Miten hyvistä pelinjohtajista voi olla pulaa?!
Pätevyysvaatimukset eivät kuitenkaan ole kohtuuttomat: psykologiasta olisi hyvä olla yliopistotasoinen tutkinto, muuten toiminta erilaisten persoonien kanssa ryhmässä käy hankalaksi. Pedagogista taitoa vaaditaan varsinkin silloin, kun joukkueeseen on kiinnitetty nuoria pelaajia, jotka vaativat enemmän ohjausta, jotta kehitys jatkuu. Siitä ei voi tinkiä kun kaikkialla lukee, että nuorella pelaajalla on aina potentiaalia ja kehitys jatkuu ikäänkuin lineaarisesti. Olisi noloa, jos jonkun kohdalla niin ei kävisikään!
Pitää olla luonnonlahjana saatua ennustajan taitoa, että voi pelata paitsi meneillään olevaa vuoroa, jo seuraavaa kahtakin vuoroa, ettei taas arvostella kuinka torveloa peluutus oli. Välillä pitää muistaa sulkea korvat ja silmät, jottei vahingossa kuule katsomohuutoja tai näe kommentteja kaikenmaailman palstoilla. Tästä voi hieman tinkiä voitetun ottelun jälkeen.
Itseluottamus on syytä olla Aurinkokuningas Tamin tasolla. Silloin ei tule ongelmia pukukopissa kun joukkueen tähdet yrittävät ottaa liian suurta roolia, joku hierarkia sentään on oltava. Itseluottamusta tarvitaan myös kun pitää joukkueensa puolta huutaessaan tuomarille naama punaisena, vaikka tietäisikin olevansa väärässä. Sääntökirja pitää osata kannesta kanteen, sitä kannattaa yrittää tulkita kuitenkin aina itselleen suotuisasti.
On hyvä kun pesäpalloa pelataan pääsääntöisesti valoisaan kesäaikaan, ei se uni meinaa tulla kuitenkaan. Voi katsella kaiket yöt videoita ja tallenteita tulevista vastustajista ja oppia tuntemaan niiden jokainen liike kulloisessakin tilanteessa. Kunhan muistaa tärkeimmän ohjenuoran: paljon tärkeämpää on tuntea oma joukkueensa kuin vastustajansa.
On syytä hallita hyvät vuorovaikutustaidot. Pitää edustaa tyylikkäästi sponsori- ja lehdistötilaisuuksissa. Kun Ruudun revolverihaastattelija lykkää yht'äkkiä mikrofonin kasvojen eteen, pitää muistaa kaikki opetellut fraasit ja valita niistä se oikea - "kotiutuksiin pitää saada laatua", "räpylästä on annettu liikaa" tai "pitää saada ensin tilannetta päälle". Noista jokin kelpaa aina.
Hyvä pelinjohtaja osaa myös hinnoitella itsensä oikein. Ilmaiseksi ei kannata hommaan ryhtyä. Pitää olla kotijoukoille jokin kelvollinen peruste sille, että touko- ja syyskuun välillä on kaksi vapaata viikonloppua. Paitsi jos valitsevat Itä-Länsi-otteluun, niin sitten niitä on yksi.
Kannattaa yrittää hankkia ympärilleen niin hyvän tukiverkoston kuin mahdollista. Hyvä valmennustiimi, huoltajat, kakkospelinjohtaja jne. Silloin on todennäköisempää, että he saavat pelinjohtajankin näyttämään paremmalta. Mutta pelinjohtajan pitää aina olla valmiina siihen viimeiseen tekstiviestiin, jossa ilmoitetaan, että "seuran johto on päättänyt vapauttaa sinut tehtävästä". Kivasti muotoiltu, näyttää paljon paremmalta kuin "saat potkut". Mutta silti pelinjohtajaurasta saattaa nousta ensimmäisenä esiin mielikuva tuosta jälkimmäisestä versiosta, vaikka uralla voi olla paljon hohdokkaampiakin hetkiä. Tällöin pelinjohtajasta voi tuntua, että tulosvastuun taakka on turhan massiivinen yhden ihmisen hartioille.
Pelinjohtajaksi voi olla monta erilaista polkua. Ei ehkä aivan nykypäivän rekrytointifirmojen iskulauseella kuitenkaan, jossa toivotaan kokemusta, mutta tärkeintä on oikea asenne! Pitäisi olla ymmärrystä lajista, sen taktisesta puolesta ja joukkueen johtamisesta. Pitäisi olla ajan hermolla, pysyä pelin rytmissä, osata reagoida, ennakoida, ottaa materiaalista parhaat ominaisuudet irti. Kuitenkin usein yksittäisen pelaajan suoritus määrittelee, pidetäänkö pelinjohtajan ratkaisua nerokkaana vai käsittämättömänä.
Pelinjohtajalla voi olla ansiokas pelaajaura takana tai sitten sellaista ei ole juuri ollenkaan. Historia osoittaa, että molemmilta poluilta voi tulla menestyvä pelinjohtaja. Ainakin jos mittapuuna pidetään käytettävissä olevaa pelaajamateriaalia. Jollekin pelinjohtajalle sarjapaikan säilyttäminen voi olla yhtä suuri onnistuminen kuin jollain huippuresursseilla operoivan mitali.
Kuten kaikesta tästä huomataan, kelpoisuusvaatimukset ovat hyvin vaatimattomat. Jotenkin kysyntä ja tarjonta ei vaan kohtaa. Seurojen kannattaisi sijoittaa toimistonsa jonnekin katsomon yhteyteen. Sieltä voisi löytyä hyvää pelinjohtaja-ainesta - meitä on siellä sankoin joukoin.
