Sotkamon Jymy 2025

[Mutikainen]

Iivarilla nyt kuitenkin ON ylivertainen heittovoima, halusit tai et.

 

[Pesishullu]

Iivarilla nyt kuitenkin ON ylivertainen heittovoima, halusit tai et.

No ei nyt ihan tuokaan mikään ylivertainen ole. Pitää muistaa myös esim. Valtteri Hämäläinen ja Arttu Vilander.

 

[Napapiirin_pohatta]

Iivari on erittäin lajitehokas mutta ei kyllä lähelläkään "fyysisesti lajin ylivertaisin".

 

[vaakamaila]

No ei nyt ihan tuokaan mikään ylivertainen ole. Pitää muistaa myös esim. Valtteri Hämäläinen ja Arttu Vilander.

Ja ennenkaikkea Raesmaa

 

[Dalton]

No ei nyt ihan tuokaan mikään ylivertainen ole. Pitää muistaa myös esim. Valtteri Hämäläinen ja Arttu Vilander.

Pelkästään KPL:stä Valtteri Luoma ja Patrik Vartama heittävät julkaistujen testitulosten perusteella Hämäläistä kovempaa vauhdista heitettäessä, joten ei ainakaan häntä kannata nostaa tässä keskustelussa esille (Parin vuoden takaa Hämäläinen 148 km/h, Vartama 153 ja Luoma 154). Vihannolla on 160 km/h rikottu itä-länsien tutkiin niin on siinä iso ero.

Mainittu Raesmaa on ainut, joka voisi haastaa Vihannon heiton maksiminopeudessa. Jos en väärin muista niin alkuvuodesta Raesmaa päihitti niin Vihannon kuin Kurikan baseballin tutkatuloksissa.

 

[Täyttä hepreaa]

Veeti Kokko lainalle Alajärvelle 🤔

 

[Supervuoron Sankari]

Veeti Kokko lainalle Alajärvelle 🤔

Loogista kun etukentälle on muutenkin tarjolla Pekkinen, Veittikoski ja Huotari.

 

[Risti]

Kokko lainalle Ankkureihin!

Veeti Kokko siirtyy lainasopimuksella Alajärven Ankkureihin. Viime kaudella runkosarjassa 3+33 juoksua lyönyt Veeti Kokko siirtyy lainasopimuksen myötä Alajärven Ankkureihin.

www.superjymy.fi

 

[aakoo]

Viikonlopun Kainuun Sanomissa mielenkiintoista juttua Jymyn kauden startista.

Lainaus:

"Keski-Petäjä antaa meille varmasti mahdollisuuksia kehittää peliä entisestään. Hän on meidän joukkueeseen todella osuva hankinta ja hänen vahvuudet tukevat meidän pelaamista. Meidän muun ulkokentän vahvuudet antavat hänelle lisää avaimia."
-Iiro Haimi

 

[Keskisauma]

Mielenkiintoista nähdä miten K-P asettuu lukkarin paikalle Sotkamossa. Hyvin keskeinen rooli ulkopelissä ja nyt pääsee näyttämään osaamistaan ”huippujoukkueessa”. Myös Veittikosken ja mahd. Lankisen esiintymiset Jymyssä ovat itselläni suurennuslasin alla.

 

[nenolot]

Ootan kyllä innolla K-P:n näkemistä. Aapolla oli toki ehkä suurimpana vahvuutena henkinen kovuus kovissa paikoissa, ja siitä ei K-P:n kohalla tiietä vielä mittään.

Mutta liekö se niin että jos peli rullaa ni henkinen puoli on kondiksessa kans.

 

[Paloma]

Miika Keski-Petäjä oli Kalevan haastattelussa 7.11., valitettavasti maksumuurin takana.

Hän asuu Oulussa, on 9 kk ikäisen tytön isä ja valmistumassa lähihoitajaksi. Vuosi takaperin K-P oli sukuloimassa, kun puhelin soi, mutta hän päätti olla vastaamatta outoon numeroon. Soitti kyllä nopeasti takaisin, kun huomasi, että soittaja oli Kuosmanen.

Uskaltanen muutaman pätkän lainata.

Miten pesäpallon näköalapaikalle päätyi lukkari, joka on 30-vuotiaaksi asti tahkonnut Ykköspesistä ja kolme kautta Superin kärkisijojen ulkopuolella? Vastaus on ilmeinen: Jymy näkee hänet hyvänä pelaajana.

Huonommassa joukkueessa pelaaminen ei tarkoita automaattisesti, että lukkari olisi huono. Erilainen ympäristö tuo vahvuudet esiin uudella tavalla. Keski-Petäjä ei ole koskaan päässyt pelaamaan yhtä hyvien pelaajien ympärillä, aivan kuten [Teemu] Kinnunen ennen Veto-siirtoaan.

Keski-Petäjä on 170-senttinen, taitaa nopean syöttöliikkeen ja osaa pitää pallon juuri oikealla korkeudella. Lyöjillä pitää kiirettä hänen syöttöihinsä ehtimisessä.

– Uskon saavani etenijöiltä sadasosia pois ulkokenttämme käyttöön. Etenijät menevät niin kovaa pesäväleillä, että joillain keinolla on tehtävä aikaa. Heittovoima ja matala syöttö, niillä se onnistuu.

K-P myöntää, että paineita on, mutta myös sen, että on mukava pelata samalla puolella Roopen kanssa. 😊

Oululainen Miika Keski-Petäjä sai 30-vuotiaana elämänsä tilaisuuden – "Totta kai minulla on paineita"

Miika Keski-Petäjä pelasi vielä pari vuotta sitten Lipossa Ykköspesistä. Ensi kesänä hän on pesäpallon pitkäaikaisen mahtiseuran Sotkamon Jymyn lukkari.

www.kaleva.fi

 

[Heka]

Meneekö se niin suoraviivaisesti, että 170 cm pitkän lukkarin (matalat) syötöt ovat 15 cm matalampia kuin 185 cm pitkän lukkarin. Kuuluisi ehkä paremminkin luokkaan tyhmät kysymykset.

 

[MieVaan]

Meneekö se niin suoraviivaisesti, että 170 cm pitkän lukkarin (matalat) syötöt ovat 15 cm matalampia kuin 185 cm pitkän lukkarin. Kuuluisi ehkä paremminkin luokkaan tyhmät kysymykset.

Kyllä se niin säännöissä menee. Säännöt 23 § määrittelee korkeudesta vain, että vähintään metri lukkarin päälaen yläpuolelle.

Mielenkiintoinen kysymys on minusta sitten että paljon se 15 cm pituutta antaa lyöjälle lisää aikaa.

Jos ajatellaan että lukkarit irroittavat pallon ilmaan suhteellisesti samasta kohtaa kehoaan esim vaikka hartiataso ja lukkareiden kaula ja pää olisi suunnilleen saman kokoinen niin sillä pallolla menee sama aika saavuttaa se metri lukkarin päälaen yläpuolella koska hidastava voima on putoamiskiihtyvyys ja ilmanvastus.

Alastulossa tulee sitten ero jos ajatellaan lyöjän pitävän lyöntikorkeutensa samana. Pallo putoaa 15 cm pidemmältä lukkarilta 15 cm pidemmän matkan siis putoaa kauemmin sekä saavuttaa hieman suuremman putoamisnopeuden lyöntihetkeen. Jos lyöntikorkeus olisi vaikka 145 cm niin 170 cm lukkarilla pallon putoamismatka on 1,25 m (170 + 100 - 145) ja 185 cm lukkarilla vastaavasti 1,4 metriä.

Nyt sitten DISCLAIMER - en ole harrastanut allaolevaa matikkaa varmaan yli kahteenkymmeneen vuoteen joten virheet on mahdollisia. Unohdetaan ilmanvastus sillä ei ole älyttömän isoa roolia näissä nopeuksissa

Yhtälö on normi s = ½*g*t^2, jossa g on normaaliputoamiskiihtyvyys 9,81 m/s^2 ja siitä sitten ratkot ajan => t = sqrt(2s/g)

Ajatellaan, että se syöttö irtoaa vaikka 30 cm päälaen alapuolelta. Eli ylös mennään 1,3 metriä. Metrin matka ylöspäin ottaa yhtälön mukaan 0,51 sekuntia (Se ylösnouseminen on sen putoamisen käänteistapaus on lähtönopeus ylöspäin ja lopussa pallo pysähtyy eli nopeus on nolla). Ylösmenoaikaan voi vaikuttaa irroituskorkeudella.

• 1,25 metriä alaspäin kestää 0,50 sekuntia eli kokonaisaika 1,02 sekuntia
• 1,4 meträ alaspäin kestää 0,53 sekuntia eli yhteensä sekuntia 1,05 sekuntia

Eli metriseen syöttöön on noin sekunti aikaa lyödä siitä kun pallo irtoaa lukkarin kädestä. Lyöjällä on 185 cm lukkarin metriseen syöttöön kolme sadasosaa enemmin aikaa ehtiä lyömään kuin 170 senttisen lukkarin lyöntiin jos lyöntikorkeus on 145 cm.

Paljon vai vähän en osaa sanoa.

Muoks: Tuolta voi katsoa kynä ja paperi ratkaisun putoamisaikaan jos kiinnostaa (näyttää onneksi samalta )

 

[Heka]

Ajattelin myös sitä, että meneekö pitkän lukkarin liian matala syöttö tuomareilta helpommin läpi kuin lyhyemmän lukkarin syöttö. Onkohan noita syötöin korkeuksia milloinkaan tutkittu ihan tieteellisesti?

 

[Varajokeri]

Kyllä se niin säännöissä menee. Säännöt 23 § määrittelee korkeudesta vain, että vähintään metri lukkarin päälaen yläpuolelle.

Mielenkiintoinen kysymys on minusta sitten että paljon se 15 cm pituutta antaa lyöjälle lisää aikaa.

Jos ajatellaan että lukkarit irroittavat pallon ilmaan suhteellisesti samasta kohtaa kehoaan esim vaikka hartiataso ja lukkareiden kaula ja pää olisi suunnilleen saman kokoinen niin sillä pallolla menee sama aika saavuttaa se metri lukkarin päälaen yläpuolella koska hidastava voima on putoamiskiihtyvyys ja ilmanvastus.

Alastulossa tulee sitten ero jos ajatellaan lyöjän pitävän lyöntikorkeutensa samana. Pallo putoaa 15 cm pidemmältä lukkarilta 15 cm pidemmän matkan siis putoaa kauemmin sekä saavuttaa hieman suuremman putoamisnopeuden lyöntihetkeen. Jos lyöntikorkeus olisi vaikka 145 cm niin 170 cm lukkarilla pallon putoamismatka on 1,25 m (170 + 100 - 145) ja 185 cm lukkarilla vastaavasti 1,4 metriä.

Nyt sitten DISCLAIMER - en ole harrastanut allaolevaa matikkaa varmaan yli kahteenkymmeneen vuoteen joten virheet on mahdollisia. Unohdetaan ilmanvastus sillä ei ole älyttömän isoa roolia näissä nopeuksissa

Yhtälö on normi s = ½*g*t^2, jossa g on normaaliputoamiskiihtyvyys 9,81 m/s^2 ja siitä sitten ratkot ajan => t = sqrt(2s/g)

Ajatellaan, että se syöttö irtoaa vaikka 30 cm päälaen alapuolelta. Eli ylös mennään 1,3 metriä. Metrin matka ylöspäin ottaa yhtälön mukaan 0,51 sekuntia (Se ylösnouseminen on sen putoamisen käänteistapaus on lähtönopeus ylöspäin ja lopussa pallo pysähtyy eli nopeus on nolla). Ylösmenoaikaan voi vaikuttaa irroituskorkeudella.

• 1,25 metriä alaspäin kestää 0,50 sekuntia eli kokonaisaika 1,02 sekuntia
• 1,4 meträ alaspäin kestää 0,53 sekuntia eli yhteensä sekuntia 1,05 sekuntia

Eli metriseen syöttöön on noin sekunti aikaa lyödä siitä kun pallo irtoaa lukkarin kädestä. Lyöjällä on 185 cm lukkarin metriseen syöttöön kolme sadasosaa enemmin aikaa ehtiä lyömään kuin 170 senttisen lukkarin lyöntiin jos lyöntikorkeus on 145 cm.

Paljon vai vähän en osaa sanoa.

Muoks: Tuolta voi katsoa kynä ja paperi ratkaisun putoamisaikaan jos kiinnostaa (näyttää onneksi samalta )

Ei aivan ole ketjun aihetta, mutta samoilla periaatteilla olisi laskettavissa myös teoreettinen tolpan korkeus, jolla karkaaminen ykköselle todennäköisesti onnistuisi. Muuttujina etenijän ja heiton nopeus.

 

[Nilkuttaja]

Mä palkkaisin pygmin lukkariksi.

 

[Tilastoniilo]

Taitaa isoja lyöjiä haitata lyhyiden lukkareiden syötöt, kun lyhentävät vauhtiaan "normaalista". Mitenkähän toimisi sääntö, että syötön pitää olla metrin lyöjän pään yli? Toinen vaihtoehto olisi, että syötön pitää olla esim. 285 cm ja käytössä olisi korkeusmittalaite, joka ilmoittaisi syöttötuomarin kuulokkeisiin, milloin raja on alittunut.

 

[Pystärilaaka]

Taitaa isoja lyöjiä haitata lyhyiden lukkareiden syötöt, kun lyhentävät vauhtiaan "normaalista". Mitenkähän toimisi sääntö, että syötön pitää olla metrin lyöjän pään yli? Toinen vaihtoehto olisi, että syötön pitää olla esim. 285 cm ja käytössä olisi korkeusmittalaite, joka ilmoittaisi syöttötuomarin kuulokkeisiin, milloin raja on alittunut.

Sitten pitää skoutata ja kouluttaa kaksimetrisistä lukkareita. Saapi syötellä 85 cm syöttöjä.

 

[nenolot]

Toivon sydämeni pohjasta, että pesiksessä ei koskaan luovuta esim just siitä että syötön pitää olla ”metri” lukkarin päätä korkeempi. Tämän lajin viehätys on siinä, että säännöt on kylliks kummalliset. En väitä etteikö jotkut sääntömuutokset ois paikallaan, mutta perusfiiliksenä on todella kiehtovaa, että Suomessa pelataan tämmöstä tosi merkillistä lajia. Jos aletaan selkeydellä ja helppoudella kilpailemaan jonku futiksen kans ni hävitään. Pesiksen viehätys on siinä että vaikka 30 vuotta oon seurannu ni edelleen oppii jatkuvasti uutta!