Hyvinkään Tahko 2025

[Varajokeri]

Kyllä se Ikosen lyönnin hiipuminen alkoi viime kaudella erinomaisen alkukauden jälkeen. Taisi olla juhannustauon (jos se nyt tauko oli) jälkeen. Oliko sitten lyönnin katoamista vai että ulkokentät alkoivat oppia niitä lukemaan?

Ikosen kohdalla oli kyse vain palaamisesta normaalitasolle loistavan alkukauden jälkeen. Ikosellahan alkukauden prosentit 2-3 ja 3-k väleillä olivat 72%. Loppukaudesta sitten 64 ja 56, jotka nekin olivat erinomaiset.

 

[Kunnarikello 62]

Ikonen oli parikymppisenä tulokkaana erittäin hyvä Tahkossa.Sitten kopla hankki hänet ja aluksi sielläkin kulki,mutta sitten tuli vaisumpaa ja siirtyi sieltä sitten Kiteen paitaan jossa taas pelasi hyvin.Jos nyt muistan oikein,muisti pätkii aina välillä..
Olin iloinen kun palasi Tahkoon ja hänellähän on erinomainen lyönti silloin kun kulkee.Pystyisi parhaimmillaan olemaan ihan sarjan kärkitasoa numerolla pelaavista lyöjistä,mutta epätasaisuus on toistaiseksi jarruttanut tuohon sakkiin pääsemistä,mutta en ole menettänyt toivoani vielä ja uskon että jos Ikonen pelaa ensi kesänä parhaalla tasollaan,on hänestä suuri apu Tahkolle.

 

[Paimenkoira]

Tahkon talvipeleissä on paljon positiivisia elementtejä, joista tärkein ja eniten itseäni jännittänyt oli Pokelan uusi ilme 'harjoitteluvuoden' jälkeen. Rohkea ja railakas pelitapa on mielestäni hyvä. Kohtalaisen valmista jo nyt. Ruudun välityksellä arvioituna Pokela on myös hyvin hereillä. Pesonen, Kettunen ja Hiltunen ovat jo nyt hyviä ja kehittymistä edelleen lupa odottaa. Torppa on positiivinen ja mielenkiintoinen kysymys. Itsekin odotin hänestä etenijäjokeria, joka Tahkolta muuten puuttuu. Hänen 1-tilanteen purkuprosenteille voi nostella kulmakarvoja, mutta ne voivat myös parantua. Ja kumminkin hänen lyöntinsä (pomppu, pystäri väliin ja näpit) ovat sellaisia, että ne uppoavat myös huippujoukkueiden ulkokenttiin.

Valentin Ikonen nauttii ilmeisesti Tahkossa jonkinlaista ikonin koskemattomuutta. En itsekään pidä yksittäisen pelaajan osoittelusta sormella, mutta nyt on kyse pelaajasta jolle säännönmukaisesti annetaan ja pelataan ratkaisijan roolia. Viime kaudella täällä oli paljon kritiikkiä pelinjohtoa, jokerien laatua ja roolitusta kohtaan. Kaikki perusteltuja. Varsin yksimielisiä myös oltiin, että Ikonen liian hidas numerolle kolme. Mutta kokonaan sokea piste oli kuinka vaatimatonta lyöminen kokonaisuudessaan oli. Viralliset prosentit imartee. Pitää katsoa miten ne syntyi ja mieluiten tietysti katsoa kaikki pelit. Missään nimessä hän ei ole 60% kotiuttaja. Viime vuonna lyötyjä oli 2+20. Yrityksiä kirjautui järjestelmään vähän, minkä sääntöjen ymmärtämisen asiantuntija en ole. Usein Ikosella oli vapaa tilanne ja pystyi lyömään pari vapaata ja sitten kopittamaan itsensä. Esimerkiksi nyt tammikuussa Mansea vastaan Ikonen tuli purkamaan takatilannetta. Ekalla merkki päällä, etenijä lipulla mutta näpy laiton. Tokalla myös merkki päällä, taas laiton. Kolmannella koppi. Tästä ei merkitä yritystä, eikä prosentit tipu.

Viime vuonna Ikonen oli lyömässä yhdeksässä kotiutuslyöntikilpailussa ja oli Tahkon ainoa joka ei onnistunut kertaakaan. Lyödyistä juoksuista tuli 1+5 toukokuussa Vimpelistä, lopuista suurin osa heikompia ulkokenttiä vastaan. Mansen tai Sotkamon kentästä ei yhtään. Kärkilyönnit oli toukokuun jälkeen 48%. Parhaita ulkokenttiä (SoJy, Manse, KPL, ViVe, JoMa) vastaan KL 33%!! Huomattavaa että näistä suurin osa tuli helpoimmalla 2-3 välillä ja edessä nopeimmat etenijät. Ja usein kärkkäri tuli uhraamalla takaetenijä. Se merkitään onnistuneeksi, eikä tilastoja rasita. Nyt talvisuperissa lyöminen on myös ollut vielä heikompaa, kuin jo sinällään vaatimattomat tilastot kertovat. Ankkureita vastaan KL näyttää hyvältä 63% (5/8). Todellisuudessa näistä kolme oli hyviä näpyjä ja samalla Ikosen talven pelien parhaat lyönnit. Kaksi muuta oli ulkokentän lahjoituksia. Mansea vastaa onnistui yksi 2-3 vaihto kovalla, mikä on samalla Ikosen oikeasti ainut onnistunnut kova lyönti näissä neljässä pelissä. KPL pelissä tilasto 0/6 kuvaa myös silmin nähtyä. Haminaa vastaa 2/6, joista ensimmäinen tuli siirtämällä Nurminen kolmoselle uhraamalla Pesonen kakkoselle. Miitriä olisi tarvittu jatkossa, eikä Tahko juoksua saanut. Toinen tilastopinna tuli epäonnistuneen lyönnin tiputtua kakkosjatkeelle. Samalla lyöntivuorolla jo palo kotiin. Tämäkin näyttäytyy sitten tilastossa onnistumisena.

Jokainen tekee parhaansa, enkä missään nimessä halua moittia Ikosta. Hän on paljon parempi pesäpalloilija kuin minä olen koskaan ollut. Enempi kysyisin joukkueen johdolta, miksi hän pelaa tuossa roolissa?

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Tahkon talvipeleissä on paljon positiivisia elementtejä, joista tärkein ja eniten itseäni jännittänyt oli Pokelan uusi ilme 'harjoitteluvuoden' jälkeen. Rohkea ja railakas pelitapa on mielestäni hyvä. Kohtalaisen valmista jo nyt. Ruudun välityksellä arvioituna Pokela on myös hyvin hereillä. Pesonen, Kettunen ja Hiltunen ovat jo nyt hyviä ja kehittymistä edelleen lupa odottaa. Torppa on positiivinen ja mielenkiintoinen kysymys. Itsekin odotin hänestä etenijäjokeria, joka Tahkolta muuten puuttuu. Hänen 1-tilanteen purkuprosenteille voi nostella kulmakarvoja, mutta ne voivat myös parantua. Ja kumminkin hänen lyöntinsä (pomppu, pystäri väliin ja näpit) ovat sellaisia, että ne uppoavat myös huippujoukkueiden ulkokenttiin.

Valentin Ikonen nauttii ilmeisesti Tahkossa jonkinlaista ikonin koskemattomuutta. En itsekään pidä yksittäisen pelaajan osoittelusta sormella, mutta nyt on kyse pelaajasta jolle säännönmukaisesti annetaan ja pelataan ratkaisijan roolia. Viime kaudella täällä oli paljon kritiikkiä pelinjohtoa, jokerien laatua ja roolitusta kohtaan. Kaikki perusteltuja. Varsin yksimielisiä myös oltiin, että Ikonen liian hidas numerolle kolme. Mutta kokonaan sokea piste oli kuinka vaatimatonta lyöminen kokonaisuudessaan oli. Viralliset prosentit imartee. Pitää katsoa miten ne syntyi ja mieluiten tietysti katsoa kaikki pelit. Missään nimessä hän ei ole 60% kotiuttaja. Viime vuonna lyötyjä oli 2+20. Yrityksiä kirjautui järjestelmään vähän, minkä sääntöjen ymmärtämisen asiantuntija en ole. Usein Ikosella oli vapaa tilanne ja pystyi lyömään pari vapaata ja sitten kopittamaan itsensä. Esimerkiksi nyt tammikuussa Mansea vastaan Ikonen tuli purkamaan takatilannetta. Ekalla merkki päällä, etenijä lipulla mutta näpy laiton. Tokalla myös merkki päällä, taas laiton. Kolmannella koppi. Tästä ei merkitä yritystä, eikä prosentit tipu.

Viime vuonna Ikonen oli lyömässä yhdeksässä kotiutuslyöntikilpailussa ja oli Tahkon ainoa joka ei onnistunut kertaakaan. Lyödyistä juoksuista tuli 1+5 toukokuussa Vimpelistä, lopuista suurin osa heikompia ulkokenttiä vastaan. Mansen tai Sotkamon kentästä ei yhtään. Kärkilyönnit oli toukokuun jälkeen 48%. Parhaita ulkokenttiä (SoJy, Manse, KPL, ViVe, JoMa) vastaan KL 33%!! Huomattavaa että näistä suurin osa tuli helpoimmalla 2-3 välillä ja edessä nopeimmat etenijät. Ja usein kärkkäri tuli uhraamalla takaetenijä. Se merkitään onnistuneeksi, eikä tilastoja rasita. Nyt talvisuperissa lyöminen on myös ollut vielä heikompaa, kuin jo sinällään vaatimattomat tilastot kertovat. Ankkureita vastaan KL näyttää hyvältä 63% (5/8). Todellisuudessa näistä kolme oli hyviä näpyjä ja samalla Ikosen talven pelien parhaat lyönnit. Kaksi muuta oli ulkokentän lahjoituksia. Mansea vastaa onnistui yksi 2-3 vaihto kovalla, mikä on samalla Ikosen oikeasti ainut onnistunnut kova lyönti näissä neljässä pelissä. KPL pelissä tilasto 0/6 kuvaa myös silmin nähtyä. Haminaa vastaa 2/6, joista ensimmäinen tuli siirtämällä Nurminen kolmoselle uhraamalla Pesonen kakkoselle. Miitriä olisi tarvittu jatkossa, eikä Tahko juoksua saanut. Toinen tilastopinna tuli epäonnistuneen lyönnin tiputtua kakkosjatkeelle. Samalla lyöntivuorolla jo palo kotiin. Tämäkin näyttäytyy sitten tilastossa onnistumisena.

Jokainen tekee parhaansa, enkä missään nimessä halua moittia Ikosta. Hän on paljon parempi pesäpalloilija kuin minä olen koskaan ollut. Enempi kysyisin joukkueen johdolta, miksi hän pelaa tuossa roolissa?

No nyt!
Ihan uus nimimerkki yhden miehen "suolaamista" varten???🙈🙈🙈🤔🤔

 

[Nuori sossu]

En ymmärrä seuraavaa: "Ekalla merkki päällä, etenijä lipulla mutta näpy laiton. Tokalla myös merkki päällä, taas laiton. Kolmannella koppi. Tästä ei merkitä yritystä, eikä prosentit tipu."

Miksi tästä eri merkitä yritystä?

 

[Varajokeri]

Viralliset prosentit imartee. Pitää katsoa miten ne syntyi ja mieluiten tietysti katsoa kaikki pelit. Missään nimessä hän ei ole 60% kotiuttaja.

Ikosen kotiutus-% Tahkossa vuoden 2022 jälkeen on 58,8% ja 2-3 välin onnistumiset ovat 68,4%. Yrityksiä on kohtalaisen paljon 275 ja 148, joten kyllä nuo prosentit jotain kertovat.

Tuossa samalla huomasin, että Perttu Ruuskalla muuten oli kotiutuslyöntikilpailun onnistumis-% viime vuonna 111% 10 juoksua yhdeksällä yrityksellä onnistui. Taitaa olla lyömätön ennätys.😉

 

[Paimenkoira]

En ymmärrä seuraavaa: "Ekalla merkki päällä, etenijä lipulla mutta näpy laiton. Tokalla myös merkki päällä, taas laiton. Kolmannella koppi. Tästä ei merkitä yritystä, eikä prosentit tipu."

Miksi tästä eri merkitä yritystä?

Koska etinijä pystyi palaamaan kolmoselle ja ei syntynyt paloa. Ykköspesä oli vapaa, jolle itse kopilla. En ole pöytäkirjajärjestelmän asiantuntija ja mukavaa olisi jos joku sitä pystyi avaamaan. Milloin koppi on yritys ja milloin ei? Ja kuka sen päättää? Esimerkiksi kärjelle (Nurmio) kaikki lyöntikerrat usein kirjataan yrityksiksi, vaikka viimeisellä koppi. Toisaalta kun Nurmio pelasi poikkeuksellisesti numerolla viisi Haminaa vastaan, oli tilasto 1/2. Hän kävi kyllä kuusi kertaa mailan varressa. Yksi selkeä onnistunut vaihto, kerran paloi itse, kerran poltti kärjän ja kertaalleen ei päässyt kentälle ja tuli koppi. Yksi vapaa. Miten tästä sitten muodostuu 1/2 olisi kiva kuulla järjestelmän ylläpitäjiltä.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Ikosen kotiutus-% Tahkossa vuoden 2022 jälkeen on 58,8% ja 2-3 välin onnistumiset ovat 68,4%. Yrityksiä on kohtalaisen paljon 275 ja 148, joten kyllä nuo prosentit jotain kertovat.

Tuossa samalla huomasin, että Perttu Ruuskalla muuten oli kotiutuslyöntikilpailun onnistumis-% viime vuonna 111% 10 juoksua yhdeksällä yrityksellä onnistui. Taitaa olla lyömätön ennätys.😉

Ei kai tuota Ruuskan %:a selitä muu, kuin kunnari kotareissa.
Aika yllättävä tieto, että joka kerta onnistunut?
Tai vähän ylikin🙈

 

[Ilpo]

Koska etinijä pystyi palaamaan kolmoselle ja ei syntynyt paloa. Ykköspesä oli vapaa, jolle itse kopilla. En ole pöytäkirjajärjestelmän asiantuntija ja mukavaa olisi jos joku sitä pystyi avaamaan. Milloin koppi on yritys ja milloin ei? Ja kuka sen päättää? Esimerkiksi kärjelle (Nurmio) kaikki lyöntikerrat usein kirjataan yrityksiksi, vaikka viimeisellä koppi. Toisaalta kun Nurmio pelasi poikkeuksellisesti numerolla viisi Haminaa vastaan, oli tilasto 1/2. Hän kävi kyllä kuusi kertaa mailan varressa. Yksi selkeä onnistunut vaihto, kerran paloi itse, kerran poltti kärjän ja kertaalleen ei päässyt kentälle ja tuli koppi. Yksi vapaa. Miten tästä sitten muodostuu 1/2 olisi kiva kuulla järjestelmän ylläpitäjiltä.

Nehän on yksinkertaisesti kärkilyöntiyrityksiä. Eli jos kenttä on tyhjä, niin on itse kärkietenijä ja muuten se "pisimmällä" oleva etenijä on kärkietenijä. Ja jos hän ei liiku, niin yritystä ei tule. Näin esimerkiksi viimeisen lyönnin laiton ei ole yritys muuta kuin 0-tilanteessa, jolloin sillä laittomalla kärkietenijä palaa. Eli tilasto toimii ihan niin kuin sen kuuluukin.

Se, että pitäisikö tilastoida jotain muuta kuin kärkilyöntiyrityksiä, on sitten ihan toinen keskustelu.

 

[Elk]

No nyt!
Ihan uus nimimerkki yhden miehen "suolaamista" varten???🙈🙈🙈🤔🤔

Hienoa, että tänne tulee uusiakin kirjoittajia. Ja kirjoitushan oli avartavin pitkiin aikoihin näillä palstoilla. Sekä havainnot Tahkon talvisarjapeleistä, tilastojen ihmeellisistä (näkymättömiin jäävistä) seikoista ja Ikosen roolista suhteessa niihin. Suolaamisesta ei ollut minun luennassani kysymys; aika selkeästihan kirjoituksen lopussa viitataan pelinjohtoon, joka ei selvästikään viime kaudella onnistunut Ikosen ja samalla Patovan (ja samalla Toikankin) sisäpeliroolittamisessa. Tälle kaudelle asiaa kannattaa todellakin miettiä pelinjohdossa (ja ehkäpä samalla vapauttaa Ikosenkin pelaaminen siihen parhaimpaan potentiaaliinsa, mikä hänellä on).

 

[Jokeri13]

Koska etinijä pystyi palaamaan kolmoselle ja ei syntynyt paloa. Ykköspesä oli vapaa, jolle itse kopilla. En ole pöytäkirjajärjestelmän asiantuntija ja mukavaa olisi jos joku sitä pystyi avaamaan. Milloin koppi on yritys ja milloin ei? Ja kuka sen päättää? Esimerkiksi kärjelle (Nurmio) kaikki lyöntikerrat usein kirjataan yrityksiksi, vaikka viimeisellä koppi. Toisaalta kun Nurmio pelasi poikkeuksellisesti numerolla viisi Haminaa vastaan, oli tilasto 1/2. Hän kävi kyllä kuusi kertaa mailan varressa. Yksi selkeä onnistunut vaihto, kerran paloi itse, kerran poltti kärjän ja kertaalleen ei päässyt kentälle ja tuli koppi. Yksi vapaa. Miten tästä sitten muodostuu 1/2 olisi kiva kuulla järjestelmän ylläpitäjiltä.

Kärkilyöntiyrityksestä puhutaan kun kärkeä viedään ja kärkietenijä joko ehtii, haavoittuu tai palaa. Laittomia tai kärjen takana etenemisiä ei merkitä tilastoihin

 

[LBC]

Laittomia tai kärjen takana etenemisiä ei merkitä tilastoihin

Kyllähän nuo tapahtumana kirjautuvat, mutta ei ole tuotu tilastoihin asti. Toistan itseäni, että takapalot ja miksei takahaavatkin olisi hyvä saada framille. Aikoinaan pesiksenmaailma noita julkaisi

Osittain noita ilmaantui viime vuonna lyöjä-etenijäpari -kohtaan pelaajatilastoissa. Tämäkin olisi oikein kiinnostava ja hyvä, mutta nyt siellä on perin köyhästi vain top 100 paria ja kaiken lisäksi sen täyttää kärkietenijät arvoilla Nurmio - Nurmio jne. Tämänkin malli oli jo monipuolisemmin pesiksenmaailmassa.

 

[Boltsi hallussa]

Pokela pelaa vielä arasti, ei paljon yllätyksiä tullut, mutta Österlund on mielestäni lähinnä turha kuluerä Tahkolle😥

 

[Varajokeri]

Jos oikein laskin, niin ensi kauden alussa 8.5. pelattava Tahko – SoJy on Pihkalan 800. miesten pääsarjaottelu. Tai tarkalleen 800. hyväksytty pääsarjaottelu. Pelattuja on yksi enemmän, koska kaudella 1997 pelattu Tahko – Tiikerit -ottelu mitätöitiin erinäisistä syistä.

23.5. pelattava Tahko – Manse PP on sitten Tahkon 800. miesten pääsarjaottelu Pihkalassa.

Tahkon kotiotteluiden lisäksi Pihkalassa on pelattu kauden 1973 uusintaottelu mestaruudesta PuMu-UPV, jonka PuMu voitti 9-5 ja viimekesäinen Mansen ja Tahkon välinen Mansen kotiottelu.

 

[Pallo hallussa]

Kärkilyöntiyrityksestä puhutaan kun kärkeä viedään ja kärkietenijä joko ehtii, haavoittuu tai palaa. Laittomia tai kärjen takana etenemisiä ei merkitä tilastoihin

Tämä, ettei viimeisen laittomasta tule epäonnistumista tilastoihin kuin kentän ollessa tyhjä on mielestäni pesiksen tilastoinnin suurin epäkohta.

Ja toisena tuo jossain viestissä mainittu takapalot.

 

[LBC]

Hmm no jos kenttä ei ole tyhjä ja viimeisellä tulee laiton, niin se on...takapalo tai ainakin PMV eli palo mailan varressa.

 

[Pottu76]

Haluaako joku avata Aamulehden (maksumuurin takana) jutusta miksi Patova oli lautasen äärellä lyhyesti omin sanoin?

 

[Pallo hallussa]

Hmm no jos kenttä ei ole tyhjä ja viimeisellä tulee laiton, niin se on...takapalo tai ainakin PMV eli palo mailan varressa.

No nyt ei ihan osunut. Palo mailan varressa ei ole kyllä automaattisesti sama kuin takapalo. Kyllä siinä sen hetkinen kärkietenijä palaa, eikä takaetenijä.

 

[Tohtoori]

Haluaako joku avata Aamulehden (maksumuurin takana) jutusta miksi Patova oli lautasen äärellä lyhyesti omin sanoin?

Ehkä se ei ollutkaan Aamulehti... ?

 

[-Janski-]

Haluaako joku avata Aamulehden (maksumuurin takana) jutusta miksi Patova oli lautasen äärellä lyhyesti omin sanoin?

Kramppi.
"– Se oli varotoimenpide. Petterillä otti lihas kiinni lämmittelyssä, eikä sitten lähdetty riskeeraamaan, Pokela kertoo."
Lähde Aamuposti. Samaa konsernia kuin yllämainittu.