- Viestejä
- 2,103
Kyllä Mäkelän sisäpeliin reagoitiin siirtämällä hänet kakkoskärkeen toisella jaksolla. Ja Arbeliuksen ja Vahvelaisen paikkoja vaihdettiin. Ei näistä muutoksista koskaan tiedä miten vaikuttavat peliin.
Koska takakentän suorittamisesta ja kokoonpanosta on ollut puhetta niin kokosin kaikki takakentän ns. virheet (pallon pudotukset, kiinniottovirheet ja läpimenneet lyönnit) ja niistä tulleet juoksut kopparina pelanneiden pelaajien osalta yhteen. Vain selvät virheet ovat mukana.Ulkopelissä se takakenttä on murheenkryyni. Koskisen kova käsi tiedetään, MUTTA mitä sillä tekee kun koko kauden aikana sillä kädellä ei kuitenkaan ole pystynyt tekemään paloja: ei kotiin, mutta ei edes takapaloja. Lisäksi myös eilen nähty hörppäys, joita tulee lähes joka pelissä ja ne hörppäykset on tällä kaudella vieneet monen monta jaksovoittoa. Ollaan joko myöhässä, ajoissa tai muuten vaan sijoituttu väärin.
Kaarikivi ja Siilin koppareiksi, kelpasivat AYSsille ja Lehdolle niin miksi ei Ruuskaselle.
Tokihan kopparin virheen seurauksena tulee helposti useampi juoksu kuin esim. 2-pussilyönnin kiinniottovirheen seurauksena. Annettuja juoksuja kun katsoo, niin ihan oikein hyvä katsoa mistä niitä tulee ja miksi. Se lähtee siitä, oliko syöttö helppo (esim. kupperilyöjälle optimaalinen, jolloin kopparit helisee) vai kenties liian korkea, jolloin linjalle tulee kiire. Näitä tulee jonkin verran. Tuliko painonsiirto väärään suuntaan ja siksi myöhässä palloon, unohtuiko liian syvälle jne. Mutta aika iso lukema on silti Kaarikiven tontilta otetut ja kunnarilukema erityisesti, jolloin on varmastikin tullut jaksoja ja pelejä ratkaisseita läpäreitä sieltä.Koska takakentän suorittamisesta ja kokoonpanosta on ollut puhetta niin kokosin kaikki takakentän ns. virheet (pallon pudotukset, kiinniottovirheet ja läpimenneet lyönnit) ja niistä tulleet juoksut kopparina pelanneiden pelaajien osalta yhteen. Vain selvät virheet ovat mukana.
Yleisesti täytyy sanoa, että vastustajat ovat lyöneet myös paljon juoksuja välilyönneillä ja saumalyönneillä, joille ei ole voinut mitään. Nämä eivät ole mukana luvuissa.
”Saldot” ovat:
Siilin 3,5 ottelua päästetyt 1+3=4 juoksua (1,1/ottelu)
Koskinen 14,5 ottelua päästetyt 2+10=12 juoksua (0,8/ottelu)
Kaarikivi 18 ottelua päästetyt 5+23=28 juoksua (1,6/ottelu)
Eli takakentältä on tullut kiinniotto- tai sijoittumisvirheiden vuoksi tässä vaiheessa likimäärin 44 juoksua (joka neljäs annettu juoksu), joka on melkoinen määrä. Paljastui myös muita ”arkoja” paikkoja, joista vastustajat ovat juoksuja saaneet. Määrät eivät ole kuitenkaan takakentältä tulleiden luokkaa.
3-polttaja ja 3-puoli yleensäkin näytti jääneen vähemmälle kotiutusten suhteen. Mikä on ymmärrettävää, kun noita lukuja katsoo.
Turha sitä nyt ainakaan pelinjohtajien syyksi on laittaa, jos materiaali on vuodesta toiseen sarjan peräpäätä.Tahkon Leidejä odottavat putoamiskarsinnat Haminaa tai Pöytyää vastaan. Muuhun lopputlokseen ei voi päätyä kun katsoo sarjataulukkoa. Mikään ei viittaa siihen, että Leidit pystyisi välttämään kaksi viimeistä sijaa.
Ja saattaa se hyvin olla niin, että Ruuskasen&Laineen pelinjohtaminen ei riitä superpesistasolla. Mutta ei riittänyt myöskään Haapalan viime kaudella!
On siinä silti valtava ero valmennuksessa ja pelinjohdossa, kun verrataan vaikkapa Roihuun. Pellonperä sai käsiinsä melkoisen nipun sieltä ja täältä, mutta on onnistunut työssään ja Roihu on kauden positiivisin ilmiö. Jos pesis ei olisi jäykkä palkitsimisissaan, niin tarjoaisin tällä hetkellä vuoden pj:n viittaa Pellonperälle. Toki johtuu myös siitä, että pudotuspelijoukkueissa ei erityisen valovoimaista pelinjohtoa ole nähty.Turha sitä nyt ainakaan pelinjohtajien syyksi on laittaa, jos materiaali on vuodesta toiseen sarjan peräpäätä.
Ei sellaista maestroa olekaan, joka tuosta taikoo menestysjoukkueen. Voi tulla myös karkeita virheitä, kun koko ajan pitää miettiä, millä ihmeellä tehdään tilannetta ja vieläpä juoksuja. Riskejäkin on otettava ja peluutettava vastoin statseja.On siinä silti valtava ero valmennuksessa ja pelinjohdossa, kun verrataan vaikkapa Roihuun. Pellonperä sai käsiinsä melkoisen nipun sieltä ja täältä, mutta on onnistunut työssään ja Roihu on kauden positiivisin ilmiö. Jos pesis ei olisi jäykkä palkitsimisissaan, niin tarjoaisin tällä hetkellä vuoden pj:n viittaa Pellonperälle. Toki johtuu myös siitä, että pudotuspelijoukkueissa ei erityisen valovoimaista pelinjohtoa ole nähty.
Pari Tahkon peliä nähneenä taas täytyy valitettavasti sanoa, että Ruuskasen pelinjohdossa tapahtuu todella karkeita virheitä ja epäloogisuuksia. Ei edes makuasioita, vaan yksinkertaisesti heikkoja ratkaisuja. Viime vuonna sai Tahkon venettä hieman käännettyä positiivisuudellaan, mutta se johtui enemmänkin siitä että edellinen tekijä oli vielä heikompi.
Saat olla sitä mieltä. Parin pelin otannalla sanoisin itse, että tässä on enemmänkin kyse siitä, että alle keskitason materiaalia johtaa selvästi alle keskitason johtaja.Ei sellaista maestroa olekaan, joka tuosta taikoo menestysjoukkueen. Voi tulla myös karkeita virheitä, kun koko ajan pitää miettiä, millä ihmeellä tehdään tilannetta ja vieläpä juoksuja. Riskejäkin on otettava ja peluutettava vastoin statseja.
Tänään 14.7. se sitten nähdään. Pöytyä vai Tahko, kumpi lähtee laulukuoroon. Hyvinkäällä on jo monta vuotta ensin tehty surkeaa juniorityötä, ja sitten ne vähätkin helmet päästetty pois.Timo puhuu pettymyksen kautta. Leidien peli on ollut melko huonoa koko kauden ja häviöt Roihuttarille ja Haminalle ovat huolestuttava merkki. Nyt pitää keskittyä sarjapaikan säilyttämiseen. Kaikkien, sekä valmennuksen, että pelaajien pitää parantaa.
Tämänpäiväinen peli Haminaa vastaan on kyllä taas niin sanottu kuuden pisteen peli.
Pöytyällä on Tahko-pelin jälkeen vielä kaksi peliä Roihuttaria vastaan, eli kohtalainen mahdollisuus vielä välttää karsinnat, vaikka tänään tappio tulisikin.Tänään 14.7. se sitten nähdään. Pöytyä vai Tahko, kumpi lähtee laulukuoroon. Hyvinkäällä on jo monta vuotta ensin tehty surkeaa juniorityötä, ja sitten ne vähätkin helmet päästetty pois.
Kuviteltu, että pelkästään Janaa kuppaamalla voi pärjätä.
Hyvinkää ei ole yli neljäänkymmeneen vuoteen ollut mikään naisten pääsarjajoukkueen pesä.
Tänään soi kellot jommalle kummalle Pöytyällä. Eikä se oo se Simon kello mikä soi.
Joo, näin on Pöytyän tilanne. Mut ne ovatkin ainoat mahdollisuudet tämän päivän jälkeen kasvattaa pottia. Ja, jos tänään pisteet lähtee vieraiden mukaan niin häntä tasoittuu... Ehkä liikaa?Pöytyällä on Tahko-pelin jälkeen vielä kaksi peliä Roihuttaria vastaan, eli kohtalainen mahdollisuus vielä välttää karsinnat, vaikka tänään tappio tulisikin.
Tahkolla on kyllä kokolailla pakkovoitto edessä, jos karsiminen ei kiinnosta.
Eihän naisten superista putoa yksikään joukkue runkosarjan tuloksilla.
Runkosarjan kaksi viimeistä pelaa sarjan jonka hävinnyt putoaa ykköseen ja voittaja pelaa ykkösen kakkosta vastaan superin
Taitaa koko Tahko olla piristynyt 👌Ruuskanen on rukannut lyöntijärjestystä. Toivottavasti se auttaa.
Hyvin havaittu. Siilin on tilastojenkin mukaan pelaamassa hyvää kautta. Ulkopelissä, joka ei tulospalvelun tilastoissa näy, joukkueen onnistujia ovat olleet noiden mainittujen lisäksi juuri nämä Janan kasvatit Ylöstalo ja Kiljunen. Ja myös Heikkilä. Yllättävää.Tämän päivän voitto ja vaikka alkukauden Joma voitto nähdäkseni osoittavat, että pelaajistosta olisi ollut saatavissa enemmän irti. Kaikki Leidien pelaajat ovat mielestäni kuitenkin Superin tasoisia pelaajia.
Siitä olen "Justuksen" kanssa samaa mieltä, että Janasta hankitut pelaajat ovat olleet tärkeitä Tahkon naisjoukkueelle. Nykyisessä poppoossa janalaisia ovat ainakin uudet kasvot Iiris Kiljunen ja Johanna Ylöstalo. Kumpikin on pärjännyt ensimmäisellä täydellä superin kaudellaan vähintään kohtuullisesti, ja ovat olleet joukkueen valonpilkkuja.
Muita petraajia ovat ainakin Lotta Nummikari, jonka lukkaripeli on kehittynyt ja joka on tärkeä myös sisäpelissä. Mielestäni myös Titta Siilin on selkeästi kehittynyt lyöntipelissään. En ole katsellut tilastoja, mutta tällainen vaikutelma minulle on jäänyt.
Pettymyksiäkin pelaajistossa on ollut, mutta en lähde heitä sormella osoittelemaan. Pelaajat kuitenkin yrittävät parhaansa, ja ovat luullakseni itse itsensä ankarimpia kriitikkoja.