Pesäpallo on herkkä laji. Sitä voisi verrata golffiin, hyvä ja huono pelin ero voi olla marginaalinen. Yksi lyönti ( läpärillä 4 juoksua, golfiisa yhdellä väyllä avaus kahteen kertaa pelialueen ulkopuolelle) voi ratkaista lopputuloksen. Pesäpallossa jaksopeli tuo yllätysmahdollisuuden heikommalle joukkueella, vaikka olisi hävinnyt ekan jakson selvästi.
Imatran kohdalla on varmaankin ollut osin onneakin, mutta onnistumiset ovat ruokkineet pelaajia hyviin suorituksiin. Tiukat matsit on saatu käännettyä niukkaan voittoon. Haminaa vastaan tiukkoja matseja harjoituspelit mukaan lukien ja voittoja kotiin. Tosin tappio tuli Imatran kotikentällä. Eli ei Haminakaan huono ollut. Mutta jotakin puuttuu HP:lta. Se on selvä, että yksi tekijä on raha.
Onko harjoittelu ollut laadukasta talvikaudella, onko tavoitteet olleet realistiset, onko menttaalipuolta kehitetty?
Epärealistiset tavoiteet ( jotka olivat HP:lla tällä kaudella) voivat kääntyä itseensä vastaan, jos ja kun peli ei lähdekkään kulkemaan odotetusti. Fysiikka puoli toimi tänä vuonna varsin hyvin, ei tullut pahoja loukkia. Hangasmaan loukki oli salamyhkäinen, muuten ei suurempaa ollut. Menttaalipuoli taidettiin unohtaa tykkänään.
Lopputulos oli katastrofi HP:lle. Nyt yritetään kasata sitten junioripitoista joukkuetta, jolla ei pystytä nousemaan 2-3 vuoteen. Hyvänä puolena tietenkin on, että kokemusta karttuu. Mutta säilytäänkö sillä ykkössarjassa? No, uskon, että seurajohto on hereillä ja fiksu, että näin ei pääse tapahtumaan ja sarjapaikka ei ole uhattuna. Ostopuolella on käytävä, jos ostettavaa vielä löytyy.