Tahkon talvipeleissä on paljon positiivisia elementtejä, joista tärkein ja eniten itseäni jännittänyt oli Pokelan uusi ilme 'harjoitteluvuoden' jälkeen. Rohkea ja railakas pelitapa on mielestäni hyvä. Kohtalaisen valmista jo nyt. Ruudun välityksellä arvioituna Pokela on myös hyvin hereillä. Pesonen, Kettunen ja Hiltunen ovat jo nyt hyviä ja kehittymistä edelleen lupa odottaa. Torppa on positiivinen ja mielenkiintoinen kysymys. Itsekin odotin hänestä etenijäjokeria, joka Tahkolta muuten puuttuu. Hänen 1-tilanteen purkuprosenteille voi nostella kulmakarvoja, mutta ne voivat myös parantua. Ja kumminkin hänen lyöntinsä (pomppu, pystäri väliin ja näpit) ovat sellaisia, että ne uppoavat myös huippujoukkueiden ulkokenttiin.
Valentin Ikonen nauttii ilmeisesti Tahkossa jonkinlaista ikonin koskemattomuutta. En itsekään pidä yksittäisen pelaajan osoittelusta sormella, mutta nyt on kyse pelaajasta jolle säännönmukaisesti annetaan ja pelataan ratkaisijan roolia. Viime kaudella täällä oli paljon kritiikkiä pelinjohtoa, jokerien laatua ja roolitusta kohtaan. Kaikki perusteltuja. Varsin yksimielisiä myös oltiin, että Ikonen liian hidas numerolle kolme. Mutta kokonaan sokea piste oli kuinka vaatimatonta lyöminen kokonaisuudessaan oli. Viralliset prosentit imartee. Pitää katsoa miten ne syntyi ja mieluiten tietysti katsoa kaikki pelit. Missään nimessä hän ei ole 60% kotiuttaja. Viime vuonna lyötyjä oli 2+20. Yrityksiä kirjautui järjestelmään vähän, minkä sääntöjen ymmärtämisen asiantuntija en ole. Usein Ikosella oli vapaa tilanne ja pystyi lyömään pari vapaata ja sitten kopittamaan itsensä. Esimerkiksi nyt tammikuussa Mansea vastaan Ikonen tuli purkamaan takatilannetta. Ekalla merkki päällä, etenijä lipulla mutta näpy laiton. Tokalla myös merkki päällä, taas laiton. Kolmannella koppi. Tästä ei merkitä yritystä, eikä prosentit tipu.
Viime vuonna Ikonen oli lyömässä yhdeksässä kotiutuslyöntikilpailussa ja oli Tahkon ainoa joka ei onnistunut kertaakaan. Lyödyistä juoksuista tuli 1+5 toukokuussa Vimpelistä, lopuista suurin osa heikompia ulkokenttiä vastaan. Mansen tai Sotkamon kentästä ei yhtään. Kärkilyönnit oli toukokuun jälkeen 48%. Parhaita ulkokenttiä (SoJy, Manse, KPL, ViVe, JoMa) vastaan KL 33%!! Huomattavaa että näistä suurin osa tuli helpoimmalla 2-3 välillä ja edessä nopeimmat etenijät. Ja usein kärkkäri tuli uhraamalla takaetenijä. Se merkitään onnistuneeksi, eikä tilastoja rasita. Nyt talvisuperissa lyöminen on myös ollut vielä heikompaa, kuin jo sinällään vaatimattomat tilastot kertovat. Ankkureita vastaan KL näyttää hyvältä 63% (5/8). Todellisuudessa näistä kolme oli hyviä näpyjä ja samalla Ikosen talven pelien parhaat lyönnit. Kaksi muuta oli ulkokentän lahjoituksia. Mansea vastaa onnistui yksi 2-3 vaihto kovalla, mikä on samalla Ikosen oikeasti ainut onnistunnut kova lyönti näissä neljässä pelissä. KPL pelissä tilasto 0/6 kuvaa myös silmin nähtyä. Haminaa vastaa 2/6, joista ensimmäinen tuli siirtämällä Nurminen kolmoselle uhraamalla Pesonen kakkoselle. Miitriä olisi tarvittu jatkossa, eikä Tahko juoksua saanut. Toinen tilastopinna tuli epäonnistuneen lyönnin tiputtua kakkosjatkeelle. Samalla lyöntivuorolla jo palo kotiin. Tämäkin näyttäytyy sitten tilastossa onnistumisena.
Jokainen tekee parhaansa, enkä missään nimessä halua moittia Ikosta. Hän on paljon parempi pesäpalloilija kuin minä olen koskaan ollut. Enempi kysyisin joukkueen johdolta, miksi hän pelaa tuossa roolissa?