Kun nyt pesäpalloa ei hirveämmin näin talviaikaan pelata, päätin ottaa projektiksi katsoa vähän Huuskon otteita männäkesältä, kun kerran Ruutu edelleen tarjoaa näitä nähtäville. Nyt takana on kymmenkunta ottelua, joten laitan muutamia havaintoja. Meinasin tässä syksyn mittaan katsoa vielä loputkin:
- Nousujohteinen kausi. Alkukaudesta oli yksittäisiä hyviä onnistumisia, mutta kokonaisuutena peliä leimasi epävarmuus ja varovaisuus. Kauden lopulla pelasi minun otantani parhaat pelit
- Taktisella puolella vielä aika paljon kehitettävää, erityisesti pelin rytmittämisessä. KT:lla on aika dynamomainen, tasaista tahtia puksuttava tempo pelissä. Aina löysistä kysymysheitoista lähtien näki, että nyt otetaan rauhassa ilman mitään kiirettä lyönti kerrallaan. Muutenkin heittely oli todella usein löysää nakkelua ilman oikeaa tarkoitusta tehdä paloa. Epäilin jo, että kädessä ei riitä ruuti, mutta sitten ne muutamat kovat heitot takapesille saivat ihmettelemään, että miksi pelaa valtaosan niin löysästi
- Myös syöttövalinnoissa on vielä aika paljon työtä. Parhaiten jäi mieleen ottelu IPV:tä vastaan, jossa tarjoili vastustajan parhaille jatkuvasti perussyöttöä tai isoa taktista väärää, Dahlström löi pallon kolmesti läpi (vaikka vain kerran ehti kiertämään kunnarin, pelin kokonaistehot 1+10), mutta sitten esimerkiksi vaihtotilanteissa ensimmäisellä koitti tarjoilla puolikorkeaa, että varmasti etenijä saa sen pari kymmenystä lisää aikaa. Ymmärrän kyllä halun sekoittaa vastustajan peliä, mutta jos syötät esimerkiksi 1-2-tilanteessa Sasu Toikalle puolikorkeaa, kun Mäentausta on etenemässä, niin Toikka lyö riittävän pienen ruutuun 95 kertaa sadasta, vaikka olisi suunnitellut muuta lyöntiä
- Vaikka syöttämisen kanssa oli erityisesti alkukaudesta hapuilua, uskalsi hakea paloja taktisilla väärillä. Ajoittain ehkä jopa liian aggressiivisesti. Parin ensimmäisen lyönnin lentomerkkikotiutuksen jälkeen saattoi antaa pari-kolme kertaa taktisen väärän ensimmäisellä kotiutusyrityksellä
- Loppukaudesta pelasi suht hyvin nollatilannetta. Pystärimiehille vaihteli matalaa ja puolikorkeaa syöttöä, syötöt pysyivät lautasella ja muutenkin sallittuina. Ruudun kautta on huono nähdä tarkasti syötön sijoittelua, mutta sanoisin myös lautasen käytön parantuneen kauden loppua kohti. Ei vain etu-taka-akselilla, vaan koko lautasta hyödyksi käyttäen, ajoittain väärienkin uhalla
- Pienien perään lähtee aktiivisesti, mutta liian usein pallo poltteli. Vähän varmuutta, mitä tulee väkisinkin toistojen lisääntyessä, niin rastit alkavat vilkkua vastustajien taululla. Kauteen mahtui myös muutama aika kohtalokas ohikauhaisu kotipesässä
- Kun Huuskon julkaisun aikaan sanoin, että Huusko on stabiilimpi lukkari kuin Rytkönen, jonka taso ailahteli todella runsaasti, vedän sanojani takaisin. Huusko oli huonoimmillaan Rytköstä huonompi ja parhaimmillaan samaa tasoa. Toisaalta lasken Huuskon eduksi keskikesästä eteenpäin nousseen käyrän. Kauden lopun Huusko oli jo mitat täyttävä lukkari Superiin
Hyvällä harjoituskaudella uskon KT:n ottavan reippaan askeleen eteenpäin, jota tukee kokonaisuutena Oulua parempi ulkopelaaminen. Räjähtävyyttä ja taktista silmää lisää, niin hyvä tulee. Jos Riku Rantanen pystyy antamaan yhtään omasta taktisesta osaamisestaan Huuskolle, voi nousu olla jopa räjähdysmäinen. Aika paljon saattaa vaikuttaa jo yleinen ilmapiiri organisaatiossa. En usko, että viime kauden Oulu oli otollisin paikka nuorelle pelaajalle kehittyä pelaajana. Henkistä kasvua varmasti tapahtui.
ja kuten sanoin, niin kehitystä ei pysty ennakoimaan. Jos usea pelaaja ottaa stepin eteenpäin ulkopelissä niin Tahko on yllätys valmis. 