Kuinka paljon tilanteeseen Superissa ja Tahkossa on vaikuttanut annetut lausunnot ja tulevaisuuden kuvat & niistä aiheutunut epäsuhde oikeittein liikevaihtojen ja pelaajapalkkioiden välille?
Elmo TV kirjoitti aiheesta alla olevan kommentit 13.7.2024 kattavassa artikkelissaan pelaajapalkkioista.
Katseet kohdistuvat nyt etenkin reilu vuosi sitten perustettuun Superpesis Oy:hyn, joka on puhunut kovista ja hienoista tavoitteista innostaessaan ja piiskatessaan seuroja kasvamaan, lisäämään resurssejaan, rakentamaan ammattimaisia organisaatioita ja kehittämään kaikin keinoin toimintaansa. On puhuttu 50 prosentin kasvutavoitteista niin katsojamäärissä kuin budjettienkin osalta.
Kuinka nuo asiat ovat sitten toteutuneet kahden ensimmäisen Superpesis Oy:n alaisen kauden aikana? Liikevaihdot voi tarkastaa muutamien Oy muotoisten seurojen osalta helposti. Sotkamo on tehnyt mahtavaa työtä ja siellä liikevaihto on kasvanut 22-23 aikana +19,6%. Samaan aikaan JoMan kehitys näyttää -12,7% ja Tahkon -9,1%.
Katsojamäärien kasvu on sitten tuo toinen avainmittari. Kasvulle piti olla varma alusta, kun tavoitteet julkistettiin silloin kun Koronasta oltiin vihdoin päästy eroon eli lähtökohtana tuo 2022 miesten superin runkosarjan keskimääräinen katsojamäärä, joka oli 1164. Niinpä 2023 tulikin kivasti kasvua kun päädyttiin 1381 katsojaan, mutta sitten 2024 kaudella luku oli vain 1375. Näitä lukuja voi verrata ennen koronaa aikaan eli 2018 1390 ja 2019 1324 katsojaan.
Tähän jos tuo vielä mukaan liiton edellisen 5-v kauden tavoitteet, jotka oli määrä saavuttaa 100-juhlakaudella, niin saa hyvän kokonaiskuvan tavoitetasetannasta ja niiden saavuttamiseta.
Pesäpallon pääsarjojen ottelutapahtumat ovat kesäkauden parasta osallistavaa urheiluviihdettä. Miesten Superin keskiarvokatsojamäärät ovat 2.000 katsojaa, naisten Superissa 800 katsojaa.
Näin oli PPL:n tavoitteet listattu tuolloin liiton kotisivuilla. Todetaan samalla että naisissa kasvu on ollut paljon parempaa ja 2024 kaudella oli 2,0% yltäen 674 katsojaan.
Sitten takaisin aiheeseen kun taustoja on hieman mietitty.
Kuinka paljon nämä tavoitteet ja suuret puheet yleisömääristä ja 50% liikevaihtojen kasvusta ovat vaikuttaneet pelaajapalkkioihin. Minusta on luonnollista että niillä on suuri vaikutus. Jos sarja ja seura kertoo että 2026 mennessä kasvamme 50%, niin eikö pelaajistakin tunnu että silloin pitää palkkioiden kasvaa samassa suhteessa?
Kyllä nuo tavoitteet ovat saavutettavissa, mutta aikaa tarvitaan varmasti hiukan enemmän. Miksi näin? Itse näen että tietty rakennemuutos pitää tapahtua ja erityisesti Helsingin / PuMun mukaan saaminen yhtenä esimerkkinä ovat ensiarvoisen tarkeitä asioita. Pesiksen pitää päästä entistä enemmän kasvukeskuksiin samaan tapaan kun tampereella on tehty. Hyvinkäällä uskoisi jatkossa olevan erilaista mielenkiintoa otteluihin kun olisi mm paikalliskamppaliluja PuMua vastaan jne. Helsinkiläisjoukkue toisi varmasti lisää katsojia maakuntiinkin samaan tapaan kun parhaillaan Jokerit tuo kiekon mestiksen otteluihin.
On myös varmasti syytä seurojen harkita pesiksen ulkopuolisia busineksia osaksi konsernia, jolloin näillä liiketoiminnoilla ja niiden tuotoilla voitaisiin tukea pesistoimintaa samaan tyyliin kun useat seurat jo tekevät jääkiekossa.
Pesis on hieno peli ja sillä on varmasti mahdollisuudet pärjätä sekä kasvaa, mutta ensin pitää pelaajapalkkiot saada pidettyä kurissa liikevaihdon suhteessa ja sitten kehittää niitä realistisena osana koko kasvavaa liiketoimintaa.
www.is.fi
