Naisten Superpesis 2025

[Ylläpito]

Pahoittelemme myös, että naisten Superin ennakko jäi tällä kaudella hieman kevyeksi. Yksi kiinnostava haastattelu on kyllä työn alla.

Meiltä juuri ennakoita aloiteltaessa tuli yksi vaihdos toimitukseen, minkä myötä tuohon huhtikuun lopulle suunniteltua työtä putosi parikymmentä tuntia pois, mikä nyt sitten näkyi tässä. Kesällä lupaamme tsempata.

Seuraavan viikon aikana on julkaisuun tulossa kolme aika kovaa haastattelua: Eeva Mäki-Maukola, Sylvi Pellonperä ja Janette Lepistö!

 

[ARG]

Seuraavan viikon aikana on julkaisuun tulossa kolme aika kovaa haastattelua: Eeva Mäki-Maukola, Sylvi Pellonperä ja Janette Lepistö!

Ei tarttee tsempata, kun ei ole koskaan toimitusta kiinnostanut naisten Superpesis. Näkeehän sen materiaalista mitä kirjoitatte. Teot puhuvat puolestaan, ei anteeksipyynnöt tekemättömistä.

 

[Ylläpito]

Olemme kirjoittaneet 128 naisten Superpesistä käsittelevää artikkelia. Se on toki merkittävästi vähemmän kuin juttumäärämme miesten Superpesiksestä. Sitten taas se saattaa olla yhtä paljon kuin kaikki muut valtakunnalliset mediat yhteensä.

Matti Liljaniemi

 

[vanha sossu]

Antti Tokkarin kausiennakko kannattaa lukea. Tykkään Tokkarin suorasukaisesta, ehkä hieman tylystäkin tyylistä arvioida joukkueita.

Antti Tokkarin naisten Superpesis-ennakon uppiniskainen väite: Manse PP vie mestaruuden | Aitio

Mikä seura on nousussa, mikä laskussa? Naisten Superpesis-joukkueiden vahvuudet ja heikkoudet? Antti Tokkari laittaa joukkueet paremmuusjärjestykseen.

www.apu.fi

 

[Kerubi]

Tästä kuunteluun kutosjakso Roihuradioa.

Tiukkaa tarinaa aiheesta Roihu & Itä-länsi. Kohtaavatko nämä kaksi kauden aikana, ja jos kohtaavat, niin keiden toimesta?

 

[Entinen etenijäjokeri]

Pesäkarhujen juoksuero on kahden pelin jälkeen 43-1. Laitilan Jyskeellä se on viiden pelin jälkeen 14-91. Sanokaa, että olen väärässä, mutta minusta pääsarjatasolla ei saisi olla näin isoja tasoeroja.

 

[Kulumalippu]

Pesäkarhujen juoksuero on kahden pelin jälkeen 43-1. Laitilan Jyskeellä se on viiden pelin jälkeen 14-91. Sanokaa, että olen väärässä, mutta minusta pääsarjatasolla ei saisi olla näin isoja tasoeroja.

Ei saisi olla. Jyske väärässä sarjassa. Mielenkiintoinen myös Pesäkarhujen otteluohjelma kun ensimmäiset kovemmat pelit taitavat tulla noin 8 kierroksen jälkeen.

 

[Jotain tietävä]

Ei saisi olla. Jyske väärässä sarjassa. Mielenkiintoinen myös Pesäkarhujen otteluohjelma kun ensimmäiset kovemmat pelit taitavat tulla noin 8 kierroksen jälkeen.

Mitä te itkette, Jyske on juuri siinä sarjassa, jonne se on pelaamalla itsensä hinannut. Pitäisikö sarja sitten pelata kuudella joukkueella? Jos oikein muistan, voihan se pettääkin, niin Jyske taisi aloittaa kautensa voitolla? Kirittäret hävisi heittopussi Roihuttarille, Virkiä hävisi heittopussi Pöytyän Urheilijoille, Manse hävisi heittopussi...jaa no se on vasta edessä.

 

[kolmasfani]

Mitä te itkette, Jyske on juuri siinä sarjassa, jonne se on pelaamalla itsensä hinannut. Pitäisikö sarja sitten pelata kuudella joukkueella? Jos oikein muistan, voihan se pettääkin, niin Jyske taisi aloittaa kautensa voitolla? Kirittäret hävisi heittopussi Roihuttarille, Virkiä hävisi heittopussi Pöytyän Urheilijoille, Manse hävisi heittopussi...jaa no se on vasta edessä.

Sarjaa ei pitäisi pelata kuudella, mutta suora nousu ykköspesiksestä tulisi poistaa… Noh, turha huudella, kun kausi vielä kesken, katsellaan syksyllä miltä sarjataulukko näyttää! Mutta kertoohan tuo juoksuero jo jotain.

 

[Supervuoron Sankari]

Mitä te itkette, Jyske on juuri siinä sarjassa, jonne se on pelaamalla itsensä hinannut. Pitäisikö sarja sitten pelata kuudella joukkueella? Jos oikein muistan, voihan se pettääkin, niin Jyske taisi aloittaa kautensa voitolla? Kirittäret hävisi heittopussi Roihuttarille, Virkiä hävisi heittopussi Pöytyän Urheilijoille, Manse hävisi heittopussi...jaa no se on vasta edessä.

No itse itken ainakin sen takia, koska olen huolissani Naisten Superin tulevaisuudesta. Mielestäni Jyskeen ja Tahkon toiminta urheilullisesti ja taustoilla ei ole sillä tasolla millä pääsarjassa pelaavan joukkueen pitäisi olla. Taustojen vaatimuksilla viittaan esimerkiksi pelaajabudjettiin. Jos seuran koko pelaajabudjetti on sama, mitä toinen joukkue käyttää kahteen pelaajaan, niin jokin on pielessä.
Mutta eihän se Jyskeen tai Tahkon pelaajien vika ole, että he pelaavat Superissa, niin turha heitä on siitä mollata. Itse kääntäisin katseet Ykköspesikseen ja kysyisin, onko sen toiminta tarpeeksi laadukasta tuottamaan joukkueita pääsarjaan.

 

[Sturm]

Sarjaa ei pitäisi pelata kuudella, mutta suora nousu ykköspesiksestä tulisi poistaa… Noh, turha huudella, kun kausi vielä kesken, katsellaan syksyllä miltä sarjataulukko näyttää! Mutta kertoohan tuo juoksuero jo jotain.

Minkä takia pitäisi poistaa? Esimerkiksi kaudella 2023 nousija Hamina keräsi runkosarjassa 22 pinnaa ja jätti kolme seuraa taakseen. Viime kaudella nousija Pöytyä keräsi 17 pinnaa ja säilyi voitettuaan putoamiskarsinnassa Haminan, jonka kauden pilasivat talven loukkaantumiset ja ilmeiset henkilökemian pulmat. Kuitenkin Haminakin voitti vieraissa Kirittäret ja Vaasan sekä kotona Pesäkarhut. Nyt suurin nousijasuosikki on ison kaupungin Lippo kovimpana haastajanaan ehkä juuri nuoria huippulupauksia vilisevä Hamina. Siilinjärvikin tekee uutta nousua kartalle ja yllättäjä voi olla meillä asuvaa naisihmistä aina nimellään tirskuttava Jokilaakson Pesäkuulat.
Veren pitää vaihtua superissa. Laitilaakaan ei kannata vielä lopullisesti tuomita. Suoran nousun lopettaminen olisi todellinen karhunpalvelus koko naispesikselle.

 

[yks vaan]

Seuroja tulee ja menee superissa, näin se on ollut koko sen ajan kun olen naisten superia seurannut. Joskus tippumisen taustalla on se, että samalla paikkakunnalla ei vaan rahkeet riitä mies- ja naisjoukkueen pyörittämiseen. Esim. KaMan naiset pelasivat ihan hyvää pesistä lyhyellä supertaipaleellaan, mutta oli ilmeisen tietoinen valinta seuralta panostaa miehiin ja jättää naispesis tuuliajolle.

Sitten on pienehköjä seuroja, joilta vaan loppuu kriittinen massa toimijoissa ja sponsoreissa. Ajattelisin, että Vihti ja ViU tippuivat superista tämän takia.

Lisäksi on vielä 1-2 kauden ihmeitä, joilla eivät rahkeet riitä oikein alkuunkaan. Esim. Jyväskylän valo ja LaVe kävivät vain kääntymässä sarjassa. Tällaisten kohdalla pitäisi miettiä, miten ykkösen kärkiseuroja voitaisiin mentoroida/ohjata paremmin mahdollisen nousun tilanteessa ja pitäiis myös olla mahdollisuus sekä hyävksyttävää jättää pelaamalla saavutettu sarjanousumahdollisuus käyttämättä. Seura saisi sanoa, että kiitos, mutta emme koe olevamme valmiita superiin, jatkamme ykkösessä.

 

[fanikamerajäbä]

Laitilaakaan ei kannata vielä lopullisesti tuomita.

Ei sillä, että Laitila olisi hyvä, vaan siksi, että siellä on muitakin jotka huonon päivän tullessaan ovat todella ei niin kauhean hyviä. Ristiin nämä heikompien joukkueiden pelit menevät varmasti, joten ei kai nyt tässä vaiheessa kautta aleta vielä jakamaan mestaruutta, saatika pudottamaan joukkuetta, tai kahta.

 

[kolmasfani]

Mielestäni suoran nousun ongelma on se, että se mahdollistaa sellaisten ykköspesisjoukkueiden nousun, joiden taloudellinen tilanne tai seuran muut rahkeet eivät riitä kilpailulliseen superpesisjoukkueeseen. Kääntöpuolena suora putoaminen saattaa pudottaa samalla sellaisen joukkueen, jolla olisi mahdollisuuksia kehittyvään toimintaan. Ykköspesiksen kaudet ovat hyvin vaihtelevia keskenään ja sarjan ollessa tiukka, nousijaksi on paljon vaihtoehtoja, joille kaikille superpesis ei ole oikea paikka. Se, että superpesikseen nousu vaatisi karsinnat superpesisjoukkuetta vastaan, pakottaisi nousua havittelevan ykköspesisjoukkueen panostamaan superpesis- tasoiseen joukkueeseen, jolla olisi sitten hyvät mahdollisuudet lähteä seuraavaan kauteen.

 

[Yrjänä]

Mielestäni suoran nousun ongelma on se, että se mahdollistaa sellaisten ykköspesisjoukkueiden nousun, joiden taloudellinen tilanne tai seuran muut rahkeet eivät riitä kilpailulliseen superpesisjoukkueeseen. Kääntöpuolena suora putoaminen saattaa pudottaa samalla sellaisen joukkueen, jolla olisi mahdollisuuksia kehittyvään toimintaan. Ykköspesiksen kaudet ovat hyvin vaihtelevia keskenään ja sarjan ollessa tiukka, nousijaksi on paljon vaihtoehtoja, joille kaikille superpesis ei ole oikea paikka. Se, että superpesikseen nousu vaatisi karsinnat superpesisjoukkuetta vastaan, pakottaisi nousua havittelevan ykköspesisjoukkueen panostamaan superpesis- tasoiseen joukkueeseen, jolla olisi sitten hyvät mahdollisuudet lähteä seuraavaan kauteen.

Suoran nousun isoin ongelma on se, että nousijana et voi varautua mitenkään pelaajamarkkinoilla nousuun. Muissa lajeissa asia ei ole niin iso ongelma, kun pelaajia voidaan ostaa rajojen ulkopuolelta.

Siksi tuosta hissistä on vaikea nousta superin 10 sakkiin, ilman perhanan laadukasta omaa pelaajatuotantoa tai isoa talousaluetta.

Ykköspesiksestä ei ole saataville isoa määrää sellaisia pelaajia, jotka pystyvät tuomaan joukkuetta taistelemaan superin viimeisistä pudotuspelipaikoista. Siksi, jos suora nousu halutaan säilyttää, niin pitäisi miettiä sopimuskatto superin joukkueille. Tälläkin hetkellä monen kärkijoukkueen rosterissa on pelaajia puremassa tuppea, jotka mahdollisesti voisivat auttaa jotain muuta joukkuetta menestymään paremmin. Jos sopimusmäärässä olisi maksimi esim. 14 + muutama pelaaja tyttöjen superissa, niin jo sopimuksen tekovaiheessa pelaajat enemmän miettisivät mihin joukkueeseen kannattaa kiinnittyä vuodeksi tai pariksi.

Tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet saada oikeasti toimivia joukkueita naisten superiin on Oululla ja Haminalla, tismalleen päinvastaisista syistä. Oulu pystyy houkuttelemaan pelaajia isolla talousalueella, Hamina taasen hyvällä pelaajatuotannollaan. Toki pelkkä talousalue ei tee autuaaksi ja vähän itseäni vielä arvelutta Oulun Lipon taustojen tiiviys.

Samoin jos Hamina ei tänä vuonna nouse, lahjakkuudet lähte(ne)vät seurasta.

 

[Sturm]

Suoran nousun isoin ongelma on se, että nousijana et voi varautua mitenkään pelaajamarkkinoilla nousuun. Muissa lajeissa asia ei ole niin iso ongelma, kun pelaajia voidaan ostaa rajojen ulkopuolelta.

Siksi tuosta hissistä on vaikea nousta superin 10 sakkiin, ilman perhanan laadukasta omaa pelaajatuotantoa tai isoa talousaluetta.

Ykköspesiksestä ei ole saataville isoa määrää sellaisia pelaajia, jotka pystyvät tuomaan joukkuetta taistelemaan superin viimeisistä pudotuspelipaikoista. Siksi, jos suora nousu halutaan säilyttää, niin pitäisi miettiä sopimuskatto superin joukkueille. Tälläkin hetkellä monen kärkijoukkueen rosterissa on pelaajia puremassa tuppea, jotka mahdollisesti voisivat auttaa jotain muuta joukkuetta menestymään paremmin. Jos sopimusmäärässä olisi maksimi esim. 14 + muutama pelaaja tyttöjen superissa, niin jo sopimuksen tekovaiheessa pelaajat enemmän miettisivät mihin joukkueeseen kannattaa kiinnittyä vuodeksi tai pariksi.

Tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet saada oikeasti toimivia joukkueita naisten superiin on Oululla ja Haminalla, tismalleen päinvastaisista syistä. Oulu pystyy houkuttelemaan pelaajia isolla talousalueella, Hamina taasen hyvällä pelaajatuotannollaan. Toki pelkkä talousalue ei tee autuaaksi ja vähän itseäni vielä arvelutta Oulun Lipon taustojen tiiviys.

Samoin jos Hamina ei tänä vuonna nouse, lahjakkuudet lähte(ne)vät seurasta.

Erittäin hyviä ajatuksia.

 

[Kelmi]

Suora nousu/putoaminen vs karsinta on mielenkiintoinen aihe, jolle ei yksiselitteistä oikeaa vastausta ole. Molemmissa on ongelmansa ja hyvätkin puolensa.
Itse taivun kuitenkin karsintojen kannalle.

Kärjistetysti suoran nousun ongelma on tuo hissijoukkueiden muodostuminen ja joukkueen rakentamisen vaikeus.
Karsintojen ongelma taas on että se antaa ylemmässä sarjassa olevalle selkeän edun, joka tekee sarjasta joidenkin mielestä käytännössä suljetun.

Noista kahdesta itse pidän karsintoja pienempänä pahana, koska se mahdollistaa paremmin sekä toiminnan kehittämisen että joukkueen rakentamisen. Kuten @Yrjänä sanoi, nousijan on vaikea valmistautua nousuun pelaajamarkkinoilla, mutta sama koskee myös myös superissa viimeiseksi jääviä, kuin sarjassa säilyminen on epävarmaa.
Tämä näkyi esim. Roihussa, joka oli useamman vuoden putoamisuhan alla. Vaikea tehdä jatkosopimuksia saati houkutella pelaajia, kun ei tiedä edes missä sarjassa seuraavalla kaudella pelataan. Nyt kun tilanne on hieman vakiintunut, on joukkuekin vahvistunut.

Kääntöpuolena karsiminen voi tehdä joukkueeseen panostamisesta suuremman riskin nousemaan pyrkivälle joukkueelle. Jos nousu ei onnistukaan, niin talous saatta ottaa pahastikin osumaa. Suoralla nousulla riittää että voittaa ykkösen ja sitten yrittää vahvistaa joukkuetta.

Tällä kaudella Laitilan kohdalla joukkue ei vain ole vahvistunut juuri lainkaan viime vuodesta, vaan taitaa olla jopa heikompi kuin viime kaudella, kun Feran lainat ei ole käytettävissä. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Laitilan tavoitteena ei ollut nousta vielä täksi kaudeksi, vaan nousu tuli "liian aikaisin".

Sanoisin tuon nykyisen mallin ainakin osittain aiheuttaneen myös sen että viime aikoina joka toinen vuosi sarjan häntäpään joukkueista kävellään yli käytännössä joka pelissä.

 

[Jalo]

Suoran nousun isoin ongelma on se, että nousijana et voi varautua mitenkään pelaajamarkkinoilla nousuun. Muissa lajeissa asia ei ole niin iso ongelma, kun pelaajia voidaan ostaa rajojen ulkopuolelta.

Siksi tuosta hissistä on vaikea nousta superin 10 sakkiin, ilman perhanan laadukasta omaa pelaajatuotantoa tai isoa talousaluetta.

Ykköspesiksestä ei ole saataville isoa määrää sellaisia pelaajia, jotka pystyvät tuomaan joukkuetta taistelemaan superin viimeisistä pudotuspelipaikoista. Siksi, jos suora nousu halutaan säilyttää, niin pitäisi miettiä sopimuskatto superin joukkueille. Tälläkin hetkellä monen kärkijoukkueen rosterissa on pelaajia puremassa tuppea, jotka mahdollisesti voisivat auttaa jotain muuta joukkuetta menestymään paremmin. Jos sopimusmäärässä olisi maksimi esim. 14 + muutama pelaaja tyttöjen superissa, niin jo sopimuksen tekovaiheessa pelaajat enemmän miettisivät mihin joukkueeseen kannattaa kiinnittyä vuodeksi tai pariksi.

Tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet saada oikeasti toimivia joukkueita naisten superiin on Oululla ja Haminalla, tismalleen päinvastaisista syistä. Oulu pystyy houkuttelemaan pelaajia isolla talousalueella, Hamina taasen hyvällä pelaajatuotannollaan. Toki pelkkä talousalue ei tee autuaaksi ja vähän itseäni vielä arvelutta Oulun Lipon taustojen tiiviys.

Samoin jos Hamina ei tänä vuonna nouse, lahjakkuudet lähte(ne)vät seurasta.

Naisten Superissa loppujen lopuksi tuon talousalueen merkitys sinällään on paljon pienempi kuin miesten puolella. Naisten superin joukkueet toimii pääosin niin pienillä budjeteilla että aika kohtuukokoinenkin talousalue voi joukkueen "elättää" jos sen ottaa asiakseen. Pitää muistaa että suuremmissa kaupungeissa on kyllä rahaa ja tukijoita, mutta niin on myös ottajia ja jakajia. Melkein isompi tekijä on opiskelu- ja työmahdollisuudet jotka tekee isompien paikkakuntien joukkueille helpommaksi houkutella uusia pelaajia. Sopimuspelaajien määrän rajoittaminen ei ole mikään ihan helppo rasti sekään, se ei välttämättä tasoeroja kutista, koska suurimmilla seuroilla (esim. Pori, Manse, SMJ, JoMa periaatteessa Ferakin, mutta niiden kakkosjoukkue oli "liianhyvä" ja nousi Superiin) on kakkos/ yhteistyöjoukkueet NYPssä ja yleensä myös tasokas B joukkue. kun taas niillä joukkueilla jotka nyt on "alemmassa kastissa" (esim. Roihuttaret, Vaasa, Pöytyä, Hyvinkää) ei. Joten niillä on joka tapauksessa aivan erilainen määrä pelaajia käytössä.

 

[kolmasfani]

Naisten Superissa loppujen lopuksi tuon talousalueen merkitys sinällään on paljon pienempi kuin miesten puolella. Naisten superin joukkueet toimii pääosin niin pienillä budjeteilla että aika kohtuukokoinenkin talousalue voi joukkueen "elättää" jos sen ottaa asiakseen. Pitää muistaa että suuremmissa kaupungeissa on kyllä rahaa ja tukijoita, mutta niin on myös ottajia ja jakajia. Melkein isompi tekijä on opiskelu- ja työmahdollisuudet jotka tekee isompien paikkakuntien joukkueille helpommaksi houkutella uusia pelaajia. Sopimuspelaajien määrän rajoittaminen ei ole mikään ihan helppo rasti sekään, se ei välttämättä tasoeroja kutista, koska suurimmilla seuroilla (esim. Pori, Manse, SMJ, JoMa periaatteessa Ferakin, mutta niiden kakkosjoukkue oli "liianhyvä" ja nousi Superiin) on kakkos/ yhteistyöjoukkueet NYPssä ja yleensä myös tasokas B joukkue. kun taas niillä joukkueilla jotka nyt on "alemmassa kastissa" (esim. Roihuttaret, Vaasa, Pöytyä, Hyvinkää) ei. Joten niillä on joka tapauksessa aivan erilainen määrä pelaajia käytössä.

Kyllä, ja alueellinen yhteistyö ja alueellinen kehitys onkin olennainen osa myös alueen superpesisjoukkueen kehitystä. Tästä on hyvä esimerkki Pöytyän Urheilijat, jotka ovat pystyneet kahteen kertaan osoittamaan helpohkon nousun Superpesikseen panostamalla laadukkaaseen ykköspesisjoukkueeseen ja taustoihin, mutta silti nousu keskikastin joukkueeksi on haastavaa, sillä pelaajia tai houkuttelevuutta ei vain ole.

Pöytyän Urheilijat ovat muutenkin hyvä esimerkki tästä sarjajärjestelmän haasteesta, koska väittäisin, että Pöytyän ja Roihun taistellessa putoamisesta pari vuotta sitten olivat ne molemmat ”huonoja” vaihtoehtoja. Molemmat olivat pärjänneet hyvin sarjassa ja molemmilla oli resursseja pelata Superpesistä, toisin kuin ehkä ykkösestä nousijalla. Tällöin nousikin Hamina, jonka jälkeen myös sarjajärjestelmä muuttui paikallispeleistä sijoitusten mukaisiin pareihin, mikä oli huomattavasti helpompi järjestelmä verrattuna siihen, että edellisenä vuonna Pöytyä joutui kohtaamaan Mansen peräti neljästi. Tulevaisuus kuitenkin osoitti, ettei Haminassakaan kyetty säilyttämään sarjapaikkaa.

 

[Yrjänä]

Naisten Superissa loppujen lopuksi tuon talousalueen merkitys sinällään on paljon pienempi kuin miesten puolella. Naisten superin joukkueet toimii pääosin niin pienillä budjeteilla että aika kohtuukokoinenkin talousalue voi joukkueen "elättää" jos sen ottaa asiakseen. Pitää muistaa että suuremmissa kaupungeissa on kyllä rahaa ja tukijoita, mutta niin on myös ottajia ja jakajia. Melkein isompi tekijä on opiskelu- ja työmahdollisuudet jotka tekee isompien paikkakuntien joukkueille helpommaksi houkutella uusia pelaajia. Sopimuspelaajien määrän rajoittaminen ei ole mikään ihan helppo rasti sekään, se ei välttämättä tasoeroja kutista, koska suurimmilla seuroilla (esim. Pori, Manse, SMJ, JoMa periaatteessa Ferakin, mutta niiden kakkosjoukkue oli "liianhyvä" ja nousi Superiin) on kakkos/ yhteistyöjoukkueet NYPssä ja yleensä myös tasokas B joukkue. kun taas niillä joukkueilla jotka nyt on "alemmassa kastissa" (esim. Roihuttaret, Vaasa, Pöytyä, Hyvinkää) ei. Joten niillä on joka tapauksessa aivan erilainen määrä pelaajia käytössä.

Aikuispelaajien määrästä olisikin kyse. Tekisi vain hyvää jos 14 sopimusta ja sitten pitäisi käyttää pelaajia tyttöjen superista lisänä. Joko omasta TSU tai jostain muusta porukasta.

Samoin kakkosjoukkueiden pelaaminen NYP: ssä pitäisi kieltää.