Runkosarjan sisäpelitehoja päättyneellä kaudella ja kahdella edelliskaudella:
Kotiutukset:
| 2024 | 2023 | 2022 | Muutos 2022-2024 |
---|
Juoksuja / ottelu | 5,7 | 6,9 | 8,7 | -3,0 (-34%) |
Kunnareita / ottelu | 0,4 | 0,6 | 1,0 | -0,6 (-60%) |
Kotiutusyritykset / ottelu | 12,2 | 13,5 | 15,5 | -3,3 (-22%) |
Kotiutusteho (3-K%) | 45% | 49% | 53% | -8 %-yks. (-15%) |
Niemi, kotiutusteho (KLK%) | 42% | 46% | 55% | -13 %-yks. (-24%) |
Niemi, kotiutusyrityksiä / ottelu | 5,1 | 5,6 | 6,1 | -1,0 (-16%) |
Niemi, juoksuja / ottelu | 2,1 | 2,7 | 3,3 | -1,2 (-36%) |
Niemi, kunnarit | 2 | 1 | 6 | -4 (-67%) |
Ikonen, kotiutusteho (KLK%) | 68% | 56% | 58% | +10 %-yks. (+17%) |
Ikonen, kotiutusyrityksiä / ottelu | 1,1 | 1,6 | 2,0 | -0,9 (-45%) |
Ikonen, juoksuja / ottelu | 0,8 | 0,9 | 1,1 | -0,3 (-27%) |
Ikonen, kunnarit | 2 | 0 | 1 | +1 (+100%) |
Patova, kotiutusteho (KLK%) | 45% | 67% | 63% | -18 %-yks. (-29%) |
Patova, kotiutusyrityksiä / ottelu | 1,2 | 0,6 | 1,2 | +0 (+0%) |
Patova, juoksuja / ottelu | 0,7 | 0,4 | 0,7 | 0 (0%) |
Patova, kunnarit | 2 | 1 | 5 | -3 (-60%) |
Korhonen, kotiutusteho (KLK%) | 46% (KPL) | 50% | 49% | -3 %-yks. (-6%) |
Korhonen, kotiutusyrityksiä / ottelu | 3,2 (KPL) | 3,0 | 3,5 | -0,3 (-9%) |
Korhonen, juoksuja / ottelu | 1,5 (KPL) | 1,5 | 2,1 | -0,6 (-29%) |
Korhonen, kunnarit | 2 (KPL) | 5 | 5 | -3 (-60%) |
Toikka, kotiutusteho (KLK%) | 56% | 81% (IPV) | 46% (IPV) | +10 %-yks. (+22%) |
Toikka, kotiutusyrityksiä / ottelu | 1,8 | 0,6 (IPV) | 1,9 | -0,1 (-5%) |
Toikka, juoksuja / ottelu | 1,0 | 0,5 (IPV) | 0,9 (IPV) | +0,1 (+11%) |
Toikka, kunnarit | 1 | 3 (IPV) | 2 (IPV) | -1 (-100%) |
Kentällemenot ja vaihdot:
3-tilanteet / ottelu | 12,8 | 14,3 | 16,1 | -3,3 (-20%) |
Kärkilyönnit / ottelu | 34,0 | 37,8 | 38,4 | -4,4 (-11%) |
Kärkilyöntiprosentti | 53% | 58% | 58% | -5 %-yks. (-9%) |
Kärkilyönnit / ottelu (pl. kotiutukset) | 28,5 | 31,2 | 30,1 | -1,6 (-5%) |
Kärkilyöntiprosentti (pl. kotiutukset) | 55% | 60% | 60% | -5 %-yks. (-8%) |
2-3 -kärkivaihdot / ottelu | 7,4 | 9,0 | 9,4 | -2,0 (-21%) |
3KL% | 56% | 61% | 67% | -11 %-yks. (-16%) |
1-2 -kärkivaihdot / ottelu | 9,7 | 10,2 | 10,3 | -0,6 (-6%) |
2KL% | 54% | 58% | 64% | -10 %-yks. (-16%) |
0-1 -kärkimenot / ottelu | 11,4 | 11,9 | 10,4 | -1,0 (-10%) |
1KL% | 56% | 61% | 53% | +3 %-yks. (+6%) |
Eskelinen 2KL% | 69% | 69% | 63% (KiPa) | +6 %-yks. (+10%) |
Kontio 2KL% | 58% | 66% (JyJu) | 57% (JyJu) | +1 %-yks. (+2%) |
Kyhyräinen 2KL% | 47% | 52% | 33% (KaMa) | +14 %-yks. (+42%) |
Vikström 2KL% | 67% (Jymy) | 76% (Jymy) | 76% | -9 %-yks. (-12%) |
Ikonen 3KL% | 69% | 67% | 79% | -10 %-yks. (-13%) |
Patova 3KL% | 47% | 65% | 60% | -13 %-yks. (-22%) |
Toikka 3KL% | 62% | 68% (IPV) | 65% (IPV) | -3 %-yks. (-5%) |
Kontio 3KL% | 58% | 85% (JyJu) | 45% (JyJu) | +13 %-yks. (+29%) |
Kyhyräinen 3KL% | 56% | 70% | 50% (KaMa) | +6 %-yks. (+12%) |
Huusko 3KL% | 53% | 73% (Manse) | 74% | -21 %-yks. (-28%) |
Lehtola, KL-yritykset / ottelu (≈ kakkoskärjen peluutus) | 2,8 | 1,9 | 2,7 | +0,1 (+4%) |
Lehtola, KL% | 46% | 40% | 43% | +3 %-yks. (+7%) |
Lehtola, 2-3 -kärkivaihtoyritykset / ottelu (≈ kakkoskärjen etupään onnistuminen) | 0,6 | 0,6 | 1,0 | -0,4 (-40%) |
Lehtola, 3K% | 50% | 41% | 50% | + 0 %-yks. (+0%) |
Reflektoin noita tarkemmin paremmalla ajalla, mutta tiivistettynä moni katsomosta havainnoitu ja täälläkin paljon keskustelu asia sai vahvistusta, mutta muutamia pieniä ”yllätyksiä”.
Noita tämän kauden tilastoja kun vertailee kahden viime vuoden tilastoihin, niin joitakin reflektioita:
Juoksut/ottelu tippui kahdessa vuodessa kolmanneksella ja kunnareiden määrä yli puolittui. Juoksumäärän tippuminen selittyy suurelta osin vähentyneillä tilannemäärillä: kolmostilanteet ja kotiutusyritykset laskivat 20%:lla eli viidenneksellä. Kaudella 2024 kotiin yritettiin ottelussa yritettiin keskimäärin kolme kertaa vähemmän kuin kaudella 2022 ja juoksuja myös syntyi otteluissa keskimäärin juurikin kolme vähemmän kuin kaudella 2022.
Joukkueen kotiutustehokin on laskenut kahdessa vuodessa (15%), mutta ei niin paljon kuin tilannemäärät. Eli vaihtopeli tässä vähintään yhtä suuri ongelma kuin varsinaiset kotiutukset.
Miksi miestä ei saada kotiin? Kotiutustehot laskivat erityisen paljon Niemellä ja Patovalla, jotka molemmat kotiuttivat tällä kaudella noin neljänneksen heikommalla teholla kuin kaksi vuotta sitten. Ikonen puolestaan onnistui kotiutuksissaan paremmin kuin kahdella edelliskaudella ja myös Toikka onnistui kutakuinkin tasollaan. Se mikä tältä nelikolta jäi koko Tahkon tavoin tällä kaudella uupumaan oli kunnarit.
Jos/kun tulevana talvena kotiuttaminen on yksi harjoittelun painopiste, on Tahkolla kaikki edellytykset saada tästä nelikosta/kolmikosta (Toikan jatko auki) paljon enemmän irti. Yhtä tai kahta kovaa kotiuttajaa joukkue toki kaipaisi, ts. Koren kokoinen aukko yhä paikkaamatta. Joukkueessa kuitenkin Kyhyräisen ja Kontion tapaisia kavereita, joilla myös on kaikki edellytykset nostaa lyötyjen määriään.
Kotiutusten osalta on hyvä huomata, että kyseessä ei niinkään ole tämän kauden ongelma vaan useimmat keskeiset kotiutustilastoluvut ovat laskeneet tasaisesti viime kaudella ja päättyneellä kaudella. Eli jonkinlainen laskeva trendi huippukauden 2022 jälkeen. Tässä näkyy selvästi se ulkopelipainotus, joka Tahkolla on ollut jo talvikaudesta 2022-2023 asti (keväällä 2023 Rami kertoi miten talvi oltiin menty ulkopeli edellä). Sama laskeva trendi (pienemmässä mittakaavassa) näkyy myös vaihtopelitilastoja tarkasteltaessa, mutta vaihtojen osalta tällä kaudella selvästi isompi notkahdus. Eli sisäpeli kaikkinensa on ollut kaksi viime kautta laskusuunnassa. Tähän siis varmasti nyt tullaan tekemään merkittävää korjausliikettä ja uskon että tulokset tulevat näkymään myös kentällä: kyllä tuo jengi yhä lyödä osaa!
Miksi miehiä ei saada enemmän kolmoselle? Tämän osalta tilastot näyttäisivät tukevan ajatusta siitä, että kyseessä on nimenomaan niiden kuuluisten ”peräkkäisten onnistumisten” vähäisyys. Kenenkään avainapelaajan pääpesänvälien kärkilyöntiprosentit eivät ole mitenkään romahtaneet, mutta pientä laskua niissä on aika lailla läpi linjan. Ja nämä pienet teholaskut sitten peleissä summatuvat. Koko joukkueen kärkilyöntiprosentit 1-2 ja 2-3 väleillä olivat 15% heikommat kuin toissakaudella ja tämän lopputuloksena onnistuneita 2-3 -kärkivaihtoja saatiin ottelua kohti kaksi vähemmän kuin toissakaudella.
Kritisoin kauden mittaan paljon sitä, miksei Pokela pelaa aktiivisesti myös kakkoskärjellä, mikä oli mielestäni yksi avaintekijöistä hyvin sujuneeseen kauteen 2022. No, kyllä Pokela antoi kakkoskärjelle mahdollisuuksia, mutta kakkoskärki ei yksinkertaisesti toiminut tällä kaudella. Lehtola on pelannut kolme viime kautta etupäässä numerolla kahdeksan, joten hänen sisäpelitilastojensa vertailu antaa jonkinlaista kuvaa kakkoskärkeen. Lehtola pääsi tällä kaudella vaihtamaan kärkeä käytännössä saman verran kuin toissakaudella (ja useammin kuin viime kaudella) ja myös onnistui vaihdoissaan samalla tasolla kuin toissakaudella (ja paremmin kuin viime kaudella). MUTTA: Lehtola pääsi vaihtamaan 2-3 väliä 40% harvemmin kuin toissakaudella (mutta yhtä harvoin kuin viime kaudella). Tämä ehkäpä hieman kertoo siitä, että Lehtolan edellä numerot 6-7 ja mahdolliset jokerit eivät ole onnistuneet rakentamaan tilannetta. Kun tarkastelee Lehtolan kärkilyöntiyrityksien määrää pesänväleittäin kolmella viime kaudella, näkee selvästi että tällä kaudella Lehtola pääsi lyömään pääsääntöisesti 0- ja 1-tilanteessa, kun taas viime kaudella pääsääntöisesti 1- ja 2-tilanteessa ja toissakaudella pääsääntöisesti 3-tilanteessa (mutta usein myös 1- ja 2-tilanteessa). Tämä nyt kuitenkin antaa vain pientä viitettä kakkoskärkeen: pitäisi erikseen katsoa ottelukohtaisista tilastoista summaten tarkempaa analyysiä kakkoskärjestä.
Vaikka vaihtojen osalta ei kovin hyvin pysty osoittamaan ketään yksittäisiä pelaajia sormella, niin muutama huomio pelaajien osalta kuitenkin. Ensinnäkin, Eskelinen oli ehdottomasti vaihtojen MVP Tahkossa tällä kaudella, kuten tietysti numeron 2 kuuluukin olla. Kakkoselle kärjen vaihtaminen onnistui karvan alle 70% teholla, mikä on verrattain hyvä vaikkei mikään tajuntaan räjäyttävä. Fakta kuitenkin on, että Tahko menettää parhaan vaihtajansa, kun Eskelinen mitä varmimmin siirtyy Koplaan. Kun ylipäätään miettii Tahkon vaihtopelin takkuamista ja vertaa tilannetta toissakauteen niin tuolla kaudella herrat Vikström (2KL 76%) ja Huusko (3KL 74%) vaihtoivat ykköskärjessä todella kovalla prosentilla eikä kumpikaan heistä enää joukkueessa pelaa. Lisäksi kaudella 2022 kakkoskärjestä saatiin rakennettua hyvin tilanteita, kun 1-tilannetta oli purkamassa Matikka hyvällä prosentilla (60%) ja Matikka/Lehtola/Korhonen rakensivat perään menestyksekkäästi 3-tilanteen Korelle/Nisulle. Ja myöskään Matikkaa ei enää joukkueessa ole kakkoskärkeä vaihtamassa.
Vaihtopelin parantuminen ja sen kautta sisäpelin sujuvampi pyöriminen kahdella kärjellä on mielestäni se haastavampi ratkaistava asia ensi kaudeksi. Joukkueessa on yhä hyviä kotiuttajia, joiden pitää vain löytää vanha tasonsa ja joille pitää saada enemmän kotiutuspaikkoja, erityisesti niin että kotiutettavana on niitä joukkueen jalkavoimaisimpia kavereita. Toki se toinen kotiuttajajokeri joukkueeseen olisi tärkeä saada vielä. Mutta kun noita ensi kauden siirtohuhuja miettii, niin siellä ei ole kyllä ollut sellaisia nimiä, jotka lähtökohtaisesti suurta parannusta ykköskärkeen (=huipputason numeroita 2-3) eikä toisaalta kovatehoista kakkoskärjen vaihtajaakaan (= erityisesti hyvää numeroa 7). Kontio ja Kyhyräinen varmasti pysyvät olemaan osa ratkaisua, mutta kyllä tuo vaihtopeli mielestäni vielä 1-2 kovaa luuta kaipaisi. (Onkohan Huuskon kanssa sillat palaneet lopullisesti: kaveri on hyvä vaihtaja ja toisi sitä kaivattua särmää joukkueeseen). Mielenkiintoista nähdä mitä syksy ja talvi tuo tullessaan. Uskon kuitenkin että sisäpelin tehot saadaan löytymään ilman mitään sankarivahvistuksiakin, jos/kun talvella vain oikeisiin asioihin treeneissä panostetaan.