Vähän myöhäistä varmaan kirjoitella enää mitään, kun kausi on jo ohi, mutta kokeillaan. Kauteen lähtö oli jännittävä ja mielenkiintoinen, kun ennakkoarvioissa PattU oli AA:n seurana karsimassa. Itse ainakin uskoin joukkueen potentiaaliin ja alkukausihan näytti paremmalta kuin olin osannut toivoa. Pieni kyykky sattui KoU- ja IPV-vieraspelien aikaan, mutta muuten pirteää tekemistä. Sitten seurasi se "Via Dolorosaksi" ketjussa mainittu 11 ottelun putki top-7 joukkueita vastaan. Ihan kohtuudellahan sieltäkin pisteitä tuli, kirsikkana 2-0 voitto KPL:stä.
Joukkue alkoi kuitenkin selvästi väsyä ja peli Ankkureita vastaan jo niin väsynyttä, että 1-0 voitto oli suoranainen ihme. Loppukautta leimasivatkin sitten loukkaantumiset ja otteiden epätasaisuus. Tuuraajista eli Kontinahosta ja Launosesta se ei ollut kiinni, vaan tuntui siltä, että koko joukkue vajosi välillä synkkyyteen ja perättäisiä onnistumisia ei meinattu saada aikaan. Kontinahon loukkaantuminen ja Stillin puolikuntoisuus oli sitten viimeinen niitti, joka kavensi sisäpelin yhteen kärkeen. Se huomioiden pari perättäistä voittoa Kiteestä + eilinen ensimmäisen jakson voitto oli ihan hyvä suoritus.
Kehitystä tapahtui viime kauteen verrattuna: Mäkelä oli loukkaantumiseen asti mukana etenijäkuningas tittelin tavoittelussa, Still paransi lautasen äärellä ja nähtiinpä mies muutaman kerran kolmosenakin. Sarkkinen nousi kerralla numerollalyövien top-5:een ja mielestäni myös Viitasalo edistyi tänä kesänä, ainakin lyönti lähtee lujaa. Pieni maininta myös Oskari Lukkarin lyöntipelistä: 1,5 kautta mailan päällä ollut näkymätön sukka meni loppukesästä hukkaan ja kentällemenoja alkoi tulla. Gröhn monikäyttöisenä jokerina oli myös positiivinen yllätys, mutta ulkopelissä oli toivomisen varaa.
Kirjoittelen ensi kauden ajatuksista sitten, kun ensi vuoden ketju perustetaan.