Mitenkään liittymättä siihen, mikä seura kutakin pelaajaa kiinnostaa ja kuka pelaaja mitäkin seuraa kiinnostaa, kyllä 200 km:lla ja 400 km:lla on käytännössä suuri ero. 200 km antaa mahdollisuuden päiväseltään käynteihin, 400 km ei. Tai jos ajatellaan viikonloppuleirejä talvella, 200 km:n takaa voi lähteä lauantai-aamuna ja palata sunnuntai-iltana, olipa halliajat mitä tahansa. Pienten lapsien perheessä tuo tekee jo ison eron, voipa saada paremman puoliskon suhtautumaan huomattavasti myönteisemmin peliuran jatkamiseen.
Sotkamon kannattanee kopaista kyllä. Jos lopputuloksena ei ole muuta, niin ainakin Joensuu joutuu maksaaan Jussilasta enemmän kuin ilman kilpakosijaa...
Toki Joensuu joutuu jo nyt maksamaan reilusti Jussilalle, jos haluaa miehen pitää, kun silläkin suunnalla on tunnustettu, että tällä kertaa miehen kotiinpaluusuunnitelmat ovat vakavia.
Kun Jussilla on jo Suomen mestaruutensa voittanut ja henkilökohtaistakin meritoitumistakin on tullut, ratkaiseva tekijä hänen jatkosuunnitelmiaan miettiessä voi olla, onko etusijalla peliuran jälkeisen työuran luominen ja perheen etu, vai mennääkö edelleen kilpailullinen menestyminen edellä pesäpallossa. Pesäpallossa liikkuu loppujen lopuksi niin pienet rahat, että pelkästään palkan suuruuden perusteella hyvin harva pelaaja ratkaissee, missä pelaa.
