Hyvinkään Tahko 2025

[Mutikainen]

Sotkamo-ottelu myy itsensä 2500 lippuun vaikka kokonaan markkinoimatta, etä-Kainuu pitää siitä huolen. Viimeiseen 600 lippuun voi olla että joku mainoskin kannattaa laittaa. Säistäkin on valtavasti kiinni aina toukokuussa.

Hyvä kun mainitsit! 8.5. laitettu nyt kalenteriin

 

[Blackie]

Pakko palata vielä tähän, vaikkei ehkä pitäisi. Sellainen rupusakki meillä on! Onnittelut myös nimimerkille @Pallo tolppaan ! Ansaitsit ulostuloillasi ikuisen mutetuksen minulta. Muiden ketjun lukijoiden hyvinvoinnin takia toivon, ettet kirjoita tänne enää.

Valitettavasti tällä palstalla on kirjoittajia, joilla on omia agendoja ja narrattiiveja omien henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Hyvä, että Tahkolla riitti kärsivällisyyttä katsella vähän pidemmälle kuin yhden kauden ajan. Onnittelut hallimestaruudesta! Kova juttuhan se.

 

[Varajokeri]

En kyllä muista, milloin viimeksi Tahkossa olisi ollut näin paljon lyöntivoimaa ja läpäriuhkaa. Olisipa kiva saa tutkatulokset viimeiseltä 40 vuodelta. Toki mailat ovat kehittyneet etc., mutta onhan tuossa porukassa myös harteita nyt aika lailla. Raesmaakin paukutti pompun kattoverkkoihin. 😄

Ei läpäriuhan puuttuminen ole kuin ihan viime vuosien hommaa, kun Korekaan ei enää loppuvaiheessa samaan tapaan paukutellut. Kyllä Pihkalassa aina on läpi lyöty. Ei ihan samanlaisia määriä kuin jossain, missä pääsee uimaan, mutta kuitenkin paljon.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin Pihkalan vuosittaisista kunnarimääristä löytyy kyllä taulukkokin.

Tässä joitain nippelitietoja Pihkalan "kunnarihistoriasta":

-Ensimmäisen miesten pääsarjakunnarin löi Jouko Pyykönen (KiU) 1973.

-Kunnareita on miesten pääsarjassa Pihkalassa lyöty yhteensä noin 1330 kappaletta, joista kotijoukkue on lyönyt noin 830 kappaletta.

-Parhaita kunnarivuosia ovat olleet 2001 (49), 2016 (44), 1991 (44) ja 1993 (41). Tahkon parhaat vuodet ovat olleet 1980 (29) ja 2016 (28). Ottelua kohti laskien vuosi 1980 oli ylivoimainen (Tahko löi 2,1 kunnaria/ottelu).

-Viime vuonna Tahko löi ottelua kohti 0,25 kunnaria ja se on ollut kaikkein nihkein vuosi sekä ottelukeskiarvossa että määrässä (4).

-Kahden kunnarin pelejä on yksittäisillä pelaajilla ollut 82 kertaa, joista 19 kertaa vierasjoukkueella. Useimmin ovat kahdessa kunnarissa onnistuneet Kari Kuusiniemi 8 kertaa, Antti Laurila 7 ja Oiva Latikka 5 kertaa. Vierasjoukkueiden pelaajista Kari Myllyniemi ja Tero Pomell ovat onnistuneet 2 kertaa lyömään kaksi kunnaria ottelussa.

-Kolmen kunnarin pelejä on ollut viisi: Teemu Nikkanen 2, Oiva Latikka 1, Marko Pelkonen 1 ja Kari Kuusiniemi 1.

-Eniten kunnareita ovat paukuttaneet Juha Korhonen 70, Kari Kuusiniemi 49, Antti Laurila 44 ja Simo Eerikäinen 41. Vierasjoukkueissa eniten kunnareita on lyönyt Henri Puputti 7. Kuusi ovat lyöneet Saku Kapanen, Roope Korhonen, Kari Myllyniemi ja Pasi Pirinen.

-Sekä vieras- että kotijoukkueessa kunnarin on lyönyt 33 pelaajaa. Nykyjoukkueesta Juha Niemi, Atte Kontio, Valentin Ikonen ja Teemu Nurmio.

 

[rehaaja]

Nöyrä kiitos näistä luvuista Varajokerille. On niin mukava tykätä näistä tilastokatsauksista. Kuiva oli viime kesä Pihkalan pojilla. Hauska juttu, että ekan kunnarin tehnyt Kiteen Pyykönen olikin sitten tahkolainen suomensarjassa seuraavana kesänä.

 

[TeMe]

Tiukoissa paikoissa mitataan ja Nikkanen löi nimen lehtiin. Näitä suorituksia sitten syksyllä myös

Tahko ei tule olemaan helppo tämän päivän pelien perusteella mutta finaalit maistuu.

Hyvä kun mainitsit! 8.5. laitettu nyt kalenteriin

Kannattaa Tahkon kannattajien aloittaa sarjan seuraaminen Kouvolasta 5.5. Kopla pelaa silloin Tahkoa vastaan sarja avauksessa.👍

 

[Mutikainen]

Kannattaa Tahkon kannattajien aloittaa sarjan seuraaminen Kouvolasta 5.5. Kopla pelaa silloin Tahkoa vastaan sarja avauksessa.👍

Herkullinen avaus! Melkein kuin jotain meedioita sarjataulukon laatijoissa ollut, heh. Fugen peli uusinta pronssimanssista ja kotimaan avaus finaalista.

 

[Trone]

Tahko vahvasti esillä Hutunkeittäjissä, vähemmän yllättäen. Äänessä myös Sami Österlund.

K3J14 Keltainen kevät

Talvisuperin mestari on saatu ratkottua myös miesten puolella. Hyvinkään Tahko vastasi sarjan jättiyllätyksestä voittamalla finaaliturnauksessa sekä Sotkamon että Kouvolan ja viemällä voittopokaalin mukanaan Seinäjoelta. Jaksossa käydään läpi kaikki finaaliturnauksen ottelut ja etsitään syyt...

www.supla.fi

 

[TimoR]

Jos jotakuta kiinnostaa, niin Pihkalan vuosittaisista kunnarimääristä löytyy kyllä taulukkokin.

Tässä joitain nippelitietoja Pihkalan "kunnarihistoriasta":

-Ensimmäisen miesten pääsarjakunnarin löi Jouko Pyykönen (KiU) 1973.

-Kunnareita on miesten pääsarjassa Pihkalassa lyöty yhteensä noin 1330 kappaletta, joista kotijoukkue on lyönyt noin 830 kappaletta.

-Parhaita kunnarivuosia ovat olleet 2001 (49), 2016 (44), 1991 (44) ja 1993 (41). Tahkon parhaat vuodet ovat olleet 1980 (29) ja 2016 (28). Ottelua kohti laskien vuosi 1980 oli ylivoimainen (Tahko löi 2,1 kunnaria/ottelu).

-Viime vuonna Tahko löi ottelua kohti 0,25 kunnaria ja se on ollut kaikkein nihkein vuosi sekä ottelukeskiarvossa että määrässä (4).

-Kahden kunnarin pelejä on yksittäisillä pelaajilla ollut 82 kertaa, joista 19 kertaa vierasjoukkueella. Useimmin ovat kahdessa kunnarissa onnistuneet Kari Kuusiniemi 8 kertaa, Antti Laurila 7 ja Oiva Latikka 5 kertaa. Vierasjoukkueiden pelaajista Kari Myllyniemi ja Tero Pomell ovat onnistuneet 2 kertaa lyömään kaksi kunnaria ottelussa.

-Kolmen kunnarin pelejä on ollut viisi: Teemu Nikkanen 2, Oiva Latikka 1, Marko Pelkonen 1 ja Kari Kuusiniemi 1.

-Eniten kunnareita ovat paukuttaneet Juha Korhonen 70, Kari Kuusiniemi 49, Antti Laurila 44 ja Simo Eerikäinen 41. Vierasjoukkueissa eniten kunnareita on lyönyt Henri Puputti 7. Kuusi ovat lyöneet Saku Kapanen, Roope Korhonen, Kari Myllyniemi ja Pasi Pirinen.

-Sekä vieras- että kotijoukkueessa kunnarin on lyönyt 33 pelaajaa. Nykyjoukkueesta Juha Niemi, Atte Kontio, Valentin Ikonen ja Teemu Nurmio.

Kiinnostavia tilastoja.
Ilo lukea.
Olin aikoinaan katsomassa kun Tahko voitti muistaakseni SiiPen 51-5.
Muistiin on jäänyt, että silloin pallo oli jatkuvasti vierimässä kohti kioskia tai muuntajaa, mutta tuskin siinä oikeasti niin montaa kunnaria lyötiin.
Sitä muistelisin, että silloin joukkueessa olivat vielä molemmat Eerikäiset, Karra tietysti ja taisi Lainekin vielä olla kopparina.

 

[-Janski-]

Olin aikoinaan katsomassa kun Tahko voitti muistaakseni SiiPen 51-5.
Muistiin on jäänyt, että silloin pallo oli jatkuvasti vierimässä kohti kioskia tai muuntajaa, mutta tuskin siinä oikeasti niin montaa kunnaria lyötiin.
Sitä muistelisin, että silloin joukkueessa olivat vielä molemmat Eerikäiset, Karra tietysti ja taisi Lainekin vielä olla kopparina.

Tämä on itselleni ensimmäinen mieleen jäänyt seuraamani ottelu, vaikka kyllä niitä oli monta ollut jo sitä ennen, missä olin paikan päällä, edellisellä kaudella jo. Lämpötila heinäkuussa 1993 oli kuumottavat lähempänä kolmeakymmentä, ja Tahkon sisävuorot olivat tolkuttoman pitkiä (silloin ei mitään kahden lyödyn juoksun lyöntikierroksia tunnettu).

Simo Eerikäinen 2 kunnaria, 12 lyötyä ja 8 tuotua juoksua
Kari Kuusiniemi 3 kunnaria, 4 lyötyä ja 6 tuotua

Lukemat 51-5 olivat yhdet tilastoidun historian suurimmista juoksueroista, ja ainakin epävirallisesti tämä peli oli yksittäinen tekijä, jolla jaksopeliä alettiin pohtia, jotta tällaiset lukemat eivät voisi toistua.

Tilastot

 

[TimoR]

Lukemat 51-5 olivat yhdet tilastoidun historian suurimmista juoksueroista, ja ainakin epävirallisesti tämä peli oli yksittäinen tekijä, jolla jaksopeliä alettiin pohtia, jotta tällaiset lukemat eivät voisi toistua.

Valitettavasti uskon edelleen, että suurin syy jaksopelille oli Veikkaus, joka halusi ja vaati lisää tasapelejä.

Eihän se mikään salaisuus edes ollut. Siitä puhuttiin ja kirjoitettiin silloin ihan avoimesti. Pesiksessä tuli liian vähän tasapelejä Veikkauksen kannalta, ja haluttiin systeemi jolla ristejä saataisiin sarakkeeseen enemmän.
Mutta joo, tuskin tuo tulos ainakaan jarrutti kehitystä.

Muistelen Hesarin tai jonkun kirjoittaneen silloin, että yleisö lähti kyllästyneenä kesken pois ottelusta.
Itse nautin joka hetkestä, ja en nähnyt mitään suurta yleisöryntäystä pois.
Jos paikalla oli SiiPen kannattajia, niin heitä en moittisi poistumisesta. Niin olisin tehnyt itsekin.

 

[Kunnarikello 62]

Valitettavasti uskon edelleen, että suurin syy jaksopelille oli Veikkaus, joka halusi ja vaati lisää tasapelejä.

Eihän se mikään salaisuus edes ollut. Siitä puhuttiin ja kirjoitettiin silloin ihan avoimesti. Pesiksessä tuli liian vähän tasapelejä Veikkauksen kannalta, ja haluttiin systeemi jolla ristejä saataisiin sarakkeeseen enemmän.
Mutta joo, tuskin tuo tulos ainakaan jarrutti kehitystä.

Muistelen Hesarin tai jonkun kirjoittaneen silloin, että yleisö lähti kyllästyneenä kesken pois ottelusta.
Itse nautin joka hetkestä, ja en nähnyt mitään suurta yleisöryntäystä pois.
Jos paikalla oli SiiPen kannattajia, niin heitä en moittisi poistumisesta. Niin olisin tehnyt itsekin.

Ei todellakaan olisi tullut mieleenkään lähteä pois kesken Tahkon ilotulituksen.Itselläni oli silloin amerikkalaisia vieraita seuraamassa elämänsä ensimmäistä pesäpallopeliä.Saivat vähän omituisen kuvan lajista vaikka heille selostinkin että tämä ei ole normaalia,nyt tulee jopa historiallisia lukemia.Taisivat pitkästyä silti kuitenkin.

 

[Varajokeri]

Lukemat 51-5 olivat yhdet tilastoidun historian suurimmista juoksueroista, ja ainakin epävirallisesti tämä peli oli yksittäinen tekijä, jolla jaksopeliä alettiin pohtia, jotta tällaiset lukemat eivät voisi toistua.

Tilastot

Tuossa ottelussa tehtiin 8 kunnaria (Tahko 7). Vuodelta 1980 löytyy ottelu, jossa Tahko löi 9 kunnaria (ja vastustaja 0). Olisiko seuran ennätys? Ottelu oli Tahko - Ikaalisten Tarmo 22-2 ja kunnarit löivät Kuusiniemi, J.Laurila, A.Laurila 2, Lamberg 2, Korhonen, Kuikka ja O.Latikka.

 

[Suojele metsoa]

Valitettavasti uskon edelleen, että suurin syy jaksopelille oli Veikkaus, joka halusi ja vaati lisää tasapelejä.

Eihän se mikään salaisuus edes ollut. Siitä puhuttiin ja kirjoitettiin silloin ihan avoimesti. Pesiksessä tuli liian vähän tasapelejä Veikkauksen kannalta, ja haluttiin systeemi jolla ristejä saataisiin sarakkeeseen enemmän.

Näinhän se meni. Vedonlyönti alkoi Suomessa syksyllä 1993 ja pesäpallo saatiin vahvemmin mukaan muuttamalla peli jaksopesikseksi kaudelle 1994.