@Tilastoniilo alkuperäinen pohdintasi sisälsi mm. seuraavaa:
- Kävikö Tahkolla (taas) säkä, kun tapahtuu sellaista minkä todennäköisyys on pieni
Vastaus: Ei käynyt. KossUlla on ollut joukkueessa kolme lukkaria ennen Toivolaa. Heistä jokaisella on ollut kammoa. Lisäksi Tahko on molemmissa KossUa vastaan käydyissä otteluissa murtanut lukkarin. Ei voi puhua tuurista, vaan loistavasta kaaripelistä. Jos kaari huutaa mieluummin oikean vääräksi kuin jättää väärän huutamatta, aiheuttaa se lukkarille painetta. Ja tuossa KossUn tilanteessa myös joukkueessa tehdään jotain väärin, vaikka toki osiltaan muutenkin alavireinen suorittaminen tuo lisäpainetta. 99% mentaalipuolen ongelmaa, 1% sattumaa
- Hyvän säkän ja huonon säkän joukkueen välillä saattaa olla helposti sellaiset 10 pistettä.
Vastaus: Tuollaisessa ~30 pelin sarjassa se tarkoittaa yli kolmen suoran voiton eroa. Puhumattakaan jos siirretään keskustelu jaksovoittoihin. Yksikään järkevä joukkue ei selitä kymmentä sarjapistettä huonolla tuurilla. Ehkä lähimmäs tässä kohtaa pääsee Kouvola, jonka loukkaantumissuma samaan syssyyn oli ikävää. Mutta oikeastaan loukkaantumiset olivat myös odotettavissa, kun Kouvola kuormittaa samoja pelaajia todella paljon sekä sisällä että ulkona. Lammilan sairaskohtaus oli huonoa tuuria, mutta ihan samaa loukkaantumissumaa on nähty aikaisempina vuosina esimerkiksi Vimpelissä, joka ylikuormitti tiettyjä pelaajia. Sielläkin joku Haapakosken flunssa finaaleissa on huonoa tuuria, mutta siinäkin osansa on sillä, että ylikuormitettu elimistö on alttiimpi bakteereille ja viruksille
- On olemassa pieni mahdollisuus, että jollakin joukkueella käy näissä käyrissä sellainen säkä, että vastustajalla on juuri ottelupäivänä päällä tämä huonompi vire. Sellaisten tapahtumien todennäköisyys, että jokaisen vastustajan kauden huonoin vire sattuu juuri saman joukkueen kohdalle on paljon suurempi kuin lottovoiton.
Vastaus: Tämän väitteen todistaminen nyt on aika vaikeaa. Ensin pitäisi pystyä määrittämään "kauden huonoin vire" - kuinka monen ottelun otannalla, huonouden määritteleminen (pelillinen vai tuloksellinen) jne. Ja siihen päälle viellä, että kuinka paljon suurempi kuin lottovoitto. En pidä kuitenkaan itsestään selvyytenä, että todennäköisyys on paljon suurempi kuin lottovoiton.
- Pienten todennäköisyyksien asioita voi sattua sarjana, joiden yhteenlaskettu todennäköisyys on vieläkin pienempi eli hyvin pieni. Mutta siitä huolimatta niitä voi sattua myös monta peräjälkeen.
Vastaus: Tästä olen sinänsä ihan samaa mieltä. Kuitenkin haluaisin nostaa esiin sattuman merkityksen yhdessä suorituksessa. Jos puhutaan esimerkiksi lyöntisuorituksesta, sattuman osuus on minun määritelmillä aika pieni. Sattumaa ei ole, jos lyönti ei osu keskipalloon. Se ei ole edes oletuksena, siksi lyöntivalinnat ovat usein sellaisia, että lyönti voi onnistua vaikka osuisi vähän sivupalloon. Virhepomput, mailan hajoamiset (paitsi tällä kaudella), ehkä jotku todella pahasti epäonnistuneet lyönnit (joissa tapahtuu jotain täysin poikkeuksellista, ei esimerkiksi epäonnistunut kopinnosto, joka putoaa väliin) ovat sattumaa. Heittosuorituksessa sattumaksi en laske oikeastaan mitään, ellei sitten joku pulu lennä pallon eteen tai sammakko tartu vauhdissa palloon ennen heittoa. Kaikki muu on teknistä suorittamista.
Ymmärrän kyllä mitä haet takaa, mutta urheilun parissa kuulee jatkuvasti käytettävän sattumaa syinä sille ja tälle. Käytän itsekin sanaa tuuri, enkä näe sitä muutenkaan sinänsä ongelmana puhuttaessa lyhyestä otannasta (esim. jaksosta), mutta jos ruvetaan puhumaan 10 pisteen eroista yhden kauden aikana ja käytetään tuuria selityksenä, niin tekee mieli keskustella aiheesta.
Mutta tämä nyt oli osaltani tässä ketjussa tässä. Liittyihän tämä nyt Tahkoonkin, kun en näe tuurilla juurikaan tekemistä Tahkon hyvän vireen kanssa, vaan nousseella suoritustasolla.
