Sarjan tasoittaminen

[Sijais-Leija]

Sitäpaitsi on huuhaa puhetta, että nykyisin olisi jotenkin tavanomaista isommat tasoerot. Katsotaan historiatietoja. Tässä vain muutama poiminta takavuosien runkosarjoista:


1993 Pesäpallon tulospalvelu

1994 Pesäpallon tulospalvelu

1995 Pesäpallon tulospalvelu


Jo tuolloin neljä parasta - eivät siis nykyiset - erottuivat ja häntäpää keräsi vähän pisteitä.

Erona on tosin se, että kolmen kauden aikana neljän joukossa oli SEITSEMÄN eri seuraa.

 

[Vince]

Ihan jokaisella seuralla on mahdollisuus kasvaa mitalijoukkueeksi, tarvitaan vain tekijöitä. Ja en tarkoita (pelkästään) pelaajia vaan muu organisaatio täytyy olla myös sillä tasolla mitä tarvitaan. Näiden kanssa ainakin Kouvolassa painetaan hommia kovasti, toimintaa yritetään kehittää kaikilla osa-alueilla jotta seuralla olisi mahdollisuudet pysyä mukana kilpailussa niin lajin sisällä kuin myös muiden lajien rinnalla. Täällä kun näitä harrastusmahdollisuuksia riittää, jalkapalloa pelataan varmaan 10 eri seuran voimin, jääkiekko on tosi iso juttu, koripalloa pelataan SM-tasolla ja se vetää puoleensa, salibändy on noussut voimakkaasti erityisesti viime vuosina (paljon harrastajia, edustusjoukkueet vetää yleisöä) yms. Mutta silti ollaan pysytty ainakin vielä kelkassa, suunta ollut hyvä, velkataakkaa saatu kavennettua menestyksen kautta tulleilla tuloilla ja ollaankin hyvin luottavaisia tulevaisuudesta.

Kovalla työllä saatua tulosta ei taatusti käydä jakamaan muiden kesken kuin neuvostoliitossa. Tai sitten laitetaan velatkin jakoon. Siinä olen kyllä samaa mieltä että jos muut seurat eivät pääse murtautumaan mitalipeleihin niin laji näivettyy väkisin, ei tulla ikinä olemaan kuin tämmöinen marginaalilaji ja muut harrastukset ajelevat ohi. Se olisi harmin paikka se.

 

[Viistopystäri]

Palkkakattoa ei täällä ole vielä ehdotettu, joten teen sen. Silloin hyvin asiansa hoitavat seurat saavat edelleen omat panoksensa käyttöön täysmääräisesti. Voisi olla lajille totaalisen iso muutos, jos euroja jäisi seuratoiminnan monipuoliseen kehittämiseenkin ja jopa osingonjakoon. Mentäisiin aivan uudelle tasolle.

Ja sarja tasoittuisi kyllä väkisinkin, kun huudattajat (valitettavan iso osa pelaajista) vähenesivät radikaalisti, seurojen taloudet tasaantuisivat jne...

 

[Artsi]

Palkkakattoa ei täällä ole vielä ehdotettu, joten teen sen. Silloin hyvin asiansa hoitavat seurat saavat edelleen omat panoksensa käyttöön täysmääräisesti. Voisi olla lajille totaalisen iso muutos, jos euroja jäisi seuratoiminnan monipuoliseen kehittämiseenkin ja jopa osingonjakoon. Mentäisiin aivan uudelle tasolle.

Ja sarja tasoittuisi kyllä väkisinkin, kun huudattajat (valitettavan iso osa pelaajista) vähenesivät radikaalisti, seurojen taloudet tasaantuisivat jne...

Kyllä saakin jo luvan loppua ne pesäpallomiljonäärien ferrari-päristelyt, rahat jakoon

 

[Tilastoniilo]

Erona on tosin se, että kolmen kauden aikana neljän joukossa oli SEITSEMÄN eri seuraa.

Minusta se kertoo siitä, että nopeatkin muutokset ovat mahdollisia, vaikka yhden vuoden tulokset kertovatkin näennäisestä ylivoimasta. Kun katsoin kaikki runkosarjataulukot tulospalvelusta, niin ainoa seikka, mikä kertoo pysyvyydestä on, että Sotkamo on sitä edustanut. Ei nykyinen neljän kerho ole ikuinen. Mielenkiintoinen kausi oli vuonna 1997:

Pesäpallon tulospalvelu

15 joukkuetta ( en muista, miksi). Niistä kahdeksan ei enää pelaa ensi vuonna superissa ja viisi on vaipunut aivan alasarjoihin. Vaihtoa tulee jatkossakin tapahtumaan, mutta toisaalta ymmärrän, jos joillekin odotus tuntuu pitkältä ja oman suosikin toiminta ei vakuuta.

 

[pintakraapaasu]

Mitään tähän mennessä saavutettuja tuloksia ei ole kukaan ehdottanut jaettavaksi. Puhe on tulevaisuudesta.

Monissa urheilulajeissa on kilpailun toimivuutta varmistavia (tasoittavia) mekanismeja. Niitä on myös markkinataloudessa, koska kilpailun väheneminen on lopulta haitaksi kaikille. Suomessa esimerkiksi on rajoitettu kauppaketjujen keskittymistä, vaikka siitäkin joku voi sanoa, että "toiset voisivat vain perustaa parempia kauppoja".

Pesäpallossa on ollut tässä mielessä erittäin heikko virustorjunta, ei juuri mitään kilpailun toimimista varmistavia käytäntöjä.

Tilastoista voi toki haeskella yksittäisiä esimerkkejä epätasaisista kausista, mutta suuressa kuvassa tosiasia on, että 2010-luku on ollut pesäpallohistorian keskittynein.

 

[MieVaan]

Pesäpallon tulospalvelu

15 joukkuetta ( en muista, miksi). Niistä kahdeksan ei enää pelaa ensi vuonna superissa ja viisi on vaipunut aivan alasarjoihin. .

Villi arvaus on villi kortti AKA Kaisaniemen Tiikerit.

 

[Vince]

Palkkakatto ei toimi, se olisi näissä summissa liikuttaessa niin helposti kierrättävissä (esim pelaaja onkin vaikka ”töissä” jossain toisessa firmassa mistä saa myös palkkaa). Miljoonasummissa toimii kun puljaaminen merkittävästi vaikeampaa

 

[Kaptah]

Minusta ihan turhaa miettiä mitään keinotekoisia tasoittelu yrityksiä. Sehän voi johtaa ihan päinvastaiseen tulokseen. Ei kannata enää panostaa kun tasoitusta tulee automaattisesti.

Kyllä se ainut oikea tapa huipulle pääsemiseen on pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ. Ja panostus ennen kaikkea junioritoimintaan.

 

[Elk]

Tämän aihepiirin keskusteluissa aina vedotaan siihen, että ne parhaat seurat tekevät hyvää ja kovaa työtä ja muiden menestys on kiinni vain siitä, että kun nekin vaan alkavat tehdä samaa, niin kyllä menestymiseen on mahdollisuus. Tulee kuitenkin huomioida, että yksin kova ja hyväkään työ ei auta, jos siihen ei yksinkertaisesti ole resursseja. Kyllähän nykyisen neljän parhaan hyvän työn edellytykset ovat syntyneet siitä, että joku paikallinen taho on ensin (tai jatkuvasti) sijoittanut jossain vaiheessa rahojaan joukkueen kehittämiseen, mikä on mahdollistanut huippupelaajien ostamisen, mikä taas on tuonut menestystä ja se sponsori- ja lipputuloja, mikä taas on mahdollistanut satsaukset siihen kehuttuun toimintaan, eli asioita hoitavaan henkilöstöön yms. Ja kun näin käynyt, sitten taas on voitu tehdä uusia hankintoja jne. jne. Ei tässä tietenkään mitään pahaa ole, mutta syyt ja seuraukset on hyvä erottaa toisistaan.

Samaan aikaan toisaalla on seuroja, joilla ei vaan ole taloudellisia resursseja riittävästi, eivätkä ne siitä mihinkään muutu vaikka tekisi kuinka kovaa ja hyvää työtä, jos jostain ei ilmesty sitä kroisosta, joka mahdollistaa joukkueen ja toiminnan tason nostamisen korkeammalle. Ilman sitä jäädään räpiköimään alemmille sijoille, vieläpä niin, että heti kun seuran omasta pelaajatuotannosta joku nousee (tai oletetaan nousevan) pelaajana kohti huipputasoa, tulee se suurempi ja noukkii moisen kummajaisen omakseen. Alajärvi taitaa olla tästä kouluesimerkki. Joensuun ja Kiteen suhde on samoin hyvä esimerkki tästä. Pekkinen, Rahunen ja nyt ilmeisesti Hurskainen. Ei tässäkään sinänsä mitään väärää ole, näin ne markkinat toimivat, mutta vaikutus on vaan se, mikä on. Kiteen osalta luulen, että Hurskaisen menestys voi olla todella kohtalokas koko seuran tulevaisuuden kannalta.

Joten ne neljän parhaan kannattajat saavat totta kai ja varmaan ihan aiheestakin olla ylpeitä omien seurojensa hyvästä työstä, mutta siitä ei kyllä voi vetää sitä johtopäätöstä, että muut eivät tekisi myös samanmoista hyvää työtä, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Kovaa työtähän niissä tehdään jo nyt, luultavasti paljon kovempaa kuin niissä menestyneissä seuroissa, koska elämän ja toiminnan ehdot ovat niin paljon ankarammat.

 

[Inkuri]

SItten mennään sen tasolla, mihin rahkeet riittää. Ei kai se nyt esim. Sotkamon Jymyn vika ole, että heillä talouspuoli toimii ja organisaatio on kunnossa? Miksi siitä pitäisi heitä rankaista? Ei mitään järkeä. Kuten sanoin jo edellisessä samaan aiheeseen liittyvässä ketjussa, niin varmasti tulee se aika eteen, että kärjessä pelaa muitakin joukkueita. Kyllä sitä rahaa riittää joka pitäjässä, kun vaan osaa tuotettaan markkinoida oikein ja tehdä siitä houkuttelevan. Töitä vaan ja hanskat heilumaan!

 

[Tilastoniilo]

Villi arvaus on villi kortti AKA Kaisaniemen Tiikerit.

Näin itsekin kirjoittamiseni jälkeen ajattelin. Tiikerit tuli ylimääräisenä mukaan.

 

[Tilastoniilo]

Palkkakatto ei toimi, se olisi näissä summissa liikuttaessa niin helposti kierrättävissä (esim pelaaja onkin vaikka ”töissä” jossain toisessa firmassa mistä saa myös palkkaa). Miljoonasummissa toimii kun puljaaminen merkittävästi vaikeampaa

En tiedä muiden maiden eli esim. USAn lainsäädännöstä. Hieman uskallan epäillä, ettei Suomessa ole mahdollisuutta seurojen sopia jostain palkkakartellista. Tuskin pelaajia edustava pelaajayhdistys moista hyväksyisi. Aika äkkiä yhdistys tekisi jonkun Ay-järjestön kanssa sopimuksen liittymisestä ja sen jälkeen esim. SAK tulisi neuvottelemaan työehdoista. Monet poesäpalloilijat ovat ammattilaisia ja lajissa toteutuu "kaunilla tavalla" tämä paljon perään kuulutettu paikaillinen, vieläpä henkilökohtainen sopiminen. Jos palkkakatto tulisi, eivät läheskään kaikki huiput pelaisi niin pitkiä uria kuin nyt tekevät. Jos pesis muuttuisi lajiksi, jota pelataan vain huvikseen, laskisi taso merkittävästi. Kontrasti muihin lajeihin olisi vielä räikeämpi kuin mitä se nyt on. Vielä useampi nuori valitsisi jonkun muun lajin kuin pesiksen.

 

[Vince]

@Elk Ei ole rahoittajatahoa Kouvolan taustoissa. 10v sitten oli mutta sitten sukellettiinkin aika kovasti. Nyt ollaan vuosia eletty ihan samojen markkinatalouden sääntöjen mukaan kuin mikä tahansa muukin yhdistys/seura. Mukana kulkenut vielä iso velkataakka eli helppoa ei ole ollut. Oletan että Joensuussakaan ei jotain yhtä kummisetää tai -firmaa ole takana vaan rahat kerätään pienistä puroista kuten muuallakin.

 

[Tilastoniilo]

Tämän aihepiirin keskusteluissa aina vedotaan siihen, että ne parhaat seurat tekevät hyvää ja kovaa työtä ja muiden menestys on kiinni vain siitä, että kun nekin vaan alkavat tehdä samaa, niin kyllä menestymiseen on mahdollisuus. Tulee kuitenkin huomioida, että yksin kova ja hyväkään työ ei auta, jos siihen ei yksinkertaisesti ole resursseja. Kyllähän nykyisen neljän parhaan hyvän työn edellytykset ovat syntyneet siitä, että joku paikallinen taho on ensin (tai jatkuvasti) sijoittanut jossain vaiheessa rahojaan joukkueen kehittämiseen, mikä on mahdollistanut huippupelaajien ostamisen, mikä taas on tuonut menestystä ja se sponsori- ja lipputuloja, mikä taas on mahdollistanut satsaukset siihen kehuttuun toimintaan, eli asioita hoitavaan henkilöstöön yms. Ja kun näin käynyt, sitten taas on voitu tehdä uusia hankintoja jne. jne. Ei tässä tietenkään mitään pahaa ole, mutta syyt ja seuraukset on hyvä erottaa toisistaan.

Samaan aikaan toisaalla on seuroja, joilla ei vaan ole taloudellisia resursseja riittävästi, eivätkä ne siitä mihinkään muutu vaikka tekisi kuinka kovaa ja hyvää työtä, jos jostain ei ilmesty sitä kroisosta, joka mahdollistaa joukkueen ja toiminnan tason nostamisen korkeammalle. Ilman sitä jäädään räpiköimään alemmille sijoille, vieläpä niin, että heti kun seuran omasta pelaajatuotannosta joku nousee (tai oletetaan nousevan) pelaajana kohti huipputasoa, tulee se suurempi ja noukkii moisen kummajaisen omakseen. Alajärvi taitaa olla tästä kouluesimerkki. Joensuun ja Kiteen suhde on samoin hyvä esimerkki tästä. Pekkinen, Rahunen ja nyt ilmeisesti Hurskainen. Ei tässäkään sinänsä mitään väärää ole, näin ne markkinat toimivat, mutta vaikutus on vaan se, mikä on. Kiteen osalta luulen, että Hurskaisen menestys voi olla todella kohtalokas koko seuran tulevaisuuden kannalta.

Joten ne neljän parhaan kannattajat saavat totta kai ja varmaan ihan aiheestakin olla ylpeitä omien seurojensa hyvästä työstä, mutta siitä ei kyllä voi vetää sitä johtopäätöstä, että muut eivät tekisi myös samanmoista hyvää työtä, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Kovaa työtähän niissä tehdään jo nyt, luultavasti paljon kovempaa kuin niissä menestyneissä seuroissa, koska elämän ja toiminnan ehdot ovat niin paljon ankarammat.

Eikö Tahkolla ole siis mahdollisuutta jo ensi vuonna murtautua neljän sakkiin? Olin tähän asti kuvitellut tahkofanien kirjoituksista ihan muuta. Tahkohan on esimerkki seurasta, jolla oli pitkään rahaa mesenaatin vuoksi. No, pelkästään se ei sitten riittänyt eli raha ei merkitse kaikkea. Isot kaupungit kuten Hyvinkää Helsingin kupeessa painivat ihan eri sarjassa pienten syrjässä olevien kuntien joukkueisiin nähden, mitä rahankeruumahdollisuuksiin tulee. Tahkolla on suurin potentiaali. Nähdäänkö Hyvinkäälläkin mahdottomaksi menestyä? Luulen, että pitkässä juoksussa vaikeuksia tulee eniten Kiteelle ja jopa Vimpelille. Kiteekin sai monet vuodet pidettyä lupaavan nuoren porukkansa, mutta sen kehittäminen jäi pikkuisen vajaaksi. Jos alkaa listata seuraa vaihtavia pelaajia, niin eihän niitä huippuja, jotka näin tekevät, niin hirveästi ole. Eivät kaikki liiku pelkän rahan perässä.

 

[pintakraapaasu]

Monien kommenteissa tuntuu olevan sellainen ajatus, että tämä olisi joku nollasummapeli. Että siirretään rahaa isoilta pienille, ja sitä sitten pitää vastustaa. Pesäpallomarkkina voi kasvaa, ja siitä voivat hyötyä lopulta kaikki.

Sen sijaan, jos nykymenolla jatketaan (eli mitalikerho pelailee keskenään ja muut jakavat heille pelaajia), markkina supistuu entisestään.

 

[kirjastoapulaine]

Tämän aihepiirin keskusteluissa aina vedotaan siihen, että ne parhaat seurat tekevät hyvää ja kovaa työtä ja muiden menestys on kiinni vain siitä, että kun nekin vaan alkavat tehdä samaa, niin kyllä menestymiseen on mahdollisuus. Tulee kuitenkin huomioida, että yksin kova ja hyväkään työ ei auta, jos siihen ei yksinkertaisesti ole resursseja. Kyllähän nykyisen neljän parhaan hyvän työn edellytykset ovat syntyneet siitä, että joku paikallinen taho on ensin (tai jatkuvasti) sijoittanut jossain vaiheessa rahojaan joukkueen kehittämiseen, mikä on mahdollistanut huippupelaajien ostamisen, mikä taas on tuonut menestystä ja se sponsori- ja lipputuloja, mikä taas on mahdollistanut satsaukset siihen kehuttuun toimintaan, eli asioita hoitavaan henkilöstöön yms. Ja kun näin käynyt, sitten taas on voitu tehdä uusia hankintoja jne. jne. Ei tässä tietenkään mitään pahaa ole, mutta syyt ja seuraukset on hyvä erottaa toisistaan.

Samaan aikaan toisaalla on seuroja, joilla ei vaan ole taloudellisia resursseja riittävästi, eivätkä ne siitä mihinkään muutu vaikka tekisi kuinka kovaa ja hyvää työtä, jos jostain ei ilmesty sitä kroisosta, joka mahdollistaa joukkueen ja toiminnan tason nostamisen korkeammalle. Ilman sitä jäädään räpiköimään alemmille sijoille, vieläpä niin, että heti kun seuran omasta pelaajatuotannosta joku nousee (tai oletetaan nousevan) pelaajana kohti huipputasoa, tulee se suurempi ja noukkii moisen kummajaisen omakseen. Alajärvi taitaa olla tästä kouluesimerkki. Joensuun ja Kiteen suhde on samoin hyvä esimerkki tästä. Pekkinen, Rahunen ja nyt ilmeisesti Hurskainen. Ei tässäkään sinänsä mitään väärää ole, näin ne markkinat toimivat, mutta vaikutus on vaan se, mikä on. Kiteen osalta luulen, että Hurskaisen menestys voi olla todella kohtalokas koko seuran tulevaisuuden kannalta.

Joten ne neljän parhaan kannattajat saavat totta kai ja varmaan ihan aiheestakin olla ylpeitä omien seurojensa hyvästä työstä, mutta siitä ei kyllä voi vetää sitä johtopäätöstä, että muut eivät tekisi myös samanmoista hyvää työtä, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Kovaa työtähän niissä tehdään jo nyt, luultavasti paljon kovempaa kuin niissä menestyneissä seuroissa, koska elämän ja toiminnan ehdot ovat niin paljon ankarammat.

Eikö yhtä lailla Kipa ole vienyt SK Varonen JoMalta ja puheiden mukaan Pekkisen runsaskätisellä palkkiolla takaisin. 2018 ennakossahan Kipa oli 5.:ksi kovin palkanmaksaja Superpesiksessä.
Tottakai pelaajavaihtoja tapahtuu; JoMa kiinnostaa kun parhaat pesiksen olosuhteet, huippuvalmennus, mukava kaupunki you name it.
Tällä kaudella kasvattiseurasta naapuriin 1-1, olisko ensi kaudella 2-2 tai jopa useampi jomalainen kuin kaksi Kipassa.

 

[Viistopystäri]

niin, Facen puolella joku jo kesällä ehdotti ja perusteli, että sarja tasoittuisi ja seurataloudet kohenisivat yksinkertaisella asialla, vain yksi jokeri ja 12 joukkuetta Superissa. Ei tarvi sosialismia, jos ton toteuttais...

 

[Elk]

@Elk Ei ole rahoittajatahoa Kouvolan taustoissa. 10v sitten oli mutta sitten sukellettiinkin aika kovasti. Nyt ollaan vuosia eletty ihan samojen markkinatalouden sääntöjen mukaan kuin mikä tahansa muukin yhdistys/seura. Mukana kulkenut vielä iso velkataakka eli helppoa ei ole ollut. Oletan että Joensuussakaan ei jotain yhtä kummisetää tai -firmaa ole takana vaan rahat kerätään pienistä puroista kuten muuallakin.

Kouvolasta tiedät varmaan paremmin kuin minä. Jossain vaiheessa tosiaan oli sielläkin kummisetä, sellainen mielikuva ainakin on jäänyt. Sen vaikutuksista en tiedä. Koplan yleisömääriä ja ilmeisesti muutakin kykyä sitouttaa lähiympäristöä kyllä ihailen, mikä on keskeinen syy siihen, että pitkän epäröinnin jälkeen valitsin Koplan suosikikseni näistä neljästä tämän vuoden välieräjoukkueista (liittyen taannoin käynnistämääni Ketä kannattaa kannattaa -ketjuun). Joensuussa olen kyllä kummisedän ymmärtänyt olevan tai ainakin vielä äskettäin olleen, mutta voinhan olla tässäkin väärässä.

Mitä tulee johonkin muuhun viestiin täällä, niin ei se tietenkään menestyvien joukkueiden/seurojen vika ole, että heillä talous on kunnossa. Tässä ketjussa vaan yritetään selvittää sitä, mitä syitä siihen kuntoisuuteen on sekä sitä, mitä seurojen/joukkueiden voimakkaasta jakautumisesta menestyksen suhteen seuraa pesikselle ja sen kiinnostavuudelle yms.

Ja mitä tulee tuossa edellä @Tilastoniilon viestiin liittyen Tahkoon, niin olen ollut siinä ymmärryksessä, että Tahkon taannoinen mesenaatti kai yritti lähinnä pitää seuraa/joukkuetta taloudellisesti hengissä ja siinä onnistuikin (velkojen kera), muuhun ei ymmärtääkseni ollut hänelläkään rseursseja. Ja joo, olihan siinä kai muitakin syitä, miksi toiminta ei silloin ehkä ollut kovin laadukasta.

Ja mitä tulee Tahkon tulevaisuusnäkymiin urheilullisen menestyksen mielessä, niin se onkin mielenkiintoinen tapaus. Voi olla, että jos joukkue pysyy koossa nykymuotoisena pari kautta, niin menestyksen ovelle (neljän sakkiin) se voisi päästä kolkuttelemaan, mutta tuskin kuitenkaan sisään. Nykypelaajista kuitenkin melkein kaikilla sopimus on voimassa ensi kauteen, ja silloin varmaan testataan sekä parhaimpien pelaajien halua/kykyä vastustaa muualta tulevia tarjouksia kontra uskoa Tahkon menestyksen mahdollisuuksiin. Pahaa pelkään, että raha se tuossakin saumassa on se, joka puhuu.

Ja vielä @kirjastoapulaiselle, että kyllä, liikettä JoMan ja KiPan välillä tapahtuu molempiin suuntiin, mutta kyllä se ulkopuoliselle on näyttänyt vahvasti siltä, että JoMa tuossa paritanssissa on se, joka vie ja KiPa se joka vikisee. Voi olla, että KiPa yritti Pekkisen takaisin hankkiessaan vielä kerran pistää edes jotenkin kampoihin, mutta luulen, että se jää viimeiseksi sellaiseksi yritykseksi, ellei ihmeitä tapahdu.

 

[Observer]

Ei se ehkä pelkkä kieli pitkällä mahdollisten playoff tulojen jakoa odottelemalla taida perseaukisten seurojen urheilullinen taso nousta. Vaikka noita tuloja jaettaisiin miten, niin murusia ovat.
Sotkamo on hyvä esimerkki monipuolisesta taustaorganisaatiosta, jossa on monenlaista yritystoimintaa hankkimassa tuloja, joita sitten voidaan kuluttaa pesäpalloa hakkaamalla. Oulun Kärpät tietenkin myös hyvä esimerkki, löytyy monta voittoa takovaa yritystä toiminnan tueksi.
"Sotkamolaisen Superjymy Oy:n liiketoiminta koostuu neljästä osa-alueesta: Sotkamon Jymyn miesten superpesisjoukkueen kilpailutoiminnasta, SuperJymy esports-joukkueen kilpailutoiminnasta, Vuokatin viihdetapahtumien järjestämisestä sekä mediataulujen mediatilan myynnistä ja hallinnoinnista".
Superjymy – Sotkamon Jymy - Pesäpallo