Sääntömuutokset

[MieVaan]

Tuohan tarkoittaisi pelkästään superin ja ykkösen osalta sitä, että 50 pelaajaa jäisi ilman pelipaikkaa. Tai ainakin hyvin olemattomalle peliajalle.

Niin. Eikös tässä ole ollut ongelmana, että pelaajat eivät riitä? Etenijäjokeri superissa voisi olla ihan hyvä räpylämies ykkösessä.

 

[Appaz]

Niin. Eikös tässä ole ollut ongelmana, että pelaajat eivät riitä? Etenijäjokeri superissa voisi olla ihan hyvä räpylämies ykkösessä.

Yksi iso ongelma on mielestäni tuo kopittaminen ja lyöjien väliin jättäminen. Pelissä on paljon ns. tyhjäkäyntiä, varsinkin niille jotka tulevat katsomoon ensimmäistä kertaa. Toinen ongelma tuohon liittyen on se, etteivät pelaajat kehity kun pelataan vain kapealla kärjellä. Todella moni nuori pelaaja, joka on tottunut pelaamaan sisäpeliä nuorissa isossa roolissa, joutuu miesten sarjaan tullessaan täysin 0-rooliin, jolloin kehitys pysähtyy. Nykysäännöillä kun roolia ei vain yksinkertaisesti ole tarjolla. Kyllä lajia ja sääntöjä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että kaikille sisäpelaajille olisi tarjolla jonkinlainen pelaava rooli. Jos aplodit ja joukkuekavereiden kehut tulevat siitä, että saa kopin nousemaan, niin se ei voi olla kovin motivoivaa. Eikä se ole kyllä katsojienkaan kannalta kovin kiinnostavaa. Tällä hetkellä superissa on 14 joukkuetta, eli numerolla pelaavia on 126. Tuo on todella pieni määrä pelaajia. Kyllä säännöissä on vikaa jos tuolle määrälle ei löydy sisäpeliroolia.

 

[pintakraapaasu]

Juurikin näin. Tässä nykyisessä kärjenhakumeiningissä eivät ison numeron pelaajat kehity. Sen sijaan jos olisi vain yksi lyöntikierros, heille annettaisiin vastuuta yrittää juoksuja. On kai siinä nyt pelin kiinnostavuuden kannalta aika iso ero, yritetäänkö tehdä juoksuja vai saada koppi aikaiseksi numeroon 9 asti.

12 lyöjää per sisävuoro on silti liikaa.

 

[huolestunut]

Ihan pirruuttani laitoin sääntömuutos ehdotuksen jokereista ja aika mukavasti sen jälkeen tuli muiltakin muutosehdotuksia (yhtä typeriä kuin omanikin), joten eiköhän jätetä nämä sääntöjen tekeminen liitossa pienen piirin tehtäväksi, ei ne kuitenkaan ota ulkopuolelta minkäänlaista vinkkiä vastaan.

 

[pintakraapaasu]

Jep, ei peliä sovi kehittää. Pääasia, että sarjajärjestelmä muuttuu vuoden-kahden välein.

 

[Tuppinäppi]

Tuohan tarkoittaisi pelkästään superin ja ykkösen osalta sitä, että 50 pelaajaa jäisi ilman pelipaikkaa. Tai ainakin hyvin olemattomalle peliajalle.

Nykyisellä sarjan pelaajien tasolla ja lajin rahoituksen kannalta tuo olisi erittäin toivottava asia

 

[Appaz]

Nykyisellä sarjan pelaajien tasolla ja lajin rahoituksen kannalta tuo olisi erittäin toivottava asia

Onkin aiheellista kysyä miksi tilanne on mainitsemasi. Eihän pelaajien taso voi nousta, jos pelaavaa roolia ei ole tarjolla. Rahoituksen saaminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi muiden lajien puristuksessa, etenkin suurilla paikkakunnilla, joilla on myös muita pääsarjajoukkueita kuin pesäpallo kilpailemassa samoista rahoista. Jääkiekossa jo Mestiskin vaikuttaa tähän kilpaan. Jos junnuille ei ole tiedossa roolia miesten sarjoissa muutoin kuin erityislahjakkuuksille, niin eipä se houkuttele jatkamaan lajin parissa. Jos mietitään esim. jääkiekkoa, jossa pelaavassa roolissa pääsarjatasolla on n. 300 pelajaa, niin ero on huima. Mutta siellä pelaaja pääseekin kehittymään, vaikka ei olisikaan heti ykkösketjun pelaaja. Mutta pesiksessä on käytännössä noustava samantien ykköskärkeen, tai muuten olet koko loppu-uran kopinnostaja. Nykyinen järjestelmä ei kehitä pelaajia eikä houkuta rahoittajia, osittain siksi, että uusia mielenkiintoisia pelaajia nousee huipulle entistä harvemmin. Eikä uutta yleisökään kopinnostelulla liiemmin houkutella. Tällä palstalla on paljon keskuteltu omista kasvateista vs. ostopelaajista. On tätä päivää, että pelaajat vaihtavat seuraa. Mutta on myös niin, että omien kasvattien nousu edustukseen ja vastuun saaminen siellä, vaikuttaa aivan varmasti myös yleisömäärin. Lajin sääntöjen pitäminen sellaisina, jossa vastuuta on tarjolla vain harvoille ja muut ovat statistin roolissa, ei vie lajia eteenpän. Ei harrastajamäärien, eikä lajin parissa liikkuvan rahankaan suhteen.

 

[Vinkkari]

Jos ottelua halutaan nopeuttaa niin yhden pienen asian voisi poistaa joka ei niinkään vaikuta itse peliin. Eli tuplahaavan poistaminen (okei ei vaikuta paljon pelin aikoihin mutta pitkässä juoksussa jonku verran)

 

[pesisprofessori]

Pötypuhetta tuo että jos et samantien nouse ykköskärkeen niin kopittelet loppu urasi. Sieltä peräpään kopittelijoista ne parhaatkin ovat lähteneet Kanalasta lähtien.
Ymmärrän että sääntöjä pitää muuttaa yleisöystävällisemmiksi, mutta ei pelin tason laskemisen kustannuksella. Ja sen tuo kopittelun poisto tai vain yhden lyöntikierroksen poisto toisi.

 

[Appaz]

Harvoja poikkeuksiakin on, joista Mikko Kanala on yksi. Otan nyt taas vertailukohdaksi jääkiekon. Jos siellä esim. kolmos-neloskentän pelaajia olisi kielletty hyökkäämästä ja ainoa sallittu pelitapa olisi nostaa pitkää päätyyn, yrittäen välttää pitkääkiekkoa, niin ei se pelaajia kehitä. Maksavan katsojan kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että odotellaan ykkös-kakkoskentän pelaajia kentälle kun muuna aikana ei oman joukkueen kannalta tapahdu mitään mielenkiintoista. Mutta onneksi näin ei ole. Vaikka ykköskentän tähtiä odotetaankin kentälle, niin muutkin kentät saavat ratkoa pelejä jos siihen pystyvät, vaikka eivät yhtä tasokkaita ratkaisuja kentällä suoritakaan.

En ymmärrä miten pelin taso laskisi yhden lyöntikierroksen säännöllä. Eli jos lyöntikierroksia olisi yksi - lukuunottamatta jakson viimeistä vuoroparia- ja kierros alkaisi aina ykkösestä. Mikä muuttuisi? Kärjen osalta ei juurikaan mikään. Mutta loppupään osalta - mikäli lyömään pääsisivät - muuttuisi paljonkin. Tällöin kopittamisessa ei olisi enää mitään järkeä, vaan palonkin uhalla kannattaisi yrittää kentällemenoja ja vaihtoja. Ja vaikka näistä tuloksena olisikin ykköskärkeä suuremmalla todennäköisyydellä risti taululle, olisi se huomattavasti mielenkiintoisempaa seurattavaa, sekä myös pelaajan kannalta huomattavasti motivoivampaa ja kehittävämpää. Se on totta, että ykköskärjen pelaajia nähtäisiin pelin aikana vähemmän mailanvarressa, mutta ei se tarkoita pelin tason laskemista. Se tarkoittaa pelin luonteen muuttumista, ja pitkässä juoksussa pelaajien kehittymistä niin, että ratkaisuihin pystyviä pelaajia olisi jääkiekon tapaan laajemmalla rintamalla.

 

[Etulukija2]

Harvoja poikkeuksiakin on, joista Mikko Kanala on yksi. Otan nyt taas vertailukohdaksi jääkiekon. Jos siellä esim. kolmos-neloskentän pelaajia olisi kielletty hyökkäämästä ja ainoa sallittu pelitapa olisi nostaa pitkää päätyyn, yrittäen välttää pitkääkiekkoa, niin ei se pelaajia kehitä. Maksavan katsojan kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että odotellaan ykkös-kakkoskentän pelaajia kentälle kun muuna aikana ei oman joukkueen kannalta tapahdu mitään mielenkiintoista. Mutta onneksi näin ei ole. Vaikka ykköskentän tähtiä odotetaankin kentälle, niin muutkin kentät saavat ratkoa pelejä jos siihen pystyvät, vaikka eivät yhtä tasokkaita ratkaisuja kentällä suoritakaan.

En ymmärrä miten pelin taso laskisi yhden lyöntikierroksen säännöllä. Eli jos lyöntikierroksia olisi yksi - lukuunottamatta jakson viimeistä vuoroparia- ja kierros alkaisi aina ykkösestä. Mikä muuttuisi? Kärjen osalta ei juurikaan mikään. Mutta loppupään osalta - mikäli lyömään pääsisivät - muuttuisi paljonkin. Tällöin kopittamisessa ei olisi enää mitään järkeä, vaan palonkin uhalla kannattaisi yrittää kentällemenoja ja vaihtoja. Ja vaikka näistä tuloksena olisikin ykköskärkeä suuremmalla todennäköisyydellä risti taululle, olisi se huomattavasti mielenkiintoisempaa seurattavaa, sekä myös pelaajan kannalta huomattavasti motivoivampaa ja kehittävämpää. Se on totta, että ykköskärjen pelaajia nähtäisiin pelin aikana vähemmän mailanvarressa, mutta ei se tarkoita pelin tason laskemista. Se tarkoittaa pelin luonteen muuttumista, ja pitkässä juoksussa pelaajien kehittymistä niin, että ratkaisuihin pystyviä pelaajia olisi jääkiekon tapaan laajemmalla rintamalla.

Tähän pitää kommentoida se että yllättävän moni huippujoukkueen peräpään pelaaja myös lopulta sitten tyytyy rooliinsa kopittajana vaikka varmasti ottajia olisi muuallakin. Aina on se mahdollisuus, että lähtee toiseen seuraan isomman roolin perässä. Näin on myös tehnyt muutama pelaaja esim. Tommi Päivinen, Toni Marjamäki jne. Osalle se houkutus pelata mestaruudesta on sitten niin suuri ja tyytyvät pieneen rooliin. Voihan toki semmoisiakin pelaajia olla jotka eivät edes halua isoa vastuuta sisäpelissä.

Mielestäni kopittelua saataisiin vähemmäksi sillä, että käytettävissä olevien lyöjien määrää vähennettäisiin. Eli käytännössä jokereita vähemmäksi.

 

[Appaz]

Tähän pitää kommentoida se että yllättävän moni huippujoukkueen peräpään pelaaja myös lopulta sitten tyytyy rooliinsa kopittajana vaikka varmasti ottajia olisi muuallakin. Aina on se mahdollisuus, että lähtee toiseen seuraan isomman roolin perässä.
Mielestäni kopittelua saataisiin vähemmäksi sillä, että käytettävissä olevien lyöjien määrää vähennettäisiin. Eli käytännössä jokereita vähemmäksi.

Nimenomaan tyytyy, on pakko tyytyä. Mutta uskallan väittää ei se tee siitä motivoivaa. Toki voi olla pelaajia, jotka eivät haluakaan isompaa roolia sisällä, mutta uskoisin että suurin osa haluaisi. Täytyy myös muistaa, että pesäpallo ei ole ammattailaislaji, vaan leipä on tienattava muutoin. Eli, ei sen isomman roolin perään lähteminen ole kovin helppoa. Lisäksi noita isomman roolin paikkoja on nykysäännöillä tarjolla alle sata, joka todella pieni määrä.

Eihän tuo jokereiden määrä vaikuta käsittääkseni kopitteluun millään lailla. Ihan samalla tavalla ykköskärkeä haetaan uudelleen lyöntivuoroon, jos kierroksia on käytettävissä useampia ja lyöntivuoro jää viimeisen palon kohdalle. Pelien kestoa se toki lyhentää, mutta lopettaa samalla usean pelaajan uran. Mielestäni ratkaisua on haettava muilla keinoin, kuin pelipaikkojen määrää vähentämällä, mikäli lajin pariin halutaan houkutella lisää junioreita. Mutta miten?

 

[Etulukija2]

Nimenomaan tyytyy, on pakko tyytyä. Mutta uskallan väittää ei se tee siitä motivoivaa. Toki voi olla pelaajia, jotka eivät haluakaan isompaa roolia sisällä, mutta uskoisin että suurin osa haluaisi. Täytyy myös muistaa, että pesäpallo ei ole ammattailaislaji, vaan leipä on tienattava muutoin. Eli, ei sen isomman roolin perään lähteminen ole kovin helppoa. Lisäksi noita isomman roolin paikkoja on nykysäännöillä tarjolla alle sata, joka todella pieni määrä.

Eihän tuo jokereiden määrä vaikuta käsittääkseni kopitteluun millään lailla. Ihan samalla tavalla ykköskärkeä haetaan uudelleen lyöntivuoroon, jos kierroksia on käytettävissä useampia ja lyöntivuoro jää viimeisen palon kohdalle. Pelien kestoa se toki lyhentää, mutta lopettaa samalla usean pelaajan uran. Mielestäni ratkaisua on haettava muilla keinoin, kuin pelipaikkojen määrää vähentämällä, mikäli lajin pariin halutaan houkutella lisää junioreita. Mutta miten?

Nimenomaan ikinä ei ole pakko tyytyä ellei halua. Kuten sanoin, vaihtoehtoja aina löytyy. Mutta sen mitä olen itse junioripesistä seurannut niin olen huomannut, että monesti mahdollisuus menestyä menee oman kehittymisen edelle. Ajatellaan ikäänkuin, että mitalipelit kehittävät enemmän kopinnostoroolissa kuin jonku häntäpään joukkueen ykköskärjessä. Onhan näitä seuroja eri alueilla aika lähekkäin mitä nyt suomen karttaa katselee. Esim Kouvolassa on lähettyvillä Hamina ja Imatra eli jos joku nuori kokee ettei pääse koplassa riittävän isoon rooliin niin varmasti jommassa kumassa näistä pääsee ainakin vähän isompaan. Etelä-Pohjanmaallakin on useampi seura mistä valita. Oulun alueella Lippo, Pattijoki ja pian tyrkyllä myös mahdollisesti Kempele. Sotkamo on ehkä ainoa joka on hieman eristäytynyt muista mutta siellä tehdäänkin ensiluokkaista työtä pelaajakasvatuksen suhteen ja omia junioreita on noussut vastuurooleihin.

Mutta palatakseni itse aiheeseen niin joo toki paha sanoa kuinka paljon lyöjien vähentäminen vaikuttaisi kopitteluun mutta sen mitä olen vanhoja pelejä katsellut tuolta kultaiselta 90-luvulta niin olihan se sisäpelaaminen huomattavasti aktiivisempaa koko joukkueella. Tuolloinhan jokereita ei tainnut saada käyttää kuin vain yhtä per sisävuoro(?). Vaikuttiko aktiivisuuteen suoranaisesti lyöjien vähäinen määrä vai suhteessa pelaajien parempi taso? Minusta ainakin olisi ihan kokeilemisen arvoinen asia ja muutenkin itse vierastan kaikenlaisia keinotekoisia haavojen laskemisia ja niistä sanktioiden antamisia. Ja nythän viime vuosina ollaan valitettu sitä, että kuinka laatupelaajia ei riitä kaikkiin seuroihin niin eikö tuo korjaa samalla senkin ongelman kun pelaajat levittäytyvät laajemmalle? Tuskin kovin moni nyt ihan ensimmäisenä lopettaisi kuitenkaan?

 

[PikipeiQQo]

Pelejä saataisiin lyhennettyä sekä pelin tasoa parannettua, kun

1. 2 joukkuetta vähemmän superissa
2. ainoastaan 2 jokeria käytettävissä, nykyäänkin on joukkueita joilla ei ole kuin yksi kelvollinen jokeri, pelimiehet jakautuisivat kokonaisuutena laajemmin myös numeroille ja peli paranisi väkisin
3. lyöntivuoro alkaa aina numerosta yksi, riippumatta siitä milloin se kolmas palo tulee
4. supervuoro pois runkosarjapeleistä, pelit voisi päättyä tasan tai sitten tasatilanteessa suoraan kotareihin
(5. itse suosisin tapaa, että tasatilanteessa tehdyt juoksut ratkaisisivat, kumpi saa 2 pistettä ja kumpi yhden, sillä onhan se nyt jotenkin naurettavaa jos juoksut on jotain 20-4 ja peli voisi päättyä muka tasan kuten nykyään)

Tuossa olisi järkeä, että tehdyt juoksut ratkasisivat tasatilanteessa. Samoin itsekin kysyin, miksi superia tarvitaan; tasan menneen jakson jälkeen suoraan kotareihin. Ottelun kesto: kolme tuntia on todellakin yli kipurajan!

Ja se Superin joukkuemäärä! Ehdottomasti pitäisi saada mitä pikimmin 12:ksi. Silloin ykköspesiksenkin taso nousisi ja se voisi toimia todellisena Superin farmisarjana, jolla kyllä on ihan omakin funktio.

 

[Kaptah]

. Ottelun kesto: kolme tuntia on todellakin yli kipurajan!

Ei taida pesäpallo olla suosikkilajisi jos kolmessa tunnissa on jo kipuilua.

 

[PikipeiQQo]

Onpa valotettava vähän tarkemmin ajatuksiani, koska Kaptah arvelet, että pesis ei olisi suosikkilajini. Huippu-urheilua on mielestäni sellainen, jossa maailmanmestaruuden voitaa jokaisena vuonna suomalainen joukkue... Siis potkiminen ja nurmikolla juoksentelu sinne tänne tai pienen kumipalan perässä luistelu ja vastustajien taklaaminen päähän kohdistuvilla iskuilla tai hyppiminen, juokseminen tai esineiden viskely EI VAIN JAKSA KIINNOSTAA!

Perimmäinen syy kipurajan sijoittumiseen noin kolmeen tuntiin johtunee siitä, että minulla on muutakin elämää, vaikka käytänkin kohtalaisen paljon aikaa pelien seuraamiseen netin kautta [satun asumaan pesispimiössä: lähin Superin kenttä on 160km päässä] sekä tasaisen ottelumäärän taulukon ylläpitämiseen. Sen verran yksinkertainen olen, että elämääni ei mahdu kovin monta huipputason urheilulajia. Mutta rajansa kaikella.

JÄRKEVÄ Superin joukkuemäärä olisi 12. Sponsorirahat ovat tiukassa, huonosti hoidettuja ja kituvia seuroja on todennäköisesti muitakin kuin Oulu ja tasoerot kasvavat kestämättömän suuriksi. Grainger totesi vähän aikaisemmin, että "pieksäjäiset eivät ole hauskaa ja nautittavaa katsottavaa".
Täsmälleen niin!

 

[Grainger]

Grainger totesi vähän aikaisemmin, että "pieksäjäiset eivät ole hauskaa ja nautittavaa katsottavaa".
Täsmälleen niin!

Kerran tai pari kaudessa on kiva seurata juoksujuhlia. Mutta jos lähes 90 % peleistä on ennalta selviä ja kyse on vain siitä, ratkeaako jaksot heti ekassa vai vasta tokassa vuoroparissa, niin eihän siinä ole järkeä. Ja se huomataan nykyään myös katsojamäärissä vähän joka paikkakunnalla.

Pikainen laskutoimitus. Jokaisessa joukkueessa on 9+3=12 pelaajaa. Joukkueita on 14. Pelaajia siis lähtökohtaisesti on 168. Tietysti jokunen varamies päälle, mutta se ei ole oleellista.

Onko tällä hetkellä 168 hyvää pelaajaa? Ei ole. Jos joukkueiden määrä supistettaisiin vaikka siihen 12 koukkueeseen, niin pelaajien määrä tippuisi heti 24 pelaajalla. Mutkat suoriksi vetäen 24 huonointa tippuisi ykköseen ja sieltä taas 24 huonointa alemmas. Pelin taso nousisi kaikkialla.

Itse olisin kyllä valmis vaikka laajentamaan ykköspesistä ja sulkemaan sen niin, ettei sieltä voi tippua. Suomensarja on ihan hupisarja muutenkin, esim. Sotkamon suomensarjajoukkueessa pelailee Mikko Kuosmanen, Ismo Klemetti ja Sotkamon kunnanjohtaja. Eivätkä silti saa rosteria täyteen. Jos ykkönen olisi tippumisen osalta suljettu ja vaikka jaettu kahteen lohkoon, antaisi se joukkueille selkänojaa laittaa asioita kuntoon ja pelaajien kehittyä rauhassa ja sitten jos nousu tapahtuisi, niin superissa pelaisivat varmasti vain parhaat. Eikä mitkään B- tai jopa C-junnuja käyttävät joukkueet, jotka eivät superiin kuulu millään mittarilla.

 

[Sijais-Leija]

Eikä mitkään B- tai jopa C-junnuja käyttävät joukkueet, jotka eivät superiin kuulu millään mittarilla.

Viittaatko Vimpeliin?

 

[Grainger]

Viittaatko Vimpeliin?

Lähinnä Ouluun. Mutta on niitä toki muillakin, kuten Imatralla.

 

[Sijais-Leija]

Oulun osalta nykyinenkin järjestelmä taitaa pitää huolen sarjasta poistumisesta. IPV:n osalta on vielä enemmän jännitettävää.

Itse kyllä näkisin, että talousperseily on lajin suurin ongelma eikä liian nuoria pelaajia käyttävät joukkueet.