Hyvinkään Tahko 2025

[Schattenjäger]

Kettusella on potentiaalia kehittyä Tuomas Jussilan tasoiseksi ulkopelaajaksi. On jo nyt erittäin hyvä linjapelaaja. Lukee lyöntejä taitavasti ja heitto on hyvä ja varma. Ei juuri häplää pallon kanssa. Sisäpelissä hakee vielä rooliaan, mutta ei missään tapauksessa ole sisälläkään huono eikä mikään nallipyssy.

 

[Hiski#65]

Onko siitä talvella puhutusta kiertokulusta jäänyt vainikainen pois?
Eskelinen ->KPL
Ruuska -> KeKi
Korhonen-> Manse
Vainikainen-> Tahko

 

[Trone]

Kettusella on potentiaalia kehittyä Tuomas Jussilan tasoiseksi ulkopelaajaksi. On jo nyt erittäin hyvä linjapelaaja. Lukee lyöntejä taitavasti ja heitto on hyvä ja varma. Ei juuri häplää pallon kanssa. Sisäpelissä hakee vielä rooliaan, mutta ei missään tapauksessa ole sisälläkään huono eikä mikään nallipyssy.

Jep, Kettusen ulkopeliä on hehkutettu paljon ja olisin kyllä sangen tyytyväinen jos/kun huhujen mukaisesti Tahkoon tulee. Ainakaan prosenttien perusteella en kuitenkaan näe, että vielä ensi kesänä pelaisi lähtökohtaisesti Tahkossa pienemmällä numerolla kuin 8-9. Toki nuorien kavereiden kehitys yhden talven aikana voi olla hyvinkin hurjaa, joten kyllähän jo ensi kesänä voi olla rahkeet jo isompaankiin rooliin sisällä. Kettunen, kuten nämä muutkin huhutut tulokkaat, on minulle sangen tuntemattomia, joten aika puhtaasti tilastojen ja miehistä kirjoitetun perustella yritän hahmottaa minkälaisia kavereita Tahkoon tulossa ja miten mahdollisesti asettuisivat Tahkon palapelissä.

 

[Yksristikaks]

Itse lähtisin hieman erilaisella koostumuksella kuin @Trone.
1. Nurmio 2k
2. Pesonen 1v
3. Kontio S
4. Ikonen 2v
5. Kyhyräinen 3v
6. Raesmaa 3k
7. Kettunen 2p
8. Patova 3p
9. Alanen L
10. Niemi
11. Hiltunen
12. Kuitunen

Antaisin Pesoselle mahdolllisuuden numerona kaksi, faktaa ei ole mutta uskoisin jalan liikkuvan hieman paremmin kuin Kontiolla. Ikosta en haluaisi numerolle kolme jalkanopeuden puutteen vuoksi. Patova tarkoituksella kakkoskärjessä, jotta sieltä oikeasti alettaisiin peliä pyörittämään koko joukkueella. Raesmaa aina takatilanne kuvion mukaan sinne puolelle missä on isoin tila. Toikalle en antaisi enää sopimusta kun Kyhyräisen edestä. Esim. Kekin ja Viven sarjaa seuranneena tulee mieleen hyvä nuori pelaaja Teemu Hollanti jolle on uskallettu antaa vastuuta oikeaan aikaan sopiva määrä niin kehityksen huomaa silmissä. Uskon että Kyhyräiselle voisi käydä samoin kun vaan saa pelata hyvässä roolissa.

 

[Schattenjäger]

Hiltusesta myös pari sanaa näin Jymyjussien kannattajan ja Pihkalassa usein vierailevan näkökulmasta. Aapo on vaarallinen lyöjä ja siinä mielessä viihdyttävä pelaaja, että ei ole mikään tylsä kumuran hakkaaja vaan hakee myös paljon läpilyöntejä ja usein kakkospuolelta, eli pelaajatyyppinä sopii hyvin Pihkalaan. Itse toivoin tältä kaudelta isompaa askelta eteenpäin, mutta sellaista ei tullut. Epätasaisuus on isoin haaste. Sieltä voi tulla se 2+6 yhteen peliin, mutta sitten voi myös olla, että mikään ei onnistu. Uskon kuitenkin, että tulee nousemaan ykköskorin kotiuttajajokeriksi lähivuosina ja maisemanvaihdos varmaan tekee hyvää. Persoonana Juha Niemen tyyppinen eli bondaavat todennäköisesti, mikä voi myös tietää hyvää.

 

[Elk]

Itse lähtisin hieman erilaisella koostumuksella kuin @Trone.
1. Nurmio 2k
2. Pesonen 1v
3. Kontio S
4. Ikonen 2v
5. Kyhyräinen 3v
6. Raesmaa 3k
7. Kettunen 2p
8. Patova 3p
9. Alanen L
10. Niemi
11. Hiltunen
12. Kuitunen

Antaisin Pesoselle mahdolllisuuden numerona kaksi, faktaa ei ole mutta uskoisin jalan liikkuvan hieman paremmin kuin Kontiolla. Ikosta en haluaisi numerolle kolme jalkanopeuden puutteen vuoksi. Patova tarkoituksella kakkoskärjessä, jotta sieltä oikeasti alettaisiin peliä pyörittämään koko joukkueella. Raesmaa aina takatilanne kuvion mukaan sinne puolelle missä on isoin tila. Toikalle en antaisi enää sopimusta kun Kyhyräisen edestä. Esim. Kekin ja Viven sarjaa seuranneena tulee mieleen hyvä nuori pelaaja Teemu Hollanti jolle on uskallettu antaa vastuuta oikeaan aikaan sopiva määrä niin kehityksen huomaa silmissä. Uskon että Kyhyräiselle voisi käydä samoin kun vaan saa pelata hyvässä roolissa.

Hyviä ideoita ja huomioita. Oikeastaan paljon tulee olemaan kiinni siitä, miten ja millä osaamisella pelinjohtokaksikko osaa valmentaa ja kehittää sisäpeliä sekä yksittäisten pelaajien ja joukkueen kokonaisuuden näkökulmista. Sisäpelin kannalta nyt muotoutuvassa joukkueessa näyttäisi olevan nimenomaan kehittämisen potentiaalia ja tarpeita, mutta siinä voidaan myös mennä pahasti metsään ei-osaavissa käsissä. Pelinjohtokaksikolla on näyttöjä ulkopelin osalta, mutta miten mahtaa sujua ”kekkosilta rockenroll”?

 

[Pystärilaaka]

Hiltusesta myös pari sanaa näin Jymyjussien kannattajan ja Pihkalassa usein vierailevan näkökulmasta. Aapo on vaarallinen lyöjä ja siinä mielessä viihdyttävä pelaaja, että ei ole mikään tylsä kumuran hakkaaja vaan hakee myös paljon läpilyöntejä ja usein kakkospuolelta, eli pelaajatyyppinä sopii hyvin Pihkalaan. Itse toivoin tältä kaudelta isompaa askelta eteenpäin, mutta sellaista ei tullut. Epätasaisuus on isoin haaste. Sieltä voi tulla se 2+6 yhteen peliin, mutta sitten voi myös olla, että mikään ei onnistu. Uskon kuitenkin, että tulee nousemaan ykköskorin kotiuttajajokeriksi lähivuosina ja maisemanvaihdos varmaan tekee hyvää. Persoonana Juha Niemen tyyppinen eli bondaavat todennäköisesti, mikä voi myös tietää hyvää.

Kyllä uskon, että Hiltunen lyö palloa muuntajalle - jopa ilmassa!

 

[Trone]

Hyviä ideoita ja huomioita. Oikeastaan paljon tulee olemaan kiinni siitä, miten ja millä osaamisella pelinjohtokaksikko osaa valmentaa ja kehittää sisäpeliä sekä yksittäisten pelaajien ja joukkueen kokonaisuuden näkökulmista. Sisäpelin kannalta nyt muotoutuvassa joukkueessa näyttäisi olevan nimenomaan kehittämisen potentiaalia ja tarpeita, mutta siinä voidaan myös mennä pahasti metsään ei-osaavissa käsissä. Pelinjohtokaksikolla on näyttöjä ulkopelin osalta, mutta miten mahtaa sujua ”kekkosilta rockenroll”?

Tätä just miettinyt myös, että Tahkon kokoonpanossa on ensi kaudella entistä vahvemmin ”nuoret potentiaaliset” -pohjavire, joten ratkaisevaa on se, pystytäänkö tätä potentiaalia ulosmittaamaan sekä nuoria kehittämällä (valmennus) että heille peleissä rohkeastikin vastuuta ja kasvunmahdollisuuksia antamalla (pelinjohto).

Kyynisesti jos ajattelisi, niin nykyisen pelinjohdon ensimmäinen harjoituskausi meni valmennuksellisesti melkoisesti penkin alle, koska miltei poikkeuksetta joukkueen pelaajien sisäpeli taantui aikaisemmasta sen sijaan että olisi mennyt eteenpäin tai pysynyt tasollaan eikä ulkopelissäkään nähty joitakin poikkeuksia lukuunottamatta pelaajilta kehitystä. Ja kesällä pelinjohtoa mielestäni sävytti liiallinen varovaisuus, kaavamaisuus ja ahdas peluutus etupäässä kokeneimmilla pelaajilla. Eli kyynisesti voisi ajatella pessimistisestikin pelaajien kehittämisestä ja potentiaalin ulosmittauksesta.

En kuitenkaan lähtökohtaisesti ole kyyninen ja uskon, että AYSin vahvalla taustatuella joukkueen vastuuhenkilöt saavat ensi talvena paljon tapahtumaan ja se tulee näkymään myös kesällä kentällä. Tämä ensi kesän kokoonpano on varmasti todella nälkäinen ja motivoitunut yksilötasollakin (ml. pelinjohto) sen lisäksi että joukkue on entistä täydempi todella kovan potentiaalin yksilöitä. AYS peräänkuulutti Aamupostissa sitä, että pelaajat useammin pelaisivat parhaan kautensa Hyvinkäällä. Ensi kesänä on yksilöiden osalta kaikki edellytykset sille, että todella moni tahkolainen pelaa ensi kesänä uransa tähän mennessä parhaan kauden. Uskoisin talvikauden starttipalavereissa katseltavan PowerPoint-kalvoa, jossa linjataan talven tavoitteeksi ”Meidän pitää olla sarjan eniten kehittynyt joukkue”. Hieman samaan tapaan kuin superiin juuri nousseilla Tahkon leideillä lokakuussa 2017, kun AYS oli hypännyt puikkoihin:

Yksilöiden kehittymisen kannalta myös riittävän vaatimustason eli huippu-urheilijan vaatimustason asettaminen on erityisen tärkeää. Nalle Viljanen tarinoi vasta Ruudun haastattelussa asiasta oivallisesti: Mikä on Kirittärien dynastian salaisuus? Haastattelussa Nalle Viljanen

 

[Yksristikaks]

Hyviä ideoita ja huomioita. Oikeastaan paljon tulee olemaan kiinni siitä, miten ja millä osaamisella pelinjohtokaksikko osaa valmentaa ja kehittää sisäpeliä sekä yksittäisten pelaajien ja joukkueen kokonaisuuden näkökulmista. Sisäpelin kannalta nyt muotoutuvassa joukkueessa näyttäisi olevan nimenomaan kehittämisen potentiaalia ja tarpeita, mutta siinä voidaan myös mennä pahasti metsään ei-osaavissa käsissä. Pelinjohtokaksikolla on näyttöjä ulkopelin osalta, mutta miten mahtaa sujua ”kekkosilta rockenroll”?

Uskon että painopiste tulee olemaan valmennuksellisesti sisäpelissä talvikauden aikana. Ainakin Pesosen kanssa voisi kelailla Eskelisen videoita, sillä aika mukavasti löysällä vasurin pompulla ja kääntönäpillä sai siirreltyä Nurmiota kakkoselle. Joukkue tulee ainakin olemaan ensikaudella selkeästi nopeampi mitä 2024 ja Hiltunen tuo lyöntivoimaa kivasti lisää, joten uskoisin ihan tuolla materiaalin hienoisella parantumisella sisäpeli notkahtaa eteenpäin. Joukkue on myös aika nuori paljon 20-25 vuotiaita pelaajia, joten myös fysiikkavalmennuksen merkitys korostuu. Tuossa iässä on mahdollista kaiken mennessä nappiin ottaa aika isojakin kehitysaskeleita.

 

[Tietäjät]

Niemi - Hiltunen tandemi kyllä kuullostaa jopa pelottavan vaaralliselta! Nyt vaan sitten tilannetta niin veikkaan että pihkalassa pelataan juoksu rikkaita pesäpallo otteluita tulevan suvena!!

Sitäpä toivoisin koska mennyt kausi oli varmaan tahkon historian surkein lyötyjen ja kunnareiden määrissä

 

[Varajokeri]

Sitäpä toivoisin koska mennyt kausi oli varmaan tahkon historian surkein lyötyjen ja kunnareiden määrissä

Kausi taisi olla kolmanneksi huonoin lyötyjen juoksujen osalta. Keskiarvo oli tänä vuonna 5,7 juoksua/ottelu. Vuonna 1973 eli ensimmäisellä mestaruussarjakaudella keskiarvo oli 4,9 juoksua/ottelu ja vuonna 1998 5,5 juoksua/ottelu.

Mutta kolmen joukkoon siis mahtuu.

 

[Trone]

Sitäpä toivoisin koska mennyt kausi oli varmaan tahkon historian surkein lyötyjen ja kunnareiden määrissä

2000-luvulla kunnareita on tullut runkosarjassa vielä vähemmän vain kerran, kaudella 2003, jolloin kunnareita tuli vain 7. Eli kausi 2024 oli Tahkon toiseksi kunnariköyhin 2000-luvulla.

Runkosarjan ottelumääriin suhteutettuna kausi 2024 oli puolestaan Tahkon kolmanneksi heikoin kunnareiltaan tällä vuosituhannella: kaudella 2003 konnareita syntyi vain 0,269 ottelua kohden (7/26), kaudella 2017 puolestaan 0,375 ottelua kohden (12/32) ja päättyneellä kaudella 0,379 ottelua kohden (11/29).

Eli vieläkin huonommin olisi voinut mennä, muttei paljon 😊

Huomionarvoista että noilla kahdella aikaisemman kunnarikuivan kauden jälkeen Tahko palasi heti seuraavalla kaudella vahvasti takaisin kunnarikerhoon. Kaudella 2004 kunnarimäärä (23/28) yli kolminkertaistui edelliskaudesta ja kaudella 2018 kunnarimäärä (35/32) yhtä jäi yhtä juoksua vaille kolminkertaiseksi edelliskaudesta. Eli kaudella 2025 olisi siis odotettavissa sellaiset noin 33 kunnaria 😉

Tuo kauden 2018 kunnarimäärä 35 on muuten Tahkon paras 2000-luvulla ja sama määrä saatiin myös kaudella 2001 (35/28). Ottelumääriin suhteutettuna tuo 2001 on ollut Tahkon kovin kunnarikausi tällä vuosituhannella: tuolloin Tahko löi jokaisessa runkosarjan ottelussaan keskimäärin 1,25 kunnaria.

 

[Sivustaseuraaja]

Jos lasketaan koko kauden kunnarit, niin mestaruusvuonna 2007 Tahko tykitti kaikkiaan 38 kunnaria. Eli, kuten aiemminkin on jo todettu kuluneen kauden pelitapa ei suosinut Pihkalalle tyypillistä "paukkua rajalle" sisäpeliä. Ehkä myöskään pelaajakoostumus ei tätä olisi mahdollistanut. 2007 kaikkiaan 11 pelaajaa pääsi kiertämään kenttää vähintään kertaalleen. Silloin esimerkiksi kärkenä pelannut Valtteri Ketonen peräti 5 kertaa.

 

[Varajokeri]

2000-luvulla kunnareita on tullut runkosarjassa vielä vähemmän vain kerran, kaudella 2003, jolloin kunnareita tuli vain 7. Eli kausi 2024 oli Tahkon toiseksi kunnariköyhin 2000-luvulla.

Runkosarjan ottelumääriin suhteutettuna kausi 2024 oli puolestaan Tahkon kolmanneksi heikoin kunnareiltaan tällä vuosituhannella: kaudella 2003 konnareita syntyi vain 0,269 ottelua kohden (7/26), kaudella 2017 puolestaan 0,375 ottelua kohden (12/32) ja päättyneellä kaudella 0,379 ottelua kohden (11/29).

Eli vieläkin huonommin olisi voinut mennä, muttei paljon 😊

Huomionarvoista että noilla kahdella aikaisemman kunnarikuivan kauden jälkeen Tahko palasi heti seuraavalla kaudella vahvasti takaisin kunnarikerhoon. Kaudella 2004 kunnarimäärä (23/28) yli kolminkertaistui edelliskaudesta ja kaudella 2018 kunnarimäärä (35/32) yhtä jäi yhtä juoksua vaille kolminkertaiseksi edelliskaudesta. Eli kaudella 2025 olisi siis odotettavissa sellaiset noin 33 kunnaria 😉

Tuo kauden 2018 kunnarimäärä 35 on muuten Tahkon paras 2000-luvulla ja sama määrä saatiin myös kaudella 2001 (35/28). Ottelumääriin suhteutettuna tuo 2001 on ollut Tahkon kovin kunnarikausi tällä vuosituhannella: tuolloin Tahko löi jokaisessa runkosarjan ottelussaan keskimäärin 1,25 kunnaria.

Viime vuosituhannelta löytyy vuosi 1980, jolloin kunnareita syntyi jopa lähes 1,5 ottelua kohti ja löytyy myös kausia, jolloin yksi mies löi (lähes) saman verran kunnareita kuin koko Tahkon joukkue nyt päättyneellä kaudella.

 

[Trone]

Viime vuosituhannelta löytyy vuosi 1980, jolloin kunnareita syntyi jopa lähes 1,5 ottelua kohti ja löytyy myös kausia, jolloin yksi mies löi (lähes) saman verran kunnareita kuin koko Tahkon joukkue nyt päättyneellä kaudella.

Tältä vuosituhannelta löytyy kausi 2012, jolloin yksi Tahkon pelaaja löi 26 runkosarjan ottelussaan tasan yhtä monta kunnaria (11) kuin koko Tahkon joukkue 29 ottelussaan kaudella 2024. 😬 Ja kunnareita/ottelu tämä yksi mies siis teki enemmän (0,42) kuin koko Tahko (0,38).

Ei liene vaikea arvata kuka tuo kaveri oli. 😊

 

[TimoR]

Tilastoissa on hyvä huomioida, että ennen jaksopeliä pelattiin yksi vuoropari enemmän. Eli ennen sitä peleissä on ollut se yksi vuoropari enemmän mahdollisuuksia lyödä juoksuja ja kunnareita.
Ero tuskin on suuri, mutta ehkä se silti kannattaa tilastoinnissa huomioida.

 

[Varajokeri]

Tilastoissa on hyvä huomioida, että ennen jaksopeliä pelattiin yksi vuoropari enemmän. Eli ennen sitä peleissä on ollut se yksi vuoropari enemmän mahdollisuuksia lyödä juoksuja ja kunnareita.
Ero tuskin on suuri, mutta ehkä se silti kannattaa tilastoinnissa huomioida.

Kyllä. Samoin kenttämestari lahjoitti hiekka- ja tiilimurskakentillä silloin tällöin helppojakin läpilyöntejä.

 

[Sturm]

Kyllä. Samoin kenttämestari lahjoitti hiekka- ja tiilimurskakentillä silloin tällöin helppojakin läpilyöntejä.

Ennen oli mailat puuta ja miehet rautaa. Painava puumaila aina numerolla neljä lyövän pyssylyöjän kourissa rottinkia ympärillä. Toisaalta ennen ei pelattu supervuoroa, joten sekin on huomioitava tilastoja tutkittaessa.

 

[TimoR]

Ennen oli mailat puuta ja miehet rautaa. Painava puumaila aina numerolla neljä lyövän pyssylyöjän kourissa rottinkia ympärillä. Toisaalta ennen ei pelattu supervuoroa, joten sekin on huomioitava tilastoja tutkittaessa.

Supervuoro, silloin kun se pelataan, vain kumoaa sen yhden vuoron puuttumisen verrattuna aiempaan.
Eli sen vaikutus on vielä pienempi.

Ajatukseni on se, että jos vertaamme sitä miten paljon ennen lyötiin juoksuja per ottelu ja miten paljon nykyään, niin sen tilastointi ei välttämättä ole niin suoraviivaista jos tuloksista halutaan vertailukelpoisia.
Sillä onko esimerkiksi lyöjien varusteet muuttuneet, tai ulkopelit kehittyneet, ei sinänsä ole merkitystä jos tarkoitus on selvittää koska on lyöty eniten juoksuja, mutta peliajalla (jos tällainen hieman vääristelevä ilmaus sallitaan) on merkitystä. Ottelua kohti lyötyjen juoksujen määrään ei voi olla vaikuttamatta se, pelataanko ottelussa neljä, kahdeksan vai yhdeksän vuoroparia hieman kärjistetysti sanoen.

Oikeastaan siis mielekestä olisi ehkä verrata vain jaksopelin ajan tilastoja, niitä kun on jo melko pitkältä ajalta, tai juoksupelin aikaisia tilastoja keskenään, mutta ei näitä toisiinsa, koska pelin luonne on muuttunut niin paljon.

 

[Räkäpomppu]

Hyvä uutinen Tahkon kannalta että Helsingissä pelataan ykköspesistä ensi vuonna. Toivottavasti seurat aloittaisivat jälleen yhteistyön koska hyödyttäisi kumpaakin osapuolta melko paljon.

Tahkon epäviralliset ”farmiseuratkin” tällä hetkellä yli 200km päässä. Loistojuttu Etelä-Suomen pesäpallolle