Palkkakatto Superpesikseen?

[PesisJonne]

Ongelma ei ole suuret palkat, vaan liian pieni tulopuoli mikä useilla paikkakunnilla johtuu surkeista olosuhteista, myydään liian vähän ja liian halvalla.

Sekin, mutta jotkut seurat kasvattavat pelaajabudjettia ihan holtittomasti luottavat joukkueen menestykseen ja siihen, että yleisöä tulee ottelutapahtumaan ja sitä kautta saa tuloja. Ja sitten jäädään kaksi kautta rumasti ulos playoff karsinnoissa ja sekös sitä kassaa nakertaa, kun on budjetoitu että joukkue pitkälle pääsee. Ja arvioitu taloudellinen tilanne väärin, tuloja kertynyt vähemmän ja sitten pelaajille jotta pysyvät seurassa ollaan maksettu paljon, vaikka siitä eteenpäin se näkyy seuran taloudellisessa tilanteessa. Kohta ei pystytä pelaajien palkkoja maksamaan, ja hyvissä ajoin tehdään tiedote jotta voidaan etukäteen välttää jymyjussien kaltaset vaikeudet ja ihmiset ja yhteistyökumppanit lähtisi tueksi.

Tälleen ei pitäisi koskaan tilannetta hoitaa, että luotetaan yhden välieräkauden menestyksen jälkeen liikaa joukkueeseen ja sen menestykseen ja toivotaan sieltä sitä lisätuloja samalla kasvattamalla budjettia mihin seuralla ei kassassa välttämättä ole ennen pitkään resurseja.

Yleisellä tasolla olisi hyvä jos seuroilla olisi pesäpallon ulkopuolista liiketoimintaa. Sitä kautta seura hyötyy siitä ja seura hyötyy siitä rahallisesti. Kuten vaikka esimerkiksi tämä lukon ja RTK tarina.

Tervetalous on kaikenpohja. oman kaupungin juoniori toiminta kaiken perusta joka liikuttaa lapsia ja saa lapsia harrastamaan, liikkumaan ja saa lisää kavereita. Osaava valmennus hyvä juoniori polku joka kehittää heitä pesäpalloilijoina ja mahdollisuuden tavotella päästä pelaamaan joskus oman kaupungin seurassa superpesistä ja vetää se kasvattajaseura paita päälle. Panostus ottelu tapahtumaa, osaava markkinointi ja sisällöntuotto sosiaalisen median kanavissa yms muissa koska siellä ne ihmiset ja varsinkin nuoret on. Hyvä liiketoiminta puoli ja esitellä seuraa yhteistyökumppani ehdokkaille. Kehittää yhdessä pesäpallon ulkopuolista liiketoimintaa jossa panostuksena vahvaan juonioritoimintaan sekä seuran tukemiseen jotta sitä voittavaa pesäpalloa pelattaisiin jatkossa missä tahansa pesis paikkakunnalla tulevaisuudessa.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Sekin, mutta jotkut seurat kasvattavat pelaajabudjettia ihan holtittomasti luottavat joukkueen menestykseen ja siihen, että yleisöä tulee ottelutapahtumaan ja sitä kautta saa tuloja. Ja sitten jäädään kaksi kautta rumasti ulos playoff karsinnoissa ja sekös sitä kassaa nakertaa, kun on budjetoitu että joukkue pitkälle pääsee. Ja arvioitu taloudellinen tilanne väärin, tuloja kertynyt vähemmän ja sitten pelaajille jotta pysyvät seurassa ollaan maksettu paljon, vaikka siitä eteenpäin se näkyy seuran taloudellisessa tilanteessa. Kohta ei pystytä pelaajien palkkoja maksamaan, ja hyvissä ajoin tehdään tiedote jotta voidaan etukäteen välttää jymyjussien kaltaset vaikeudet ja ihmiset ja yhteistyökumppanit lähtisi tueksi.

Tälleen ei pitäisi koskaan tilannetta hoitaa, että luotetaan yhden välieräkauden menestyksen jälkeen liikaa joukkueeseen ja sen menestykseen ja toivotaan sieltä sitä lisätuloja samalla kasvattamalla budjettia mihin seuralla ei kassassa välttämättä ole ennen pitkään resurseja.

Yleisellä tasolla olisi hyvä jos seuroilla olisi pesäpallon ulkopuolista liiketoimintaa. Sitä kautta seura hyötyy siitä ja seura hyötyy siitä rahallisesti. Kuten vaikka esimerkiksi tämä lukon ja RTK tarina.

Tervetalous on kaikenpohja. oman kaupungin juoniori toiminta kaiken perusta joka liikuttaa lapsia ja saa lapsia harrastamaan, liikkumaan ja saa lisää kavereita. Osaava valmennus hyvä juoniori polku joka kehittää heitä pesäpalloilijoina ja mahdollisuuden tavotella päästä pelaamaan joskus oman kaupungin seurassa superpesistä ja vetää se kasvattajaseura paita päälle. Panostus ottelu tapahtumaa, osaava markkinointi ja sisällöntuotto sosiaalisen median kanavissa yms muissa koska siellä ne ihmiset ja varsinkin nuoret on. Hyvä liiketoiminta puoli ja esitellä seuraa yhteistyökumppani ehdokkaille. Kehittää yhdessä pesäpallon ulkopuolista liiketoimintaa jossa panostuksena vahvaan juonioritoimintaan sekä seuran tukemiseen jotta sitä voittavaa pesäpalloa pelattaisiin jatkossa missä tahansa pesis paikkakunnalla tulevaisuudessa.

Itse olisin hyvin varovainen urheilun ulkopuolisen liiketoiminnan kanssa. Kaikenlaiset kiinteistönvälitykset, vuokratyövoima ja padel keskukset ovat päättyneet enemmän tai vähemmän epäonnistumisiin jääkiekon puolella. Lisäksi isojen tapahtumien yms. järjestäminen ja siinä epäonnistuminen voi kaataa koko seuran. Lisää myyntiä yrityksille ottelutapahtumiin, olosuhteet kuntoon, kunnon strategia parin vuoden päässä olevaan vedonlyöntimarkkinan vapautumiseen ja televisiotuotteen kunnollinen kaupallistaminen. Siinä kehityskohteita.

 

[Supervuoron Sankari]

Sekin, mutta jotkut seurat kasvattavat pelaajabudjettia ihan holtittomasti luottavat joukkueen menestykseen ja siihen, että yleisöä tulee ottelutapahtumaan ja sitä kautta saa tuloja. Ja sitten jäädään kaksi kautta rumasti ulos playoff karsinnoissa ja sekös sitä kassaa nakertaa, kun on budjetoitu että joukkue pitkälle pääsee. Ja arvioitu taloudellinen tilanne väärin, tuloja kertynyt vähemmän ja sitten pelaajille jotta pysyvät seurassa ollaan maksettu paljon, vaikka siitä eteenpäin se näkyy seuran taloudellisessa tilanteessa. Kohta ei pystytä pelaajien palkkoja maksamaan, ja hyvissä ajoin tehdään tiedote jotta voidaan etukäteen välttää jymyjussien kaltaset vaikeudet ja ihmiset ja yhteistyökumppanit lähtisi tueksi.

Tälleen ei pitäisi koskaan tilannetta hoitaa, että luotetaan yhden välieräkauden menestyksen jälkeen liikaa joukkueeseen ja sen menestykseen ja toivotaan sieltä sitä lisätuloja samalla kasvattamalla budjettia mihin seuralla ei kassassa välttämättä ole ennen pitkään resurseja.

Näin veikkaan itsekin asian olevan, mutta seuraava ihmetyksen aihe onkin, millä tavalla Superpesis Oyn tulisi auttaa seuroja? Sillä että Ojanperä tulee kertomaan kädestä pitäen, että ”hei, se on vähän huonompi juttu jos menot ovat isommat kuin tulot”?

 

[aakoo]

Varmaan joku vaikutus tällä älyttömällä kilpajuoksulla huippupelaajista on myös palkkioiden nousuun, kun nyt neuvotellaan kauden 2027-> pelaajasopimuksista. Siinä pitää olla melkoinen selvännäkijä, että osaa ennakoida tulevaa varsinkin talouden näkökulmasta, 2-5 vuoden päähän.

 

[jjjjussi]

Varmaan joku vaikutus tällä älyttömällä kilpajuoksulla huippupelaajista on myös palkkioiden nousuun, kun nyt neuvotellaan kauden 2027-> pelaajasopimuksista. Siinä pitää olla melkoinen selvännäkijä, että osaa ennakoida tulevaa varsinkin talouden näkökulmasta, 2-5 vuoden päähän.

Jospa kilpajuoksu kannattaisi yhdessä tuumin lopettaa.

Eihän siihen tarvita kuin tiettyjen seurojen keskinäinen päätös, että ei ole varaa. Antaa kilpahevosten juosta laukalla.

Muutaman seuran kanssa kamppailu kuka tippuu urheilullisesti ja kättä päälle.

Kukaan ei joutuisi poispotkituksi ennenaikaisesti.

 

[Pallo tolppaan]

Tuo on ihan mielipide kysymys. Jos on siviilielämä lounas suomes tai pääkaupunki seudulla ei se välttämättä ole este. Kyllähä Rättöki asuu Tampereella ja jatkaa pitkään jomassa.

Ite oo kyllä erimieltä kouvolan kohdalla. Se vasta kaukana onkin ja täältä katsottuna ei ole kulku yhteyksiä sinne. Kun sen sijaan täältä on tunnin juna tampereelle eikä nopealla junalla matka mikää hesoihin. Et oon kyllä hivenen eri mieltä. Eikä se pahemmin kpl joukkueessa oo näkyny juurikaan kun patrik wahlsten kohdalla muut ulkopuolelta on tainu lähi alueelta tulla ketkä on tullu. Eikä taida näkyä ku seura panostaa vahvasti omiin junnuihin. Tampereen kohdalla taitaa kyse olla siitä, että on vetovoimainen kaupunki ja juuri sopivan kokonen eikä mikään Helsinki. Iso kaupunki jossa vahva pesis buumi, niin aika moni haluaa olla tossa mukana ja aika moni on sanonut, että haluaa mestaruuden voittaa juur tampereella.

Hyvinkää on mielekkäällä mut nyt puhutaan keskikastin seurasta joka ei sitä seuraavaa steppiä pysty ottamaan. Mitä talous keskusteluun, niin kyllä pelaajat ansaitsee sen mutta seuran talous edellä pitäis mennä. Alanen ja Niemelle varmasti pitää tarjota hyvää palkkaa jotta pysyvät, mutta ei yli seuran varojen. Nytkin tahkolla kassakriisi ja ovat arvioineet oman taloudellisen tilanteen vääriin ja siihen kuuluu maksetaan pelaajille palkkaa mihin ei rahat välttämättä riitä. Nyt kun tilanne on paha, niin ehkä tämän kauden jälkeen pelaajabudjettia lasketaan ja toivottavasti myös yhteistyökumppanit lähtisi tueksi. Erittäin hyvää opetusta kaikille seuroille ettei sen talouden kanssa kannata huseerata mihin seuralla ei välttämättä ole varaa ja sitten tuleekin kassakriisi ja rahat on lopussa.

Tahkolla hyvä tilanne kun on henkilö/yritys joka kuittaa tappioita,entä muilla seuroilla??

 

[Tuppinäppi]

Tuo pelaajapalkkioiden hillintä ei tarvitse kuin sen, että liitto määrittelee lisenssiehtoihin esim että seuran/ yhtiön palkkakulut saavat olla max 35% ed. kauden toteutuneista kokonaiskuluista. Tämän pitäisi joka joukkueen talous kestää. Jos teet taustat talkoilla / halvemmalla kuin muut, jää enemmän joukkueen rakentamiseen. Kovat sanktiot säännön ylittämiseen, esim 2x maksu ylityksestä sakkona ja tämä jaetaan sääntöjen mukaan oikein toimineille joukkueille

 

[Jaska]

Tuo pelaajapalkkioiden hillintä ei tarvitse kuin sen, että liitto määrittelee lisenssiehtoihin esim että seuran/ yhtiön palkkakulut saavat olla max 35% ed. kauden toteutuneista kokonaiskuluista. Tämän pitäisi joka joukkueen talous kestää. Jos teet taustat talkoilla / halvemmalla kuin muut, jää enemmän joukkueen rakentamiseen. Kovat sanktiot säännön ylittämiseen, esim 2x maksu ylityksestä sakkona ja tämä jaetaan sääntöjen mukaan oikein toimineille joukkueille

Nämä on vähän hankalia, kun niin monenlaista seuraa joukossa. Osassa vedetään yhdistyspohjalta ja samassa tilinpäätöksessä on kaikki toiminta G-junioreista edustuksen kautta ikämiehiin kun toisissa joukkueissa mennään osakeyhtiöpohjalla niin, että OY:n alla on vain edustus ja ehkä B-juniorit. Talouslaskelman kulut eivät ole millään tapaa vertailukelpoiset.

 

[Tuppinäppi]

Nämä on vähän hankalia, kun niin monenlaista seuraa joukossa. Osassa vedetään yhdistyspohjalta ja samassa tilinpäätöksessä on kaikki toiminta G-junioreista edustuksen kautta ikämiehiin kun toisissa joukkueissa mennään osakeyhtiöpohjalla niin, että OY:n alla on vain edustus ja ehkä B-juniorit. Talouslaskelman kulut eivät ole millään tapaa vertailukelpoiset.

Ei pitäisi olla mikään ongelma nykyaikana eritellä Superpesistoimintaa omaksi kustannuspaikakseen on kyseessä sitten ry tai Oy. Jos on, niin kannattaa vaihtaa tilitoimistoa…

 

[Artsi]

Ei pitäisi olla mikään ongelma nykyaikana eritellä Superpesistoimintaa omaksi kustannuspaikakseen on kyseessä sitten ry tai Oy. Jos on, niin kannattaa vaihtaa tilitoimistoa…

Niin, sanotaan että palkkakatto 200 000€.

KPL maksaa Superpesiksen "kustannuspaikasta" vaikka Elias Pitkäselle kohtuullisen 10 000€ kausikorvauksen, onhan hän nuori ja pelaa vasta toista kautta superissa.

Hän käy pelaamassa ykköspesisjoukkueen puolella matsin ja siitä pelistä sovitaan että Ykköspesiksen "kustannuspaikka" maksaa 40 000€ palkkion.

Edustuksen palkkakattoa jäljellä 190 000€.

 

[Tuppinäppi]

Niin, sanotaan että palkkakatto 200 000€.

KPL maksaa Superpesiksen "kustannuspaikasta" vaikka Elias Pitkäselle kohtuullisen 10 000€ kausikorvauksen, onhan hän nuori ja pelaa vasta toista kautta superissa.

Hän käy pelaamassa ykköspesisjoukkueen puolella matsin ja siitä pelistä sovitaan että Ykköspesiksen "kustannuspaikka" maksaa 40 000€ palkkion.

Edustuksen palkkakattoa jäljellä 190 000€.

Ei mene mun yhteen- ja vähennyslasku oppieni mukaan Ihan oikein tuo… Mutta KPL:n ykköspesisksen kustannuspaikkka tekee tuossa varmaan yli 30 t€ tappiota kun joutuu maksamaan myös palkan sivukulut. Voihan tuon palkkakaton ulottaa myös alempiin sarjoihin seuran sisällä niin vältetään tällaiset väärinkäytökset.

 

[Artsi]

Ei mene mun yhteen- ja vähennyslasku oppieni mukaan Ihan oikein tuo… Mutta KPL:n ykköspesisksen kustannuspaikkka tekee tuossa varmaan yli 30 t€ tappiota kun joutuu maksamaan myös palkan sivukulut. Voihan tuon palkkakaton ulottaa myös alempiin sarjoihin seuran sisällä niin vältetään tällaiset väärinkäytökset.

Sama määrä kuluja siitä kai menee lukee siinä sisäisessä kirjanpidossa "Superpesis" tai "Ykköspesis", maksaja on yksi ja sama Kouvolan Pallonlyöjät ry

Sitten jos palkkakatto koskee myös alempia sarjoja niin KPL voi palkata Pitkäsen vaikkapa myyntipäälliköksi ja maksaa siitä toimiston toimesta sen saman 40k€, sivutoimeksi pelailee vähän pesäpalloa sillä 10k€ korvauksella.

Pointti nyt tässä lienee se että keinoja kiertää tuollaista löytyy, ja jos Superpesis saa hädin tuskin hallivarauksia hoidettua talvisarjaan niin tuskinpa on resursseja ylläpitää/valvoa mitään monimutkaista sopimus- ja palkkakattojärjestelmääkään. Niissä on aikamoiset koneistot takana ulkomaiden isoissa liigoissa.

 

[Tuppinäppi]

Sama määrä kuluja siitä kai menee lukee siinä sisäisessä kirjanpidossa "Superpesis" tai "Ykköspesis", maksaja on yksi ja sama Kouvolan Pallonlyöjät ry

Sitten jos palkkakatto koskee myös alempia sarjoja niin KPL voi palkata Pitkäsen vaikkapa myyntipäälliköksi ja maksaa siitä toimiston toimesta sen saman 40k€, sivutoimeksi pelailee vähän pesäpalloa sillä 10k€ korvauksella.

Pointti nyt tässä lienee se että keinoja kiertää tuollaista löytyy, ja jos Superpesis saa hädin tuskin hallivarauksia hoidettua talvisarjaan niin tuskinpa on resursseja ylläpitää/valvoa mitään monimutkaista sopimus- ja palkkakattojärjestelmääkään. Niissä on aikamoiset koneistot takana ulkomaiden isoissa liigoissa.

Juuri näin, mutta jos seuranta on seurojen osalta joilla on joukkue myös ykkösessä, vaaditaan nämä mukaan seuran / yhtiön tulosseurantaan. Keinoja kiertää löytyy, mutta paljon resursseja tuo ei vaadi kun tavoitteena on kuitenkin vaan ettei ylilyöntejä enää tulisi…

 

[sorza]

Tuo pelaajapalkkioiden hillintä ei tarvitse kuin sen, että liitto määrittelee lisenssiehtoihin esim että seuran/ yhtiön palkkakulut saavat olla max 35% ed. kauden toteutuneista kokonaiskuluista.

Seura x voi ulkoistaa vaikka makkaranmyynnin omalle yhtiölle ja maksaa makkaranmyynnistä vastaavalle yhtiölle kyseisestä palvelusta 5 miljoonaa euroa. Täten pesistä pyörittävän seuran kulu on yli 5 miljoonaa euroa ja sen johdosta palkkakulut saavat olla vähintään 1,75 miljoonaa.

 

[Jaska]

Sitä seikkaa maksetaanko pesäpalloilijoille hyvin voi tarkastella toisestakin näkökulmasta.

Vuonna 2023 (uudempia tilastoja en löytänyt, ei mahdollisesti vielä julkaistu) urheilijalle piti ottaa lakisääteinen vakuutus, mikäli hänen urheilusta saamat ansionsa olivat 12.550 euroa vuodessa. Pesäpalloilijoita oli vakuutettu ainoastaan 90 eli kaikki muut pesäpallon pelaajat tienasivat alle tuon summan. Tilastoista ei selviä, olisiko joukossa ollut yhtään naispesäpalloilijaa tai ykköspesiksessä pelaajaa, mutta voitaneen lähteä siitä, että lähes kaikki vakuutetut olivat miesten Superin pelaajia. Kun Superin joukkueiden ringeissä oli yli 200 pelaajaa (olkootkin että osa näistä oli muutamassa pelissä pelaavia junnuja) ei Superpesispelaajien mediaanipalkka ole kovin suuri.

 

[Tilastoniilo]

Sitä seikkaa maksetaanko pesäpalloilijoille hyvin voi tarkastella toisestakin näkökulmasta.

Vuonna 2023 (uudempia tilastoja en löytänyt, ei mahdollisesti vielä julkaistu) urheilijalle piti ottaa lakisääteinen vakuutus, mikäli hänen urheilusta saamat ansionsa olivat 12.550 euroa vuodessa. Pesäpalloilijoita oli vakuutettu ainoastaan 90 eli kaikki muut pesäpallon pelaajat tienasivat alle tuon summan. Tilastoista ei selviä, olisiko joukossa ollut yhtään naispesäpalloilijaa tai ykköspesiksessä pelaajaa, mutta voitaneen lähteä siitä, että lähes kaikki vakuutetut olivat miesten Superin pelaajia. Kun Superin joukkueiden ringeissä oli yli 200 pelaajaa (olkootkin että osa näistä oli muutamassa pelissä pelaavia junnuja) ei Superpesispelaajien mediaanipalkka ole kovin suuri.

Ei mediaanipalkka olekaan ongelma. Suuret palkat ovat ja ne nostavat keskiarvopalkan ehkäpä paljonkin suuremmaksi kuin mediaanipalkka on. Laskea voi näinkin: 12 joukkueessa on kussakin 12 vakituista palkkaa saavaa pelaajaa (junnut saavat lähinnä kulukorvauksia), joten 144 pelaajasta 62,5 % saa palkkaa yli 12 550 euroa vuodessa. Lisäksi osa ansioista maksetaan kulukorvauksina ja päivärahoina. Joidenkin pelaajien palkkaa saattaa maksaa joku yhteistyökumppani markkinointiyhteistyöstä.

Mitä palkkojen suuruuteen tulee, niin otetaan vertailukohdaksi kv-laji salibandy. Siinä joukkueiden pelaajabudjetit eivät ole isoja, vaikka pelaajia on joukkueessa paljon enemmän kuin pesiksessä ja pelaajia tulee myös ulkomailta. Käsittääkseni pelaajien palkat ovat pesiksessä ja salibandyssä aika pitkälti saman suuruisia.

 

[Hiski#65]

Eikö ketään kiinnosta pelaajien toimeentulo ? Jos ei huippupelaajia ei huippupelejä eikä yleisöä.
Ei perheelliset, opiskelevat tai muuten aikuiset ihmiset millään 12500€ vuosituloilla elä urheilija elämää.

 

[Syöksykoppari]

Ei mediaanipalkka olekaan ongelma. Suuret palkat ovat ja ne nostavat keskiarvopalkan ehkäpä paljonkin suuremmaksi kuin mediaanipalkka on.

Näinhän Arffman ja monet muut paasaavat, ja kertovat, että keskivertopelaajalle joutuu maksamaan jo 30-40 tonnin palkkaa.

Laskea voi näinkin: 12 joukkueessa on kussakin 12 vakituista palkkaa saavaa pelaajaa (junnut saavat lähinnä kulukorvauksia), joten 144 pelaajasta 62,5 % saa palkkaa yli 12 550 euroa vuodessa. Lisäksi osa ansioista maksetaan kulukorvauksina ja päivärahoina. Joidenkin pelaajien palkkaa saattaa maksaa joku yhteistyökumppani markkinointiyhteistyöstä.

Miten näin voi laskea, että joukkueessa on vain 12 pelaajaa? Jos näin olisi laajasti, että sitten reservi olisi pelkästään omia junnuja, mutta todellisuudessa n. joka jengillä on min. 15-16 pelaajan rinki ja siihen vielä ne junnut lisäksi.

Ja kuitenkin se kuuluisa keskivertopelaaja saisi palkkioita kymppitonnin ja nämä verottomat päälle - joka tapauksessa todella, todella paljon vähemmän kuin 30-40 tonnia.

Koko sarjan tasolla täysin yksittäistapauksia sellaiset, että joku muu taho kuin seura tiliä maksaisi, ja ne ovat tavanneet pikemminkin keskittyä sinne tienaajien yläpäähän, eivät keskitason pelaajiin.

 

[Jaska]

Ei mediaanipalkka olekaan ongelma. Suuret palkat ovat ja ne nostavat keskiarvopalkan ehkäpä paljonkin suuremmaksi kuin mediaanipalkka on. Laskea voi näinkin: 12 joukkueessa on kussakin 12 vakituista palkkaa saavaa pelaajaa (junnut saavat lähinnä kulukorvauksia), joten 144 pelaajasta 62,5 % saa palkkaa yli 12 550 euroa vuodessa. Lisäksi osa ansioista maksetaan kulukorvauksina ja päivärahoina. Joidenkin pelaajien palkkaa saattaa maksaa joku yhteistyökumppani markkinointiyhteistyöstä.

Mitä palkkojen suuruuteen tulee, niin otetaan vertailukohdaksi kv-laji salibandy. Siinä joukkueiden pelaajabudjetit eivät ole isoja, vaikka pelaajia on joukkueessa paljon enemmän kuin pesiksessä ja pelaajia tulee myös ulkomailta. Käsittääkseni pelaajien palkat ovat pesiksessä ja salibandyssä aika pitkälti saman suuruisia.

Kaudella 2023 oli 13 joukkuetta (mikä tosin ei hirveästi laskelmia muuta.)

Nyt kun salbandy tuli puheeksi, Hesarissa oli taannoin juttu vanhempien pelaajien kadosta. Kommentti | Tämä tilasto paljastaa suosikkilajin huolestuttavan tilan – näin sitä pitäisi uudistaa

Salibandyn pääsarjapelaajista ainoastaan 9 % on nykyisin 30 vuotta täyttäneitä. Syyksi epäillään kasvanutta ottelumäärää, joka tekee pelaamisen hankalaksi vanhemmille pelaajille. Pesäpallossa pelataan ensi kaudella runkosarjassa 33 peliä, ja esim jo toukokuu on monella joukkueella täynnä arkiotteluita. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen työn tekeminen touko-syyskuussa menee suurelle osalle pelaajista lähes mahdottomaksi. Jos pesäpallosta ei makseta riittävää korvausta, voi tulevaisuudessa moni hyväkin pelaaja lopettaa uransa nuorena, vaikka kunnon puolesta uraa voisi olla jäljellä vielä vuosia.

 

[Tuppinäppi]

Seura x voi ulkoistaa vaikka makkaranmyynnin omalle yhtiölle ja maksaa makkaranmyynnistä vastaavalle yhtiölle kyseisestä palvelusta 5 miljoonaa euroa. Täten pesistä pyörittävän seuran kulu on yli 5 miljoonaa euroa ja sen johdosta palkkakulut saavat olla vähintään 1,75 miljoonaa.

Älytön kommentti. Tuolla lentää sarjasta jo nykyisillä lisenssimääräyksillä kun seura ei suoriudu sitoumuksistaan.