPV:n etukentän johtohahmo Keinänen oli sairastunut ja olikin sitten loppusarjan sivussa. Jo siinä annettiin kohtuuttomasti tasoitusta että Pietisen käsi oli entuudestaan hajalla ja tämän johdosta jouduttiin pitämään varminta lyöjätykkiämme kopparina. Nyt Keinäsen tilalle kaivettiin valmennuspäällikkö Ylitalo, jonka otteista pelaamattomuus paistoi läpi vaikka mielestäni muuten paikkansa täytti tilanteeseen nähden hyvin. Tänäänhän siellä sitten olikin viime kauden lukkari Sikiö ulkokentällä räpylä kädessä, joten jos tästä olisi jatkoon lopulta menty niin satukirjaksi tätä olisivat vuosien päästä näitä kertomuksia lukevat luulleet.

Kolmannen ottelun ensimmäisen jakson neljännen tasoittavalla oli ensimmäinen sarjan kulminaatiopiste kun IPV yritti puolustaa jaksojohtoaan. Se kääntyi lopulta juoksun erolla Manselle ja voi vaan spekuloida mitä olisi tapahtunut kun Manse olisi kolmannessa ottelussa tullut 2-0 sarjatilanteessa jaksotappio niskassaan toiselle jaksolle, kun siinä kohtaa näytti puristavan mailaa kokeneetkin palkkasoturit. Manse sen lopulta hoiti ja kaikille lienee selvää siinä vaiheessa että se IPV:n viimeinen sauma tulee olemaan neljäs ottelu Ukonniemessä.

Eilisestä neljännestä ottelusta muodostui varsinainen spektaakkeli IPV:n onnistuttua nipistämään ensimmäisen jakson niukasti itselleen. SIsäpeli oli läpi ottelun tukkoista ja lyöjäjokeri Piiraisen suorituksen jopa koomisia, mutta IPV:n tämän kauden kulmakiveksi muodostunut pitävä ulkopeli antoi mahdollisuuden taistella voitosta. Tämä tuhkimotarina olisi saanut ansaitsemansa päätöksen kun yhdellä tehdyllä juoksulla olisi napattu voitto ulkopelin turvin kotareissa. Lopulta se jäi yhden palon päähän, kun viime kauden IPV:ssä pelannut Jussila hiljensi viimeisenä lyöjänä jo seisomaan nousseen hurmoshenkisen kotiyleisön. Urheilua karuimmillaan ja kauneimmillaan.

Kuten tänään nähtiin ja osattiin odottaa, niin viides peli oli käytännössä ratkennut jo edellisenä iltana. IPV toisen jakson alussa Piiraisen läpilyönnillä hieman koitti hätyytellä Mansea, mutta siinä vaiheessa tamperelaiset olivat jo nousseet kuilun partaalta ja pelasivat hyvällä itseluottamuksella kun puolestaan IPV:llä oli tankit aivan tyhjänä.

Aivan uskomaton kausi ja tässä melkein iso mieskin herkistyy kun miettii miten hienoja kokemuksia tämän kesän aikana on saanut joukkueen matkassa elää.

Kiitos IPV ❤

 

[Pelimies]

Minun käsitykseni mukaan Piirainen ja Keinänen vain varmat lähtijät ja Toivola mahdollinen, tekee päätöksen vasta kauden jälkeen jatkosta (jos ei ole jo tehnyt sopimusta muualle). Ulkopuolelta Laakso ainakin tulee takaisin kotiin. Huhuissa pyörinyt myös Hacklin, mikä kuulostaa hiukan oudolta kun on sopimus voimassa Kouvolan kanssa. Minun mielestäni olisi kyllä oikein tervetullut lisä, kokenut koppari ja hyvä pomputtaja. Jos Laakso pelaa etukentällä, on ulkokenttä käytännössä sama kuin tällä kaudella. Keinänen vaihtuu Laaksoon ja mahdollisesti Hacklin 3-koppariksi, jolloin Haukka olisi varmaan 2-koppari ja Pietinen linjassa. Puustinen tippuisi silloin pois. Isoimmaksi kysymysmerkiksi jää siis lyöjäjokeri(t), mikäli Toivola päättää lähteä muualle. Vapaana ei hirveästi vaihtoehtoja ole, en oikein edes keksi ketä siihen olisi vaihtoehtoina. Toki Laakso voisi myös pelata lyöjäjokerina, jolloin etukentälle tarvitsisi Pesoselle kaverin. Mutta eiköhän näistä piakkoin kuulla jotain virallista, ainakin toivottavasti.

Kombinaatio, jossa Laakso ja Hacklin IN ja Toivolaa jatkaisi, olisi kyllä aika mukava…🤔

 

[Pelimies]

Nyt kun tässä on pari tuntia kautta sulatellut niin ei voi olla kuin pirun ylpeä joukkueesta. Tässä oma kausiyhteenvetoni ajatusten virran muodossa:

Viime kausi oli itselle iso pettymys, paperilla oli sellainen nippu että kolme perättäistä 9.sijaa oli tarkoitus muuttaa jopa taisteluun mitalipeleistä. Homma ei kuitenkaan missään vaiheessa lähtenyt rullaamaan, vaikka lopulta pudotuspelipaikasta taisteltiin vielä viimeisellä kierroksella - tuloksena se tuttu ysisija jälleen.

Kauden jälkeen palkkasoturi Jussilan poistuminen oli ollut selvää jo pitkään, mutta syksyn mittaan kun keskivaiheen joukkueet alkoivat tyhjentää meidän kärkeä pelaajista mietin jo hetken aikaa koko pesäpallon tulevaisuutta Imatralla; ei kai vaan jälleen edessä ole hallittu alasajo ja uuden vauhdin hakeminen alasarjoista.

Jussilan, Nurmion, Partasen ja Vilanderin lähdöt kirpaisivat, mutta erityisen pahaa teki Juuso Latun lähtö Kiteelle. Lattu oli IPV:n uuden tulemiset kasvot ja oma kasvatti, joka kuitenkin näki Kiteen paremmaksi paikaksi pelata pesäpalloa. Juurikin tästä syystä myönnän nauttineeni tällä kaudella myös Kiteen kyykkäämisestä IPV:n menestyksen ohella.

Superpesikseen nousun jälkeen vaikka sarjasijoitus oli junnannut paikallaan (yhdeksäntenä) niin oli siihen asti kuitenkin tullut tunne että joukkue oli vuodesta toiseen vahvempi ja aina paremmilla menestys eväillä varustettu. Nyt vedettiin matto kerralla jalkojen alta.

Sitä jotenkin loppusyksyn mittaan odotteli lapsenuskoisesti että Valkeapää taikoo jonkin kanin hatusta ja tuo muutaman nimimiehen lähteneiden tilalle. Kun siirtomarkkinoita seuraili ja viimeistään siinä vaiheessa kun autollinen mitään sanomattomia pelaajia roudattiin Siilinjärveltä Imatralle alkoi vahvistua että näillä tullaan menemään. Eniten huolestutti ajankohta tälle pelaajiston täysmylläykselle, koska tuleva kausi oli se kausi jolloin joukkuemäärää supistetaan ja alkoi materiaalin puolesta putoamisuhka näyttämään todelliselta. Samaa mieltä oli myös ns. ”asiantuntijaraati”.

Myönnän että omakin kiinnostus oli vähäisempää mitä koskaan aiemmin ennen kauden alkua. Treenipelien tulokset seurailin sivusilmällä ja tällekkin palstalle palasin viime kauden jälkeen vasta kun runkosarjaa oli jo tovi pelattu. Ja syy siihen miksi palstakirjoitukset alkoivat taas kiinnostaa oli että kentällä oli nähty aivan erilainen IPV mitä odotin näkeväni.

IPV sai uudistuneella joukkueella loistavan lähdön kauteen, kun kausi alkoi kahdella peräkkäisellä kolmen pisteen voitolla. Kolmen pisteen voitot päävastustajista oli jotain mitä ei oltu Imatralla totuttu näkemään. Muualta tulleet miehet osoittivat aika nopeasti omat ennakkoluuloni vääriksi ja osoittautuivat todella tärkeiksi palasiksi. Lisäksi kun alusta asti huomasi Surakan ottaneen talven aikana huimia kehitysaskeleita, oli selvää että IPV ei ensimmäistä kertaa ties kuinka moneen vuoteen anna tasoitusta lautasen ääreltä.

Hyvä startti kauteen hitsasi myös porukan selvästi yhteen, noin tiivistä ja hyvähenkistä porukkaa en muista aiemmilla kausilla nähneeni. Jopa katsojana sai hyvät fiilikset tuuletuksia yms. katselemalla. Odottamattoman hyvän startin jälkeen alkoi usko kasvaa että sarjapaikka tällä porukalla tullaan säilyttämään ja jopa pieni unelma pudotuspelipaikasta elää.

Heinäkuun puolivälin otteluohjelmaa silmäilemällä näytti että se on se paikka jolloin asetelmia sarjataulukossa tullaan vahvistamaan. Sitten lyötiin korona-karanteenilla vasten kasvoja. Otteluohjelmasta pyyhittiin pois kotipelit kolmea sarjan häntäpään joukkuetta vastaan, kahta päävastustajaa ja Mansea vastaan. Jos yhtään osaa urheilumatematiikkaa, on helppo todeta tämän olleen IPV:n kannalta erittäin huono asia. Tämän vuoksi ärsyttää kun jopa mediassa on välistä viitattu IPV:n edenneen pudotuspeleihin koronatauon ansiosta. Toki IPV sai hieman apuja Haminan koronahuilista, jolloin päävastustaja Raahe menetti heitä vastaan tuplapelit, mutta kokonaisuutena näkisin koronatauoista IPV:n jääneen tappiolle niin taloudellisesti kuin sarjataulukon kannalta.

Koronatauolta paluuta varmaan kaikki odottivat hieman pelonsekaisin tuntein, olihan jäljellä erittäin tiivis ja kova loppuohjelma. Redsit kuitenkin palasivat tositoimiin kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan. Päävastustajat järjestään voitettiin ja isoiltakin pystyttiin irtopisteitä nipistämään Sotkamoa lukuunottamatta.

Lopulta homma huipentui Joensuussa ja edellinen ilta meni laskeskellessa erilaisia skenaarioita joilla IPV voisi päästä jatkoon mikäli pisteitä ei Joensuusta irtoa. Näitä laskelmia ei tarvittu vaan loistavan ulkopelin turvin pysäytettiin JoMa ja otettiin tarvittava piste, tai kaksihan sieltä lopulta tuli. Vieläkin tulee kylmät väreet kun sitä klippiä katselee jossa kolme perättäistä hyökkäystä pysäytetään. Ja siellä mailanvarressa ei mitään kesäpoikia ollut, vaan ulkokenttää laittoivat suorittamaan Rautiainen ja Wahlsten.

Pudotuspelit sitten muodostivat oman tarinansa. Manse lähti vedonlyöntitoimistojen mukaan 96% suosikkina ottelusarjaan ja siinäkin taisi olla todellisuudessa muutama prosentti alakanttiin. Kaikki tiedostivat että yhdenkin jakson voittaminen olisi iso yllätys.

IPV asteli avausotteluun ennakkoluulottomasti ja jatkoi saman hurmoksen siivittämänä johon oli runkosarjan päättänyt. Sensaatio oli valmis kun Keisarit oli kaadettu vieraskentällä playoffien avausottelussa. Toisen pelin ensimmäinen jakso näytti että Manse heräsi ja IPV:llä ei ole enää tässä sarjassa sanaakaan sanottavana. Ja mitä vielä, toinen jakso puristettiin voitoksi ja supervuorossa laitettiin paitsi pesäpalloa seuraava niin koko muukin urheilu-suomi ihmettelemään mitä täällä on tapahtumassa. Siinä vaiheessa varmasti itse kullakin alkoi nälkä kasvaa syödessä, vaikka asiantuntijat kuinka muistuttelivat että 2-0 johtoasemassakin IPV:n jatkopaikan todennäköisyys on 30% luokkaa.

Kolmanteen peliin mentäessä koettiin lopulta ehkä se sarjan suurin käännekohta kun IPV:n etukentän johtohahmo Keinänen oli sairastunut ja olikin sitten loppusarjan sivussa. Jo siinä annettiin kohtuuttomasti tasoitusta että Pietisen käsi oli entuudestaan hajalla ja tämän johdosta jouduttiin pitämään varminta lyöjätykkiämme kopparina. Nyt Keinäsen tilalle kaivettiin valmennuspäällikkö Ylitalo, jonka otteista pelaamattomuus paistoi läpi vaikka mielestäni muuten paikkansa täytti tilanteeseen nähden hyvin. Tänäänhän siellä sitten olikin viime kauden lukkari Sikiö ulkokentällä räpylä kädessä, joten jos tästä olisi jatkoon lopulta menty niin satukirjaksi tätä olisivat vuosien päästä näitä kertomuksia lukevat luulleet.

Kolmannen ottelun ensimmäisen jakson neljännen tasoittavalla oli ensimmäinen sarjan kulminaatiopiste kun IPV yritti puolustaa jaksojohtoaan. Se kääntyi lopulta juoksun erolla Manselle ja voi vaan spekuloida mitä olisi tapahtunut kun Manse olisi kolmannessa ottelussa tullut 2-0 sarjatilanteessa jaksotappio niskassaan toiselle jaksolle, kun siinä kohtaa näytti puristavan mailaa kokeneetkin palkkasoturit. Manse sen lopulta hoiti ja kaikille lienee selvää siinä vaiheessa että se IPV:n viimeinen sauma tulee olemaan neljäs ottelu Ukonniemessä.

Eilisestä neljännestä ottelusta muodostui varsinainen spektaakkeli IPV:n onnistuttua nipistämään ensimmäisen jakson niukasti itselleen. SIsäpeli oli läpi ottelun tukkoista ja lyöjäjokeri Piiraisen suorituksen jopa koomisia, mutta IPV:n tämän kauden kulmakiveksi muodostunut pitävä ulkopeli antoi mahdollisuuden taistella voitosta. Tämä tuhkimotarina olisi saanut ansaitsemansa päätöksen kun yhdellä tehdyllä juoksulla olisi napattu voitto ulkopelin turvin kotareissa. Lopulta se jäi yhden palon päähän, kun viime kauden IPV:ssä pelannut Jussila hiljensi viimeisenä lyöjänä jo seisomaan nousseen hurmoshenkisen kotiyleisön. Urheilua karuimmillaan ja kauneimmillaan.

Kuten tänään nähtiin ja osattiin odottaa, niin viides peli oli käytännössä ratkennut jo edellisenä iltana. IPV toisen jakson alussa Piiraisen läpilyönnillä hieman koitti hätyytellä Mansea, mutta siinä vaiheessa tamperelaiset olivat jo nousseet kuilun partaalta ja pelasivat hyvällä itseluottamuksella kun puolestaan IPV:llä oli tankit aivan tyhjänä.

Aivan uskomaton kausi ja tässä melkein iso mieskin herkistyy kun miettii miten hienoja kokemuksia tämän kesän aikana on saanut joukkueen matkassa elää.

Kiitos IPV ❤

Hieno kirjoitus. Tyhjensit kyllä pajatson aika hyvin.