Hyvinkään Tahko 2020

[-Janski-]

Vanhan rosterin pelaajasopparit olivat vielä syyskuun loppuun voimassa, joten olisi ollut ihme sitä ennen harjoitella Ensimmäiset kokoontumisajot olivat tosiaan heti päivä sen jälkeen, kun Purro ja uudet pelaajat olivat esitelty. Jotain porrasjuoksua oli ollut, niin kuin varmaan näitte. Jos mitään aiemmista vuosista toteutetaan samalla kaavalla, niin veikkaan että seuraavaa leiritystä puskee tuossa joulukuun alussa, ja silloin mennään jo tosissaan. Mutta ei niin tosissaan, etteikö pikkujouluja ehtisi viettää. Sitä ennen varmaan kukin tykönään ja tyylillään reenailee. Eihän ulkopaikkakuntalaisille ja nyt uusille tulijoille ole edes asuntoa kaupungista vielä tämän vuoden puolella, keväämmällä vasta. Jos se Tuikka nyt saisi ensin sen junalipun, että pääsisi edes käymään Hyvinkäällä (ei ollut oman sopparinsa julkistustilaisuudessa paikalla).

 

[Elk]

Jos se Tuikka nyt saisi ensin sen junalipun, että pääsisi edes käymään Hyvinkäällä (ei ollut oman sopparinsa julkistustilaisuudessa paikalla).

Ei junalippu vielä takaa perillepääsyä. Idästä päin kun rataa pitkin tulee, voi hurauttaa Lahdesta suoraan Haarajoen kautta Helsinkiin. Kainuulainen pesäpalloilija kun on tottunut käymään Helsingissä vain Töölön stadionilla bussilla, niin mites sitä tietää, miten päästä omin toimin Hyvinkäälle. Parempi tulla kimpassa Vikströmin kanssa, jos se vanhasta muistista osaisi paremmin.

 

[aakoo]

Siis juna? Vieläkö semmoisiakin kulkee Kainuuseen?

 

[Sivustaseuraaja]

Kyllähän sieltä Kajjaanista (mikä on lähinnä Sotkamoa) pääsee seitsemästi päivässä Hyvinkäälle asti, ainakin arkisin. Aikatauluhaku

 

[Nuori sossu]

Mikä on optimaalinen ikärakenne Superpesis-joukkueelle? Kouvola-ketjussa on kannettu huolta joukkueen "ikämiesrakenteesta". Mutta jos peli kulkee ja voittoja tulee niin onko sillä niin väliä? Omasta mielestäni ikää tärkeämpi on sitoutuneisuus joukkueeseen ja halu saavuttaa menestystä. Onko kokeneella (about yli 30-vuotiaalla) pelaajalla, jolla on jo menestystä ja ehkä myös perhe ajateltavana, enää paloa pelaamiseen ja menestymiseen? Tässä se riski ehkä piilee. En ottaisi kokeneeseen joukkueeseen enää lisää kokemusta vaan alkaisin nuorentaa sitä hätäilemättä ja maltilla. En moottorisahalla. Jos Korea tai Jere Dahlstömiä ajattelee, niin he ovat vaan niin kovia pelimiehiä, että mielelläni ottaisin heidät joukkueeseeni. Mutta en ehkä enää heidän täytettyään 40-vuotta. Silloin pelivuodet ovat jo täynnä. Mitä te muut ajattelette näistä ikärakenneasioista?

 

[Grainger]

Mikä on optimaalinen ikärakenne Superpesis-joukkueelle? Kouvola-ketjussa on kannettu huolta joukkueen "ikämiesrakenteesta". Mutta jos peli kulkee ja voittoja tulee niin onko sillä niin väliä? Omasta mielestäni ikää tärkeämpi on sitoutuneisuus joukkueeseen ja halu saavuttaa menestystä. Onko kokeneella (about yli 30-vuotiaalla) pelaajalla, jolla on jo menestystä ja ehkä myös perhe ajateltavana, enää paloa pelaamiseen ja menestymiseen? Tässä se riski ehkä piilee. En ottaisi kokeneeseen joukkueeseen enää lisää kokemusta vaan alkaisin nuorentaa sitä hätäilemättä ja maltilla. En moottorisahalla. Jos Korea tai Jere Dahlstömiä ajattelee, niin he ovat vaan niin kovia pelimiehiä, että mielelläni ottaisin heidät joukkueeseeni. Mutta en ehkä enää heidän täytettyään 40-vuotta. Silloin pelivuodet ovat jo täynnä. Mitä te muut ajattelette näistä ikärakenneasioista?

Ikärakenneongelma on helppo ajatella niin, että eihän sillä ole mitään väliä kunhan menestystä tulee. Mikä on myös aivan oikein yhden kauden osalta. Mutta mitäpä sen menestyskauden jälkeen? Jos joukkueella on tärkeimmillä paikoilla nestoreita, jotka kaikki lopettavat vuoden-parin jälkeen, niin pudotus on raju. Joukkue ei voi uudistua kerralla rajusti ja pärjätä silti yhtä hyvin kuin ennen.

Paras esimerkki tästä tullee olemaan Pattijoki. Siellä runkomiehet pelaavat vuoden, max. 2 vuotta. Sen jälkeen nykyjoukkueesta tuskin on jäljellä kuin puolet, jos sitäkään. Pattijoki voi hyvinkin pelata ensi kaudella jopa mestaruudesta, vähintäänkin mitalista ja sitä seuraavalla kaudella myös mitaleista. Mutta sen jälkeen ei ole odotettavissa kovin ruusuista tulevaisuutta, kun lukkari ja koko kärki lopettanee samoihin aikoihin.

Pitääkö kannattajan sitten ajatellakaan kautta pidemmälle, jos menestystä tulee, kun sitähän kannattajat nimenomaan haluaa että joukkue menestyy edes joskus. Seurajohdon sen sijaan pitää ajatella pidemmällekin. Tai no, pitäisi ajatella.

 

[Bout]

Ammattiurheilussa voidaan puhua tietystä fyysisestä urakaaresta, jossa fyysiset ominaisuudet kehittyvät tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen alkaa hiipuminen. Yksilöt ovat kuitenkin aina yksilöitä. Pesäpallossa yksilöiden välinen heittely on suurempaa, koska ensinnäkään ei puhuta ammattiurheilusta, mikä vaikuttaa aina yksilön kehitykseen vielä enemmän kuin täysammattiurheilussa. Siksi ei voi puhua, että jonkun ikäinen pelaaja olisi liian vanha tai tietty ikärakenne vääränlainen. Suurimman osan tekee joukkueen toimintakulttuuri. Ja yksilön itsensä valinnat.

Jopa huippu-urheilussa on yksilöitä, jotka pelaavat lahjoilla ja sillä tutun kaavan treenaamisella ja heräävät sitten kolmekymppisenä ravinto- sekä palautumisasioihin ja aloittavat harjoittelemaan monipuolisemmin muutakin kuin vain sitä kyykkyä maksimipainoilla yms. Sama ilmiö on vielä vahvempana pesäpallossa, ainakin toistaiseksi ja varsinkin näillä 2000-luvun taitteessa/alussa debytoineilla konkareilla. Nuo mattilatvalat elävät tänä päivänä huomattavasti enemmän urheilijan elämää kuin vaikka 10 vuotta sitten, sen vuoksi fyysiset ominaisuudet eivät laske kuten periaatteessa pitäisi, kun luonnollista hiipumista korvataan paremmalla levolla ja ravinnolla. Sitten taas esimerkiksi joku Mikko Kanala on pelaaja, joka ei pysty enää +30-vuotiaana kehittämään fysiikkaansa, koska elää sitä urheilijan elämää jo nyt.

Mitä tulee tuohon motivaatioasiaan, en näe siinäkään suoraa yhtäläisyysviivaa iän ja poltteen perusteella. Peilaan tässä nyt itseeni. Ketään ei kiinnosta kuulla, mutta kerron silti: olen nyt +30v ja ikäni pelannut pallopelejä kilpatasolla. Sarjataso putosi pari pykälää tässä reilu vuosi sitten omasta tahdosta (alueellinen sarja vs. valtakunnallinen), eli suurimmat saavutukset on jo takana. Motivaatio pelaamiseen ja etenkin oheistekemiseen on aivan eri tasolla kuin vaikkapa 25-vuotiaana, kun tietää, ettei pelivuosia ole enää kovin montaa jäljellä. Sitä tekee kaiken huolellisemmin, kuten edellisen kappaleen asiat, kun tietää että nyt on viimeiset mahdollisuudet päästä kilpailemaan ja nauttimaan (edes) tällä tasolla.

Toki aika on kortilla ja jostain pitää luopua, mutta tässä kohtaa näen, että iso osa pesispelaajista läppää räpylän naulaan, kun rahan takia ei pelata. Eli uraa jatkavat ovat niitä motivoituneita. Esimerkiksi omassa kaveriporukassa osalle tärkeämpää oli päästä sillä perheestä jäävällä "vapaa-ajalla" notkumaan kuppiloihin, minä tingin taas siitä.

Joukkueen rakentamisesta sen verran, että aina pitäisi pyrkiä hankkimaan parhaat pelaajat. Varsinkin Tahkon tilanteessa, kun runko on kuitenkin vielä nuori. Ei siis ole varaa jättää yhtäkään pelimiestä rannalle vain sen takia, että on tietyn ikäinen. Toki nyt +40-vuotiaiden kohdalla pitää tarkasti katsoa, mikä on hyöty versus panostus ja kahden samantasoisen pelaajan kohdalla pyrkiä valitsemaan se nuorempi, jolla on vielä kehityspotentiaalia enemmän.

 

[Grainger]

Toki nyt +40-vuotiaiden kohdalla pitää tarkasti katsoa, mikä on hyöty versus panostus ja kahden samantasoisen pelaajan kohdalla pyrkiä valitsemaan se nuorempi, jolla on vielä kehityspotentiaalia enemmän.

Samaa mieltä muuten, mutta vain siinä tapauksessa että se kehittyvä pelaaja jää myös jatkossa joukkueeseen. Jos on mahdollisuus ottaa kokenut ja motivoitunut kaveri pariksi kaudeksi vs. nuori ja kehittyvä myöskin vain pariksi kaudeksi (joka jatkaa sitten eteenpäin), niin ottaisin aina sen kokeneen pelaajan. Silloin jos se kokenut toimii vain tulppana nuoremman tulevaisuuden pelurin edessä, niin silloin tietysti kokeneen pitää väistyä.

 

[-Janski-]

Jos jotain olen vuosien varrella huomannut, niin sen, että oikeasti kovat pelaajat ovat hyvin usein aika iäkkitä pesiksessä. Sami Partanen täytti kesken viime kauden 40, Kore 39 kauden lopussa, Topi Kosonen 37. Kodekin pelasi yli nelikymppisenä vielä huipulla, vaikka lopussa lässähtikin sitten. Heistä ja muutamista muista voi vetää sen johtopäätöksen, että pesis on laji jossa taktisuus ja pelinluku korostuu muita pallopelejä isommin, ehkä koska lajiin kuuluu tilanteen pysäyttäminen ja sen seuraavan lyöjän vs ulkokentän peluutus joka tilanteessa uudestaan. Tätä taktisuutta voi oppia vain pelaamalla. Joten kokemuksesta on todellista hyötyä, jos pelinjohtaja osaa käyttää sitä oikealla tavalla ja antaa vapauksia esimerkiksi lyöntisuuntien ja joskus merkkienkin kanssa.

Urheilijat ovat kaikki aina yksilöitä, ja valmennuksessa varsinkin jatkossa näen, että kaikki pitäisi osata ottaa urheilijalähtöisesti huomioon, ihan kentän ulkopuolisista asioista lähtien. Tämä seksuaalisuuskohu männä viikolla oli yksi hyvä esimerkki. Uskon, että silloin kun pelaajalla on hyvä olla kentällä ja sen ulkopuolella, niin peli on lähes poikkeuksetta parempaa. Ikä ei niinkään vaikuta siihen.

Mutta totuus on sitten myöskin se, että huippu-urheilu noin kattokäsitteenä on aina nuorten juttu, ihan perus fyysisen suoriutumisen osalta. Karvan verran alle kolmekymppiset eivät enää käy nuoriso-osastosta. Mikä se ihanteellinen ikäbalanssi sitten on, niin jää kunkin valmennuksen pohdittavaksi.

 

[Risti]

Kauden 2020 kausikortit myynnissä -Hyödynnä isänpäivätarjous!

Hyvinkään Tahkon kausikortilla pääset kesän parhaisiin pesishetkiin mukaan! Kausikortilla pääset viihtymään Hyvinkään Tahkon Superpesisotteluihin koko kauden ajan, myös pudotuspeleihin! Kausikorttiin on nyt myös lisättävissä oma kuppi-istuinpaikka koko kauden 50 eurolla! Kesälle 2020 on...

www.hyvinkaantahko.fi

Hyvinkään Tahko yhteistyösopimukseen Loimaan Palloilijoiden kanssa

Kaudeksi 2020 miesten Ykköspesikseen noussut Loimaan Palloilijat sekä Hyvinkään Tahko ovat solmineet farmi- ja yhteistyösopimuksen. Seurojen välinen sopimus kattaa seuraavan vuoden, jonka jälkeen on tarkoitus tarkastella, miten seurojen tavoitteet ovat toteutuneet. Sopimuksella haetaan molempia...

www.hyvinkaantahko.fi

 

[Nuori sossu]

Hyvän pelinjohtajan (tai pelinjohtajien) pitää mielestäni pystyä:

1. Johtamaan peliä luovasti, yllätyksellisesti ja rohkeasti itse ottelussa.

2. Kehittämään joukkueen yhteispeliä kohti harmonista ja saumatonta kokonaisuutta.

3. Kehittämään pelaajien henkilökohtaisia taitoja maksimiinsa tai ainakin lähelle sitä.

4. Löytämään jokaiselle pelaajille rooli, jossa hän voi vahvuuksiensa kautta auttaa joukkuetta parhaalla mahdollisella tavalla.

5. Motivoimaan ja sitouttamaan pelaajat joukkueen pelitapaan ja sen eteen tehtävään työhön. Ja pystyttävä vaatimaan pelaajilta hyvää harjoittelua ja pelisuoritusta.

6. Tukemaan ja rohkaisemaan pelaajia epäonnistumisten hetkillä.

7. Mahdollisuuksien mukaan tuettava pelaajia heidän yksityiselämässään. Eli käytännössä välitettävä pelaajista.

8. Kehittämään omaa ammattitaitoaan eri tavoilla: lukemalla, kursseja käymällä, keskusteluilla muiden urheiluhenkilöiden kanssa ym. Tärkeintä on ammattitaidon pitäminen ajan tasalla, sen syventäminen mahdollisuuksien mukaan ja oma ajattelu pelistä.

9. Pitämään hyvät suhteet seurajohtoon, sponsoreihin, faneihin, mediaan ja paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Tulipahan pitkä lista! Kommentit tervetulleita!

 

[Pystärilaaka]

Hyvän pelinjohtajan (tai pelinjohtajien) pitää mielestäni pystyä:

1. Johtamaan peliä luovasti, yllätyksellisesti ja rohkeasti itse ottelussa.

2. Kehittämään joukkueen yhteispeliä kohti harmonista ja saumatonta kokonaisuutta.

3. Kehittämään pelaajien henkilökohtaisia taitoja maksimiinsa tai ainakin lähelle sitä.

4. Löytämään jokaiselle pelaajille rooli, jossa hän voi vahvuuksiensa kautta auttaa joukkuetta parhaalla mahdollisella tavalla.

5. Motivoimaan ja sitouttamaan pelaajat joukkueen pelitapaan ja sen eteen tehtävään työhön. Ja pystyttävä vaatimaan pelaajilta hyvää harjoittelua ja pelisuoritusta.

6. Tukemaan ja rohkaisemaan pelaajia epäonnistumisten hetkillä.

7. Mahdollisuuksien mukaan tuettava pelaajia heidän yksityiselämässään. Eli käytännössä välitettävä pelaajista.

8. Kehittämään omaa ammattitaitoaan eri tavoilla: lukemalla, kursseja käymällä, keskusteluilla muiden urheiluhenkilöiden kanssa ym. Tärkeintä on ammattitaidon pitäminen ajan tasalla, sen syventäminen mahdollisuuksien mukaan ja oma ajattelu pelistä.

9. Pitämään hyvät suhteet seurajohtoon, sponsoreihin, faneihin, mediaan ja paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Tulipahan pitkä lista! Kommentit tervetulleita!

Helpon oloinen homma! Ilmankos niitä pelinjohdon arvostelijoita näillä palstoilla riittää.

 

[kontiola]

Täällä Hyvinkään ketjussa tuli hetkellisesti sellainen ihana tunne, että on kesä ja kausi päällä. Vitsi kun näitä on kiva lukea!

 

[Tilastoniilo]

Hyvän pelinjohtajan (tai pelinjohtajien) pitää mielestäni pystyä:

1. Johtamaan peliä luovasti, yllätyksellisesti ja rohkeasti itse ottelussa.

Tää on jännä...Luulenpa, että aika moni tuohon pystyy. Mutta jos tuota tekee jatkuvasti, näyttää suurin osa peluutuksesta hölmöltä pään lyömiseltä seinään. Lisäisin siihen vähintään, että tarvittaessa tilanteen mukaan, mutta se onkin jo paljon vaikeampaa. Siis, että haistaa oikein potentiaaliset tilanteet ja osaa määrätä niihin sopivat ratkaisut. Taitaa tämä olla aika tavalla hyvinkääläinen juttu. Monet ovat täällä vuosien saatossa kaivanneet juuri yllätyksellisyyttä, kun tulokset eivät ole miellyttäneet. Uskotaan kuin pukki suuriin sarviin, että juuri se on tie onnelaan.

 

[-Janski-]

Tuotahan se valmentaminen tosiaan on. Ysi listalla nyt ei varsinaisesti ole pelinjohtajan tehtävä, vaan sitä varten on joukkueessa muita ihmisiä, Tahkolla Rantatorikka. Tietysti suhteet faneihin on syytä pitää kunnossa pelinjohtajankin, vaikka ei tämä ison maailman urheilua olekaan, jossa fanit varsinaisesti pystyisivät manageriansa ulos savustamaan.

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, missä kaikissa seurajoukkueissa on ihan virallisten papereiden mukaan kannattajayhdistys, joka toimii linkkinä joukkueeseen päin? Taitaa olla kuoleva kansanperinne tuo kannattajien järjestäytyneisyys. Hyvinkäällä sellainen löytyy meidän olutkatsomon aktiiveista, mutta meitä on vain kourallinen, ehkä alun toistakymmentä. Voihan jossain toisessa katsomon osassa olla muutkin järjestäytyneet, sitä kun ei kukaan kiellä. Joka tapauksessa on kiva, että pesäpallo yhdistää ihmisiä myös sen ottelutapahtuman ulkopuolella.

Niin, kokonaisvaltaista toimintaa se valmentaminen ja pelinjohtaminen. Mutta kukaan meistä tai heistä ei ole Teräsmies, joka pystyisi hommaan yksin. Jokaisen menestyvän tarinan taustalla on tosi monta henkilöä, vaikka se pelinjohtaja olisi se näkyvin. Väitän, että jos kaikki tuo sossun mainitsema todella sälytetään yhden ihmisen harteille, niin mennään kyllä syteen.

 

[Sijais-Leija]

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, missä kaikissa seurajoukkueissa on ihan virallisten papereiden mukaan kannattajayhdistys, joka toimii linkkinä joukkueeseen päin? Taitaa olla kuoleva kansanperinne tuo kannattajien järjestäytyneisyys. Hyvinkäällä sellainen löytyy meidän olutkatsomon aktiiveista, mutta meitä on vain kourallinen, ehkä alun toistakymmentä. Voihan jossain toisessa katsomon osassa olla muutkin järjestäytyneet, sitä kun ei kukaan kiellä. Joka tapauksessa on kiva, että pesäpallo yhdistää ihmisiä myös sen ottelutapahtuman ulkopuolella.

Ei tainnut olla virallinen yhdistys, mutta eikös juuri Hyvinkäällä ollut takavuosina tämä suuren maailman ultrakulttuuria jäljitellyt Oula-pääty?

Tahkon toiminnanjohtaja tulistui "Oula-päädylle"

Hyvinkään Tahkon toiminnanjohtaja Jorma Kosunen otti rajusti kantaa viikonloppuna sattuneeseen välikohtaukseen. Kosusen mukaan kolmospuolella häiriötä aiheuttanut ryhmä oli faniporukan sijasta räyhäävä ja juovuksissa oleva apinalauma.

yle.fi

 

[-Janski-]

Voisi vielä lisätä listaan, että kantaa viime kädessä vastuun kaikesta joukkueen esiintymisestä, vaikka pelaajat siellä kentällä ne suoritukset tekevätkin. Jos kaikki menee hyvin, niin silloin tätä ei tarvitse huomioida, mutta jos huonosti, silloin median eteen, hyeenoiden syötäväksi, lähetetään pelinjohtaja. Vaikka äsken sanoin, ettei katsomosta näihin asioihin hiveän paljoa vaikuteta, niin kyllä potkujen uhka on aina olemassa tuossa tehtävässä, jos ei tuloksia tule. Pelinjohtoa voi ainakin teoriassa vaihtaa kesken kaiken, pelaajia ei niinkään.

 

[-Janski-]

Ei tainnut olla virallinen yhdistys, mutta eikös juuri Hyvinkäällä ollut takavuosina tämä suuren maailman ultrakulttuuria jäljitellyt Oula-pääty?

En tuntenut ketään Oula-päätyläistä. Oulan itsensä kanssa juttelin varmaan muutaman kerran. Sain sen käsityksen, että ihan kaveripohjalta nuoriso oli liikkeellä, ihmeemmin pohtimatta, eikä mielipiteitä toiminnasta muilta hirveästi kyselty. Vähiten seuralta itseltään, kuten linkistä voi päätellä. Siksipä tarina jäi lyhyeksi, oliko yhden vai kahden kauden mittaiseksi.

Omasta mielestä jutussa oli paljon hyvää. Mopo vaan karkasi käsistä, luultavasti ihan muutaman yksilön toimesta. Vaikutti siltä, että kännissä "hutun keittäminen" tai sen hämmentäminen oli pidemmän päälle itseisarvo, odotettiin sitä päivää viikosta kun pääsee taas päästelemään höyryjä. Pesiksestä tuli siinä vain pieni sivujuonne. Ja se oli toki väärin. Mutta täysin ymmärrettävää, kuoska nuoriso ja kapina jne. Olen minäkin ollut iässä, jossa olen halunnut näyttää keskaria jokaiselle auktoriteetille.

Oli tästä jengistä mitä mieltä vaan, virallisestihan joukkue ei voi tuollaista toimintaa hyväksyä tai kannattaa, vaikka kannustuslaulut ja yleisöstä kuuluva meteli olisi joukkueelle positiivinen asia.
Tässä hain juuri niitä kannattajaporukoita, joilla olisi tietty tunnustettu status joukkueen toimesta, ja keskusteluyhteys siitä, että miten ottelutapahtumaa voidaan kehittää fanien näkökulmasta, miten fanimatkoja järjestetään yms.

 

[Tilastoniilo]

Tässä lainaus KPL:n sivuilta:

MustaKeltaiset ry, tuttavallisemmin MuKe, on pesäpalloseura KPL:n virallinen kannattajaryhmä. MuKe on perustettu vuonna 2011, ja se rekisteröityi Suomessa ensimmäisenä pesäpallon faniyhdistyksenä viralliseksi yhdistykseksi.
MustaKeltainen kannustus kuuluu tietysti oleellisena osana peleihin. Kotipeleissä MuKen fanikatsomo sijaitsee A1 katsomossa, suoraan oman joukkueen vaihtopenkin yläpuolella. Sieltä löytyy seuraa rytmikkääseen kannustukseen.
Tärkeintä on kuitenkin nauttia hyvästä pelistä tekipä sen missä tahansa, omalla tyylillällään!
Pesiskauden aikana MuKe järjestää vieraspelimatkoja jäsenten toiveita kuunnellen. Kannattaa lähteä kokemaan mahtava reissu- tunnelma! MuKella on erinomaisia paikallisia yhteistyökumppaneita, jotka mahdollistavat edulliset fanimatkat. Kiitos heille!
Junioritoiminnan vuosittainen tukeminen kuuluu sydämen asiana MuKen toimintaan. Jo useana vuonna KPL:n juniorit ovat saaneet 1000€ lahjoituksen. Vuodesta 2018 alkaen yhdistys on tukenut myös Kuusankosken Puhdin pesäpallojunioreita. Varat hankitaan myymällä arpoja kevätarpajaisissa.
MuKen jäsenet saavat mukavia jäsenetuja yhteistyökumppaneiltamme jäsenkorttia näyttämällä. Jäsenedut löytyvät MustaKeltaisten facebook- sivuilta. Niitä voidaan päivittää kauden aikana, joten kannattaa seurata!
Tietoa toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista löydät myös parhaiten facesta. MuKe tiedottaa fanimatkoista kauden aikana myös peleissä kenttäkuulutuksissa, kannattaa olla kuulolla.

Tule mukaan positiiviseen faniryhmään!
Liittyminen on helppoa:
1.Lähetä omat (tai perheesi) henkilötiedot: mustakeltaiset@gmail.com
2.Maksa jäsenmaksu tilille FI58 5016 1020 0561 22 viite: 1083
3.Olet mukana pesäpallon MustaKeltaisimmassa faniryhmässä! Tervetuloa!

Jäsenmaksu 2019: 10€/ hlö.
tai koko perhe 25€ (2 aik, 1-3 lasta)

MustaKeltaiset ry:n hallitus 2019:
Tarmo Aavaluoma, puheenjohtaja (puh: 044 2354331)
Aija Sydänmaanlakka, sihteeri, mustakeltaiset@gmail.com
Juha Pilhjerta, varapj.
Markus Laaksonen
Marjo Seppälä
Varajäsenet: Irene Mäki- Paakkanen, Anna Henttonen
Rahastonhoitaja: Marjo Pakkala
Hallitus ottaa mielellään vastaan reissutoiveita sekä muita ideoita toiminnan kehittämiseksi!

 

[Nuori sossu]

Tuntuu Mustakeltaisten toiminta kannattavan ainakin Koplan menestyksestä päätellen vaikka kovin suurta merkitystä en sille antaisi. Se on osa hyvää, toimivaa kokonaisuutta Kouvolassa.

Purron menestyksen pelinjohtajana näemme ensi kesänä. Jotain osviittaa antaa varmaan jo talvikauden harjoituspelit. Purron lähtökohdat hommiinsa ovat mielestäni aika hyvät Haimin ja Rantasen melko onnistuneen työn jäljiltä. Samoin uudet hyvät pelaajat (Vikström ja Tuikka) antavat jonkin verran lisää peluutusmahdollisuuksia. Heidän todellisen merkityksensä näyttää toden teolla kuitenkin vasta ensi kausi.

Sitten palatakseni käytännön asioihin: ketkä ovat Tahkon jokeripelaajat ensi kaudella? Kore ja Late ovat varmasti kaksi ensimmäistä mieleen tulevaa. Mutta kuka olisi sopiva kolmas?