Hyvinkään Tahko 2022

[Nuori sossu]

Kertokaa nyt joku itse pelin nähnyt tai kavereilta kuullut kuinka meni? Miten Alanen, KT, Niemi ja muut profiilipelaajat onnistuivat? Entä pelinjohto?

 

[Esso no]

Ei uskalla.tulee hutia

 

[Lake]

Kertokaa nyt joku itse pelin nähnyt tai kavereilta kuullut kuinka meni? Miten Alanen, KT, Niemi ja muut profiilipelaajat onnistuivat? Entä pelinjohto?

Manse oli selkeästi parempi, vaikka Tahkolla oli toisella jaksolla ihan hyvä mahdollisuus viedä peli Superiin. Manse kuitenkin osoitti kovuutensa ja punnersi väkisin tarvittavat juoksut, kun Tahkon loppukiri ehkä kaatui muutemaan epäselvään vihellykseen, josta joukkue provosoitui liikaa.

Ulkopuolisen silmiin Tahkon peli näytti minusta siltä, mitä kuvittelinkin. Ulkopelissä on paljon tekemistä; Manse teki liian helposti tilannetta ja juoksuja. Vikströmin puuttuminen näkyi, mutta ei selitä kokonaan tuota polttolinjan seisoskelua. Tuntui, että Manse löi palloa läpi ja saumoja rikki todella helposti. Alanen pelasi ihan ok, mutta ei pystynyt sotkemaan Mansen sisäpeliä ja oli ehkä vähän pehmeä. Varmasti ei ollut tyytyväinen omaan peliinsä.

Sisällä Vikströmin puuttuminen myös näkyi ja Kuitunen-Nurmio kaksikko ei oikein vakuuttanut kärjessä. Huusko oli sen sijaan vahva numerolla kolme ja minusta selvästi joukkueen paras pelaaja. Ikonen jäi aika vähille tilanteille numerolla neljä, kun kärki ei toiminut. Toiselle jaksolle AYS vaihtoi Patovan numerolle kolme, mikä oli ihan hyvä ratkaisu. Niemi löi pari hyvää ja ottamatonta napsua, mutta jäi aika vähille tilanteille. Korella sen sijaan oli heikompi päivä.

Kokonaisuutena Tahko ei pelannut kovin hyvää peliä lauantaina ja parannettavaa jäi paljon. Jos minä olisin Antti Yli-Saunamäki niin panostaisin seuraavat kaksi kuukautta hyvin vahvasti ulkopelin kehittämiseen, ja niin varmasti Tahko tekeekin.

 

[Esso no]

Kertokaapa siitä toisesta jaksosta ja kakkos pesä tuomarista

 

[Tohtoori]

Kertokaapa siitä toisesta jaksosta ja kakkos pesä tuomarista

No - pesätuomari nukahteli jaksolla ja Yli-Saunamäki möyrysi kuin saunamajuri. - Pj:n keskittyminen jatkoon häiriintyi koko jakson ajan. - Aika lämmin weikko tämä Antti.

 

[Esso no]

Kaveri puhui että Mansen kannattaja tokas kakkos tuomaristo. Kellään ei voi olla noin huono päivä. aina Tahkon mies paloi.mansen ei

 

[Tohtoori]

Kaveri puhui että Mansen kannattaja tokas kakkos tuomaristo. Kellään ei voi olla noin huono päivä. aina Tahkon mies paloi.mansen ei

Mikä on "kakkostuomaristo"? - Pesätuomari oli liiton määräämä äijä, jolla oli kepuli päivä virassaan.

 

[Esso no]

Tää puhelimen oikein kirjoitus järjestelmä päätti että ensikesänä on kaks tuomaria kakkos pesällä.kaks näkee ennemän,,🥳

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Tää puhelimen oikein kirjoitus järjestelmä päätti että ensikesänä on kaks tuomaria kakkos pesällä.kaks näkee ennemän,,🥳

Ei se järjestelmä mitään auta. Pitää silti näppäillä viisaita sanoja🤔

 

[Pallopeli]

Itse katsoin pelin puolueettomana ja kyllä kakkostuomarin toiminta oli hyvin erikoista. Monta kertaa näytöt olivat hyvin epävarmoja eli ensiksi ei näytetty mitään ja kun Mansen pelaajat huusivat paloa, muuttui tuomio yhtäkkiä paloksi, vaikka tuntui ettei kakkostuomari oikeasti edes nähnyt koko tilannetta. Silloinhan paloa ei voi tuomita. En yhtään ihmettele, että tuo epäröinti nostatti tunteita Hyvinkään leirissä. Jos tuomiot olisivat tulleet heti, ei ongelmia varmasti olisi ollut näin paljon.
Näytti vähän siltä, että Puhtimäkeäkin ”hävetti” pelin lopettanut tuomio, jossa tuomari näytti paloja vasta Mansen huutojen jälkeen.. Eikä se toki manselaisten vika ole, mutta kakkostuomarilla oli kieltämättä huono päivä ja kaikenlisäksi tuomiot tuntuivat toistuvasti kääntyvän Hyvinkäätä vastaan.

 

[Neloskoppari]

Tää puhelimen oikein kirjoitus järjestelmä päätti että ensikesänä on kaks tuomaria kakkos pesällä.kaks näkee ennemän,,🥳

Sinulla on puhelimesi oikeinkirjoitusjärjestelmässä erittäin pahasti vikaa, sillä
- oikeinkirjoitusjärjestelmä on yhdyssana
- että-sanan eteen tulee pilkku
- ensi kesänä kirjoitetaan erikseen
- kakkospesä on yhdyssana
- virke aloitetaan isolla alkukirjaimella
- pisteen jälkeen tulee välilyönti
- enemmän kirjoitetaan kahdella m-kirjaimella ja kahdella n-kirjaimella
- lausetta ei lopeteta kahdella pilkulla

Mietin tässä miten ihmeessä 14 sanan ulostuloon voi saada kahdeksan (=lue 8) noin selvää virhettä?

Toivottavasti Tahkon kausi tuleva ei sisällä yhtä paljon virheitä ainakaan prosentuaalisesti.

Toivon myös, että saat oikeinkirjoitusjärjestelmäsi toimimaan, sillä tuollaista tekstiä on varsin rasittavaa lukea.

 

[Esso no]

En ole ajatellut noin viksusti.vaikka tuossa viestissä puhelin muutti osan.mikä Mansen toisen jakson näpy juoksu?

 

[Elk]

Manse oli selkeästi parempi, vaikka Tahkolla oli toisella jaksolla ihan hyvä mahdollisuus viedä peli Superiin. Manse kuitenkin osoitti kovuutensa ja punnersi väkisin tarvittavat juoksut, kun Tahkon loppukiri ehkä kaatui muutemaan epäselvään vihellykseen, josta joukkue provosoitui liikaa.

Ulkopuolisen silmiin Tahkon peli näytti minusta siltä, mitä kuvittelinkin. Ulkopelissä on paljon tekemistä; Manse teki liian helposti tilannetta ja juoksuja. Vikströmin puuttuminen näkyi, mutta ei selitä kokonaan tuota polttolinjan seisoskelua. Tuntui, että Manse löi palloa läpi ja saumoja rikki todella helposti. Alanen pelasi ihan ok, mutta ei pystynyt sotkemaan Mansen sisäpeliä ja oli ehkä vähän pehmeä. Varmasti ei ollut tyytyväinen omaan peliinsä.

Sisällä Vikströmin puuttuminen myös näkyi ja Kuitunen-Nurmio kaksikko ei oikein vakuuttanut kärjessä. Huusko oli sen sijaan vahva numerolla kolme ja minusta selvästi joukkueen paras pelaaja. Ikonen jäi aika vähille tilanteille numerolla neljä, kun kärki ei toiminut. Toiselle jaksolle AYS vaihtoi Patovan numerolle kolme, mikä oli ihan hyvä ratkaisu. Niemi löi pari hyvää ja ottamatonta napsua, mutta jäi aika vähille tilanteille. Korella sen sijaan oli heikompi päivä.

Kokonaisuutena Tahko ei pelannut kovin hyvää peliä lauantaina ja parannettavaa jäi paljon. Jos minä olisin Antti Yli-Saunamäki niin panostaisin seuraavat kaksi kuukautta hyvin vahvasti ulkopelin kehittämiseen, ja niin varmasti Tahko tekeekin.

Tuossa on hyviä huomioita itse asiasta, eli Tahkon mahdollisesta iskukyvystä tulevalla kaudella. En ole nähnyt Tahkon hallipelejä, mutta lyhyiden raporttien, tulosseurannan ja tilastojen perusteella sanoisin seuraavaa:
- On kaksi pelaajaa, joiden loukkaantumista kesän aikana joukkue ei kärsi. Toinen on tietysti Alanen. Toinen on Vikström, jonka merkitys on huomattavan suuri sekä sisällä että ulkona. Niissä peleissä, joista Vikström on nyt ollut pois, Tahkolla näyttää olleen suuria vaikeuksia saada kärkeään toimimaan. Paikkaavaa nro kakkosta ei siis ole eikä oikein ykköstäkään, jos Nurmio laitetaan kakkoseksi. Vartaman lähtö joukkueesta oli tässäkin mielessä kohtalokas, koska häntä kärjen uudelleenrakentamisessa voitiin käyttää muuttuvissa tilanteissa.
- Ulkopeliin Vartaman lähtö näyttää tehneen juuri niin ison vaikutuksen kuin oli odotettuakin. Töitä tosiaan ulkopelin suhteen on tehtävä, ja pahoin pelkään, ettei sitä kärkijoukkueiden tasolle saada sittenkään.
- Sisäpelissä haasteena on lyöntijärjestyksen saaminen sellaiseen kuosiin, että kaikille niille, joilla sisäpeliin on annettavaa, saadaan hyödyllinen ja toimiva rooli. Tässä suhteessa joukkueen kokoonpano ei ole ihanteellinen. Kahden kärjen peliin ei näytä rahkeet riittävän, mutta yhden kärjen pelissä kaikille kyvykkäille ei riitä roolia. Pulma kulminoituu eniten Patovassa, jolla voisi olla paljonkin annettavaa sisäpelissä, mutta pahimmillaan hän voi jäädä miltei työttömäksi, jos jää numeroille 6-7. Oletuksena tuossa on, että nrot 3-5 ovat Matikka, Ikonen ja Huusko - vaihtoehto olisi tietysti jättää tuosta letkasta Matikka pois ja korvata Patovalla, mutta Matikan pomppupelote taitaa puoltaa hänen pitämistään kolmosena. Patovan osalta riskinä jääminen vähän Vartaman tapaan häilyvään sisäpelirooliin ja sen myötä siihen, että taas yksi tärkeä ja läpimurtoaan huipulle janoava pelaaja joutuu tutkailemaan, löytyisikö jatkossa suurempaa roolia muualta.
- Osin em. sisäpelin ongelman tuottaa se, mikä on sen potentiaalinen vahvuuskin, eli kaksi lyöjäjokeria. Jotta heitä saadaan työllistettyä, heidät on pantava tietysti kotiuttamaan heti kun heille oikea tilanne, eli ajolähtö, syntyy, eli normitilanteessa ykköskärjen luotua tilanteen. Jos ja kun molemmat lyöjäjokerit tulevat vuorollaan lyömään, ollaan myös nopeasti tilanteessa, jossa pesillä on kaksi sieltä pois kopitettavaa pelaajaa, jolloin dynaamisia tilanteita ei saada jatkumaan esimerkiksi juuri numerolle 6, jossa esimerkiksi juuri Patova olisi käyttökelpoinen jatkamaan uuden tilanteen rakentamista tai kotiuttamaan. Ehkä jopa nro vitonen (Huusko? Ikonen?) tai toinen lyöjäjokereista (jos ei käytetä peräkkäin) jää vajaakäytölle, jos juoksujen sijasta noissa tilanteissa syntyykin paloja. Toimivaa kakkoskärkeä taas ei numerosta 6-7 enää saada rakennettua.

 

[rehaaja]

Kiitoksia Elk hyvin asiapitoisesta ja syvällekin luotaavasta tekstistä. Onhan se hyvä sanoa nytkin, että Vartaman lähtö oli valtaisa menetys. Kesä sitten, ja vasta se, näyttää kuinka hyvin paikkaus onnistuu. Onko AYS:n kakkospeejiistä mitään tietoa?

 

[Esso no]

Jonkunhan on pelattava numerolla2

 

[Lake]

Tuossa on hyviä huomioita itse asiasta, eli Tahkon mahdollisesta iskukyvystä tulevalla kaudella. En ole nähnyt Tahkon hallipelejä, mutta lyhyiden raporttien, tulosseurannan ja tilastojen perusteella sanoisin seuraavaa:
- On kaksi pelaajaa, joiden loukkaantumista kesän aikana joukkue ei kärsi. Toinen on tietysti Alanen. Toinen on Vikström, jonka merkitys on huomattavan suuri sekä sisällä että ulkona. Niissä peleissä, joista Vikström on nyt ollut pois, Tahkolla näyttää olleen suuria vaikeuksia saada kärkeään toimimaan. Paikkaavaa nro kakkosta ei siis ole eikä oikein ykköstäkään, jos Nurmio laitetaan kakkoseksi. Vartaman lähtö joukkueesta oli tässäkin mielessä kohtalokas, koska häntä kärjen uudelleenrakentamisessa voitiin käyttää muuttuvissa tilanteissa.
- Ulkopeliin Vartaman lähtö näyttää tehneen juuri niin ison vaikutuksen kuin oli odotettuakin. Töitä tosiaan ulkopelin suhteen on tehtävä, ja pahoin pelkään, ettei sitä kärkijoukkueiden tasolle saada sittenkään.
- Sisäpelissä haasteena on lyöntijärjestyksen saaminen sellaiseen kuosiin, että kaikille niille, joilla sisäpeliin on annettavaa, saadaan hyödyllinen ja toimiva rooli. Tässä suhteessa joukkueen kokoonpano ei ole ihanteellinen. Kahden kärjen peliin ei näytä rahkeet riittävän, mutta yhden kärjen pelissä kaikille kyvykkäille ei riitä roolia. Pulma kulminoituu eniten Patovassa, jolla voisi olla paljonkin annettavaa sisäpelissä, mutta pahimmillaan hän voi jäädä miltei työttömäksi, jos jää numeroille 6-7. Oletuksena tuossa on, että nrot 3-5 ovat Matikka, Ikonen ja Huusko - vaihtoehto olisi tietysti jättää tuosta letkasta Matikka pois ja korvata Patovalla, mutta Matikan pomppupelote taitaa puoltaa hänen pitämistään kolmosena. Patovan osalta riskinä jääminen vähän Vartaman tapaan häilyvään sisäpelirooliin ja sen myötä siihen, että taas yksi tärkeä ja läpimurtoaan huipulle janoava pelaaja joutuu tutkailemaan, löytyisikö jatkossa suurempaa roolia muualta.
- Osin em. sisäpelin ongelman tuottaa se, mikä on sen potentiaalinen vahvuuskin, eli kaksi lyöjäjokeria. Jotta heitä saadaan työllistettyä, heidät on pantava tietysti kotiuttamaan heti kun heille oikea tilanne, eli ajolähtö, syntyy, eli normitilanteessa ykköskärjen luotua tilanteen. Jos ja kun molemmat lyöjäjokerit tulevat vuorollaan lyömään, ollaan myös nopeasti tilanteessa, jossa pesillä on kaksi sieltä pois kopitettavaa pelaajaa, jolloin dynaamisia tilanteita ei saada jatkumaan esimerkiksi juuri numerolle 6, jossa esimerkiksi juuri Patova olisi käyttökelpoinen jatkamaan uuden tilanteen rakentamista tai kotiuttamaan. Ehkä jopa nro vitonen (Huusko? Ikonen?) tai toinen lyöjäjokereista (jos ei käytetä peräkkäin) jää vajaakäytölle, jos juoksujen sijasta noissa tilanteissa syntyykin paloja. Toimivaa kakkoskärkeä taas ei numerosta 6-7 enää saada rakennettua.

Kaikella kunnioituksella Miika Matikkaa kohtaan, mutta ei hänen paikka ole pudotuspelijoukkueen ykköskärjessä. Itse peluuttaisin numerolla 3 ehdottomasti Huuskoa, koska tämä myös kulkee todella kovaa. Kotiuttaminen on Tahkolla aika vahvoilla hartioilla ilmankin Huuskoa, koska Niemen ja Koren lisäksi Valentin Ikonen voi lyödä paljon juoksuja, jos hänelle riittää ruokaa.

Miksi Tahko ei rakentaisi kakkoskärkeä Kuitusen, Matikan ja Patovan varaan? Kuitunen voi olla jo numero 5, koska kahdella lyöjäjokerilla on turha rakentaa pitkää keskipalkkia? Minusta Tahkon leveys riittää ehdottomasti kahteen kärkeen, ja AYS pitääkin pelata myös peräpäällä.

 

[Elk]

Kaikella kunnioituksella Miika Matikkaa kohtaan, mutta ei hänen paikka ole pudotuspelijoukkueen ykköskärjessä. Itse peluuttaisin numerolla 3 ehdottomasti Huuskoa, koska tämä myös kulkee todella kovaa. Kotiuttaminen on Tahkolla aika vahvoilla hartioilla ilmankin Huuskoa, koska Niemen ja Koren lisäksi Valentin Ikonen voi lyödä paljon juoksuja, jos hänelle riittää ruokaa.

Miksi Tahko ei rakentaisi kakkoskärkeä Kuitusen, Matikan ja Patovan varaan? Kuitunen voi olla jo numero 5, koska kahdella lyöjäjokerilla on turha rakentaa pitkää keskipalkkia? Minusta Tahkon leveys riittää ehdottomasti kahteen kärkeen, ja AYS pitääkin pelata myös peräpäällä.

Olen periaatteessa samaa mieltä, että kahdella kärjellä pitäisi pelata, ja itse asiassa olen ollut sitä mieltä edellistenkin kausien aikana. Näyttää vaan olevan niin, että pelinjohtajat eivät uskalla sitä tehdä, varsinkaan jos ensimmäiset yritykset siihen eivät tuota tulosta (lue: tuottavat kakkoskärjestä liikaa paloja). En oikein usko, että uusikaan pelinjohtaja tässä tekee poikkeusta. Ja jos uskalluksen kriteerinä on, että kakkoskärjen pitää olla käytännössä melkein ykköskärjen veroinen, niin harjoituspelien perusteella (niitä tosin näkemättä) on tullut kuva, ettei tuo kriteeri nyt täyty. Patovan ja Matikan osalta täyttyisi, mutta Kuitusen, Lehtolan tai Peltosen osalta ei ainakaan harjoituspelien tilastojen valossa. Ja olisi tuossa sekin haaste, että toinen lyöjäjokereista pitäisi jättää kakkoskärjen kotiuttamisen käyttöön, mutta kumman jätät, kun riskinä on, että ei välttämättä pääse lyömään montaakaan kertaa peleissä. Korhonen tuskin suostuu tuohon rooliin ja Niemen osalta se olisi noloa, kun hänet on joukkueeseen hankittu paitsi lyöntitaitojensa myös eräänlaisen näkyvyysarvon vuoksi.

Toivotaan toki, että joukkueessa olisi riittävästi leveyttä kahden kärjen peliin, mutta toistaiseksi ei vaikuta siltä.

 

[Bout]

Kahdella kärjellä pelaaminen on hieno ideaalitilanne, mutta huonosti toteutettuna täysi katastrofi. Ykköskärjessä on kuitenkin ne parhaat pelaajat ja muutamankin prosenttiyksikön ero suoritusvarmuudessa kumuloituu kymmeniksi prosenteiksi juoksua tavoiteltaessa. Varsinkin Ukin pelikirjassa osio "kakkoskärjellä pelaaminen" oli heikko, erittäin heikko. Jos lyöntivuoro jäi kakkoskärkeen, sieltä haettiin se yksi palo ja sen jälkeen ykköskärki puolittaisessa pakkotilanteessa rakentamaan.

Jos minä olisin pelinjohtaja, ykköskärki tulisi aina paloitta rakentamaan tilannetta. Jos lyöntivuoro jäisi kakkoskärkeen, sieltä voisi paloa vältellen koittaa rakentaa tilannetta, mutta ykköskärki on tulosyksikkö. Ihan rehellisesti, vaikka kuinka koittaisi leventää rosteria, onhan siinä ykkös- ja kakkoskärjen kohdalla merkittävä ero. Nurmio-Vikström-Huusko(-Ikonen) tai Kuitunen-Patova-Matikka(-Lehtolatjsp), jokainen voi päätellä. Toki sitten optiona voisi pitää, että normaalitilanteessa ykköskärjen voisi myös purkaa vaikkapa Huuskon jälkeen ja lähteä hakemaan uudelleen kakkoskärjellä.

Mitä tulee siihen, että jokereita pitäisi säästellä kakkoskärjen käyttöön, niin riippuu täysin tilanteesta. Mitään sellaista tilannetta nyt on vaikea nähdä, että vaikka ykköstilanteesta kukaan rakentaisi kahdella jokerilla, mutta esimerkiksi kakkostilanteen purkamiseen ja kotiutuspaikkaan on ihan perusteltua käyttää jokerit ykköskärkeen, eikä odotella josko kakkoskärki saisi tilannetta tehtyä. Parhaiden pitää pelata silloin, kun paikka on.

 

[Tohtoori]

Kahdella kärjellä pelaaminen on hieno ideaalitilanne, mutta huonosti toteutettuna täysi katastrofi. Ykköskärjessä on kuitenkin ne parhaat pelaajat ja muutamankin prosenttiyksikön ero suoritusvarmuudessa kumuloituu kymmeniksi prosenteiksi juoksua tavoiteltaessa. Varsinkin Ukin pelikirjassa osio "kakkoskärjellä pelaaminen" oli heikko, erittäin heikko. Jos lyöntivuoro jäi kakkoskärkeen, sieltä haettiin se yksi palo ja sen jälkeen ykköskärki puolittaisessa pakkotilanteessa rakentamaan.

Jos minä olisin pelinjohtaja, ykköskärki tulisi aina paloitta rakentamaan tilannetta. Jos lyöntivuoro jäisi kakkoskärkeen, sieltä voisi paloa vältellen koittaa rakentaa tilannetta, mutta ykköskärki on tulosyksikkö. Ihan rehellisesti, vaikka kuinka koittaisi leventää rosteria, onhan siinä ykkös- ja kakkoskärjen kohdalla merkittävä ero. Nurmio-Vikström-Huusko(-Ikonen) tai Kuitunen-Patova-Matikka(-Lehtolatjsp), jokainen voi päätellä. Toki sitten optiona voisi pitää, että normaalitilanteessa ykköskärjen voisi myös purkaa vaikkapa Huuskon jälkeen ja lähteä hakemaan uudelleen kakkoskärjellä.

Mitä tulee siihen, että jokereita pitäisi säästellä kakkoskärjen käyttöön, niin riippuu täysin tilanteesta. Mitään sellaista tilannetta nyt on vaikea nähdä, että vaikka ykköstilanteesta kukaan rakentaisi kahdella jokerilla, mutta esimerkiksi kakkostilanteen purkamiseen ja kotiutuspaikkaan on ihan perusteltua käyttää jokerit ykköskärkeen, eikä odotella josko kakkoskärki saisi tilannetta tehtyä. Parhaiden pitää pelata silloin, kun paikka on.

Juuuri näin! - Kaksi kärkeä toimii harvalla joukkueella käytännössä. Paperilla se on hieno näky. Pahimmillaan se hommaa varsinaiselle kärjelle 1-2 ristiä pohjille... tai jopa vuoron vaihdon.

 

[Bout]

Juuuri näin! - Kaksi kärkeä toimii harvalla joukkueella käytännössä. Paperilla se on hieno näky. Pahimmillaan se hommaa varsinaiselle kärjelle 1-2 ristiä pohjille... tai jopa vuoron vaihdon.

Jos vielä jatkaa tuosta kakkoskärjellä pelaamisesta, niin myös jokereiden uhraaminen etenemis-/vaihtotehtäviin on vähintäänkin kyseenalaista. Ja tämä kaikki siis siinä tilanteessa, että lyöntijärjestys on jäänyt takapäähän. Ja myös tätä taktiikkaa Uki käytti viime kausina, kun laitettiin etenijäjokeria kakkoskärjen eteen, lopputuloksena jokeri käytetty, palo taululla ja lyöjät vähissä. Jos kakkoskärjellä pelaa, siihen pitää sitten sitoutua niin täysin, että tilanne pelataan loppuun sillä, kävi miten kävi (poislukien jaksojen viimeiset vuorot, joissa lyöntijärjestystä ei tarvitse miettiä muutenkaan). Kakkoskärjellä pelattaessa siis se takapalkin keula on oleellinen: jos ei pääse kentälle, Tahkon materiaalilla sieltä on turha pelata.

Se, missä nykypäivän pesäpallossa kakkoskärjellä pelaaminen tulisi kysymykseen, olisi tilanne jossa ykköskärki on rakentanut tilanteen ja mahdollisesti jopa onnistunut kotiutuksessa, muttei ole onnistunut vaihdoissa. Kahdella palolla täysin perusteltua, yhdelläkin palolla ymmärrettävää purkaa tilanne ja lähteä rakentamaan tyhjästä kentästä uutta tilannetta, tällä pystyy myös pyörittämään lyöntijärjestystä mielekkäämpään kohtaan.

Kakkoskärki on parhaimmillaan loistava ase, mutta prioriteettien pitää olla siinä, että parhaat miehet pelaavat parhaassa tilanteessa.