Superpesiksen yleisömäärien pudotuksen syyt

[pintakraapaasu]

Tämä on tietenkin totta, mutta itse näkisin tähän olevan parannusta tulossa. Tahko ja Raahe ovat jo muutaman askeleen päässä kärkinelikosta, ja parilla muullakin joukkueella on potentiaalia.

Näin on, joskin tuota samaa puhuttiin muutama vuosi sitten mm. JymyJusseista. Kärkinelikko ei kuitenkaan ole vaihtunut.

Eikös Maila-mestari ollut ennen viime vuotta sijoittunut runkosarjassa huonommin edellisen kerran vuonna 2013? Tietenkin kolmossija on hyvä, mutta ei se poikkeuksellinen ollut edelliskausiin verrattuna.

Alkukausi oli toki heikompi, loppukausi meni voittoputkessa, mitä tarkoitin vireellä.

Laskeeko samojen joukkueiden jatkuva menestys kokonaiskatsojamäärää? Laskee, jos Vimpelissä, Kouvolassa, Joensuussa ja Sotkamossa niiden menestyessä jatkuvasti katsojamäärä laskee ja muualla myös. Nouseeko kokonaiskatsojamäärä, jos tulee uusia menestyjiä? Ei nouse, jos mainitun nelikon katsojamäärä menestyksen hiipuessa laskee enemmän kuin muiden määrä nousee. Tietysti ihannetilanne olisi, jos kaikki sarjassa pelaavat joukkueet olisivat kaikki koko kauden muutaman pisteen päässä toisistaan. Mitä isompi määrä joukkueita sarjassa on, sitä pienempi katsojakeskiarvo noin lähtökohtaisesti, koska silloin tasoerot voivat kasvaa ja merkityksettömien ottelujen määrä samoin.

Eihän neljän parhaan katsojaluku välttämättä siitä laske, jos sarjasta tulee tiukempi. Päinvastoin, entistä useammat kärkijoukkueiden pelaamat kotiottelut ovat tiukkoja ja jännittäviä. Jatkuva mitalisade tekee runkosarjasta pakkopullaa ja läpsyttelyä, jota on hankala myydä kotiyleisölle, jos pelkät kärkiottelut ovat kovia.

Vastaavasti, jos pääsy vaikkapa välieriin asti olisi todellinen mahdollisuus useammille joukkueille, muut seurat voisivat myydä kautta ihan eri otteella sponsoreille ja yleisölle. Koko lajimarkkina hyötyisi, jos nykytilaan tulisi muutos.

 

[Tilastoniilo]

Eihän neljän parhaan katsojaluku välttämättä siitä laske, jos sarjasta tulee tiukempi.

Ei tietenkään. Sanoin juuri niin, että tasainen sarja, jossa kaikki ovat pisteissä lähellä toisiaan, kiinnostaa katsojia eniten, mutta se on utopiaa. Aina on isohko ero kärjen ja hännän välillä. Tarkoitin sitä, että jos esim. KPL ei ole pääsemässä neljän sakkiin, laskee katsojamäärä paljon. Olen sen nähnyt aiempina vuosina monta kertaa. Eli edelleen jää kysymys, kumpi on isompi: neljän nykyisen kärkijoukkueen menestyksen hiipumisen tuoma katsojakato vai niiden tilalle tulevien joukkueiden katsojamäärien kasvu. Ne voivat olla myös yhtä suuret. Katsojakadon suurimpia selittäjiä eivät ole nykyiset neljä kärkiseuraa eikä tasoero kärjen ja hännän välillä.

 

[pintakraapaasu]

Enpä usko, että Sotkamon, Joensuun, Vimpelin tai Kouvolan yleisö vähenisi, jos sarja olisi tasaisempi, mutta mainitut paikkakunnat kuitenkin taistelemassa usein kärkisijoista.

Tuo KPL-esimerkki on kuvaava. Kun näköaloja menestymiseen ei ole, yleisön kiinnostus laskee. Ja se on tilanne käytännössä kymmenellä seuralla sarjassa, kroonistuneena pysyväksi tilaksi. Keväällä voidaan markkinoida optimistisia mainospuheita mitalitavoitteista, mutta vuodesta toiseen kausi päättyy sitten kiltisti puolivälieriin. On syytä epäillä, että se on yksi syy yleisön vähenemiseen. Ei toki missään tapauksessa ainoa.

 

[Jymyfani356]

Vihdoin tosipelit alkaa. Toivotaan, että yleisö löytää tiensä katsomoihin ympäri Suomea.

 

[Pystärilaaka]

Mutu-tuntumalla... Puolivälierissä ei perinteisesti ole ollut paljon yleisöä. Tämä selittynee sillä, että ennakko-odotuksissa otteluparit ovat aika selkeitä ja ennakkosuosikkien paikkakunnilla on syksyn aikana vielä monta kiinnostavaa peliä odotettavissa, jos ei aio tai ole varaa kuitenkaan kaikkia pelejä käydä katsomassa.

 

[Tilastoniilo]

Enpä usko, että Sotkamon, Joensuun, Vimpelin tai Kouvolan yleisö vähenisi, jos sarja olisi tasaisempi, mutta mainitut paikkakunnat kuitenkin taistelemassa usein kärkisijoista.

Tuo KPL-esimerkki on kuvaava. Kun näköaloja menestymiseen ei ole, yleisön kiinnostus laskee. Ja se on tilanne käytännössä kymmenellä seuralla sarjassa, kroonistuneena pysyväksi tilaksi. Keväällä voidaan markkinoida optimistisia mainospuheita mitalitavoitteista, mutta vuodesta toiseen kausi päättyy sitten kiltisti puolivälieriin. On syytä epäillä, että se on yksi syy yleisön vähenemiseen. Ei toki missään tapauksessa ainoa.

Ensimmäinen toteamuksesi toistaa vanhaa. Tämänhän on jo todettu pitävän paikkansa. Täysin tasainen sarja on kuitenkin utopiaa. Toiseen toteamukseesi sanon, että edelleen on kyse siitä, laskeeko KPL:n huono menestys katsojien määrää enemmän Kouvolassa kuin esim. JymyJussien hyvä menestys nostaa katsojien määrää Seinäjoella. Jos KPL on esim. sijoilla 10 - 12, käy peleissä nykyisen kahden tuhannen sijaan n. 1 200. Kävisikö Seinäjoella otteluissa 800 henkeä enemmän, jos Jussien sijoitus olisi muutaman pykälän nykyistä korkeampi? Eipä taitaisi.

 

[pintakraapaasu]

Täysin tasainen sarja on utopiaa, joten sillä ei tarvinne spekudoida.

Yleisömäärien viimeinen iso nousukausi oli 00-luvun loppuvuodet. Mitähän silloin tehtiin hyvin? Kilpailu ainakin toimi hyvin. Vuosina 2005-2009 oli neljä eri mestaria ja yhdeksän mitalijoukkuetta. Koko tällä vuosikymmenellä vastaavat luvut ovat 3/5.

Voisiko tuosta nousukaudesta olla jotain matkittavissa.

 

[Meltin sauna]

Eli tämän kauden miesten runkosarjan yleisökeskiarvo 1324. Löytyipä vinttiä siivotessa Suomen Urheilulehden numero syksyltä 1973. Lehdessä on juttua siitä, että pesäpallon SM-sarjassa tehtiin kyseisellä kaudella uusi yleisöennätys: 2175 katsojaa per peli.
Joukkueiden kotiottelujen keskiarvot paremmuusjärjestyksessä: Seinäjoki 3164, Imatra 2683, Ulvila 2621, Kouvola 2545, Oulu 2287, Hyvinkää 2275, Alajärvi 2130, Hamina 2059, Kitee 1860, Kankaanpää 1547, Jyväskylän Lohi 1520 ja Puna-Mustat 1418.
PuMu oli 1973 mestari, UPV hopealla ja IPV pronssilla.
Sarjasta pudonneet nousijajoukkueet Tahko ja KiU veti todella hyvin väkeä menestykseensä nähden. Kitee onnistui keräämään 22 ottelussa vaivaiset seitsemän pinnaa, silti Rantakentän yleisömäärä laski alle tuhannen vasta viimeisessä pelissä.
Nykyisen Kiteen Pallon vetovoima on huomattavasti paremmasta menestyksestä huolimatta kovin vaatimatonta vuoden 1973 KiU:hun verrattuna.
Tietysti urheilun ja viihteen tarjonta on noista vuosista rajusti lisääntynyt. Voi olla, että vaikka Kiteeltä löytyy kavereita, jotka tuntevat paremmin NHL:n tai Englannin Valioliigan pelaajat kun oman kylän pesistaiturit. Ikäluokat ovat pienentyneet.
Myös väestökato on syönyt ainakin Kiteen, Imatran, kukaties Alajärvenkin yleisösuosiota.
Jalkapallo on ajanut Seinäjoella yleisönsuosiossa ohi pesäpallosta.

 

[John Bircher]

Itse näkisin fanikameran aika lailla hyvänä juttuna. Itse vaikutan Rovaniemellä/Ylä-Lapissa, niin täältä ei kovin usein Superi-peliin lähdetä. Hommasin nyt täksi kesäksi Ruudun ja katsonut miltei joka kierroksella pelin. Ilman Ruutua koko pesäpallon seuraaminen jäisi pariin pitkävetoon kesäksi, teksti-tv:n ja uutisten lukeminen peleistä/pelaajista joita ei koskaan näe, ei pitemmän päälle omaa innostusta lajiin lisää.

 

[Lautasmatti]

Tämä on yksi oletus, mutta olenko aivan väärässä.
Nyt kun pudotuspelit on käynnistyneet, niin näkyy, kuinka pelaajissa on virtaa ja katsomossa on virtaa. Pelaajat suhtautuvat aivan eri asenteella pudotus- kuin runkosarjapeleihin.
Onko niin, että väljähtyneet runkosarjapelit heijastuvat katsomoon ja niitä ei olla kovin innokkaita tulla katsomaan.
Pitäisikö runkosarjan voittajasta tehdä mestari..

 

[AQ21]

Tämä on yksi oletus, mutta olenko aivan väärässä.
Nyt kun pudotuspelit on käynnistyneet, niin näkyy, kuinka pelaajissa on virtaa ja katsomossa on virtaa. Pelaajat suhtautuvat aivan eri asenteella pudotus- kuin runkosarjapeleihin.
Onko niin, että väljähtyneet runkosarjapelit heijastuvat katsomoon ja niitä ei olla kovin innokkaita tulla katsomaan.
Pitäisikö runkosarjan voittajasta tehdä mestari..

Olivathan nuo puolivälierätkin väljähtyneitä. Nyt ne tosipelit vasta alkavat ja eilen Saaressa melkein 3000 henkeä, kun vuosi sitten JoMaa vastaan oli n. 2300.

 

[Lautasantenni]

En tiedä mihin foorumille kuuluis mutta tuli vaan mieleeni että kuinkas moni joukkue täyttää tämän "katetun katsomo" kriteerin? Siitä olis joskus 2016 juttua että 1500 katettua istumapaikkaa pitäs löytyä superin joukkueelta?
Joissakin ei ole katettua katsomoa ollenkaan tai ei ainakaan 1500:lle....Eikös se ollu aika suora vaatimus liitolta?

 

[Artsi]

En tiedä mihin foorumille kuuluis mutta tuli vaan mieleeni että kuinkas moni joukkue täyttää tämän "katetun katsomo" kriteerin? Siitä olis joskus 2016 juttua että 1500 katettua istumapaikkaa pitäs löytyä superin joukkueelta?
Joissakin ei ole katettua katsomoa ollenkaan tai ei ainakaan 1500:lle....Eikös se ollu aika suora vaatimus liitolta?

Kouvola ainakin rakensi tuon vaatimuksen vuoksi katoksen pääkatsomoon tälle kaudelle. Sitä en tiedä monta paikkaa siellä nyt on kokonaisuudessaan, mutta eiköhän tuo 1500 tule täyteen.

 

[nastafiilis]

En tiedä mihin foorumille kuuluis mutta tuli vaan mieleeni että kuinkas moni joukkue täyttää tämän "katetun katsomo" kriteerin? Siitä olis joskus 2016 juttua että 1500 katettua istumapaikkaa pitäs löytyä superin joukkueelta?
Joissakin ei ole katettua katsomoa ollenkaan tai ei ainakaan 1500:lle....Eikös se ollu aika suora vaatimus liitolta?

Ilmeisesti sen katetun katsomon puutteesta (jos kapasiteetti on alle 1500) maksetaan jonkin näköistä sakkoa liitolle. Kouvolasta, Vimpelistä, Joensuusta ja Imatralta taitaa ainakin löytyä jo nuo kriteerit täyttävä katos/katteet. Olisko Koskenkorvalla ja Kankaanpäässä hyvin likellä. Sotkamossa taas ei ollenkaan.

 

[Diego]

Ilmeisesti sen katetun katsomon puutteesta (jos kapasiteetti on alle 1500) maksetaan jonkin näköistä sakkoa liitolle. Kouvolasta, Vimpelistä, Joensuusta ja Imatralta taitaa ainakin löytyä jo nuo kriteerit täyttävä katos/katteet. Olisko Koskenkorvalla ja Kankaanpäässä hyvin likellä. Sotkamossa taas ei ollenkaan.

Eiköhän Alajärvellä ole myös riittävästi katettua katsomoa. Aina niin mutta Ankkurit pelaa ykköspesistä..

 

[Diego]

Eli tämän kauden miesten runkosarjan yleisökeskiarvo 1324. Löytyipä vinttiä siivotessa Suomen Urheilulehden numero syksyltä 1973. Lehdessä on juttua siitä, että pesäpallon SM-sarjassa tehtiin kyseisellä kaudella uusi yleisöennätys: 2175 katsojaa per peli.
Joukkueiden kotiottelujen keskiarvot paremmuusjärjestyksessä: Seinäjoki 3164, Imatra 2683, Ulvila 2621, Kouvola 2545, Oulu 2287, Hyvinkää 2275, Alajärvi 2130, Hamina 2059, Kitee 1860, Kankaanpää 1547, Jyväskylän Lohi 1520 ja Puna-Mustat 1418.
PuMu oli 1973 mestari, UPV hopealla ja IPV pronssilla.
Sarjasta pudonneet nousijajoukkueet Tahko ja KiU veti todella hyvin väkeä menestykseensä nähden. Kitee onnistui keräämään 22 ottelussa vaivaiset seitsemän pinnaa, silti Rantakentän yleisömäärä laski alle tuhannen vasta viimeisessä pelissä.
Nykyisen Kiteen Pallon vetovoima on huomattavasti paremmasta menestyksestä huolimatta kovin vaatimatonta vuoden 1973 KiU:hun verrattuna.
Tietysti urheilun ja viihteen tarjonta on noista vuosista rajusti lisääntynyt. Voi olla, että vaikka Kiteeltä löytyy kavereita, jotka tuntevat paremmin NHL:n tai Englannin Valioliigan pelaajat kun oman kylän pesistaiturit. Ikäluokat ovat pienentyneet.
Myös väestökato on syönyt ainakin Kiteen, Imatran, kukaties Alajärvenkin yleisösuosiota.
Jalkapallo on ajanut Seinäjoella yleisönsuosiossa ohi pesäpallosta.

Ihan hyvää pohdintaa. Tuo väestökadon merkitystä en niin allekirjoita. Kyllä Vimpelin katsojaluvut pitäs romahtaa, sillä samalta seutukunnalta joukkueet katsojat kerää. Menestys/menestymättömyys taitaa olla suuri tekijä.

 

[kainuun]

mahtiseuralla on liiton erikoislupa pelata taivasalla

 

[Tikka]

Ei Kankaanpäässäkään kyllä ole kuin kolmospuolen katsomo katettu. Toki jos limittäin, sylikkäin ja sisäkkäin ollaan, niin saattaahaan tuonne se 1500 mahtua, mut oikeesti ei.... Mitähän sinne menis? Jotain satoja kuitenkin.

Hyvinkäällä ei kans ole katetta muuten kuin päädyssä parille kymmenelle jakkaralle. Seinäjoella sen sijaan on aika iso osa katettua, onk 1500? Lähelle ainaki?

Tämähän kyllä vaikuttaa varmasti yleisön määrään, etenkin sateisella säällä. Siitä tuskin kahta poikkinaista sanaa.... Ja sillon jo ihmettelin aikoinaan, että mitä virkaa tämmösillä "vaatimuksilla" on, kun ei niitä tartte kuitenkaan noudattaa?? Kun ne voi kiertää maksuilla ja muilla poikkeusluvilla...

 

[Neloskoppari]

Hyvinkäällä ei kans ole katetta muuten kuin päädyssä parille kymmenelle jakkaralle. Seinäjoella sen sijaan on aika iso osa katettua, onk 1500? Lähelle ainaki?

Seinäjoella minulle aikanaan kerrottiin, että yli 2400 katsojaa mahtuisi katettuun pääkatsomoon aitiot mukaanlukien.

Paljolta tuo tuntuu, mutta vaikka Itä-Lännessä tuosta on selvinnyt tarkka määrä liki yhden katsojan tarkkuudella.

 

[Kaptah]

Seinäjoella minulle aikanaan kerrottiin, että yli 2400 katsojaa mahtuisi katettuun pääkatsomoon aitiot mukaanlukien.

Tuossa kerrotaan että 4500, joista 2200 katetussa osassa.