Myötätuulessa olevan pesäpallon seuraava määräasema on Helsinki

[PikipeiQQo]

Ei... mielellään ei mitään vanhan lämmittämistä. Kun seura on kuollut ja kuopattu, niin antaa olla.

Ensin mietin, voisiko Kiffenin [Kronohagens Idrottsförening] pohjalle rakentaa jotakin pesiksen nousua, mutta ko. klubben taitaa olla niin vahvasti jalkapalloon identifioitunut...
Kruunupesiskään ei kävisi, koska kruunu tuo mieleen KOLME kruunua...

Entäs Senaatti Pesis eli SePe?

Sitten on vielä se vaikein kysymys: mistä innostuneet ja sitoutuneet tekijät, pelaajat seuralle sekä tavoitteellinen ja nousujohteinen jatkuvuus? Juniorityö kokonaan uudelle tasolle!

Vai pitäisikö olla haikailematta uusia seuroja, koska PunaMustilla on kaupungissa kuitenkin lähes 80-vuotinen historia; että munat vain punamustaan koriin ja toiseen, joka on sinivalkoinen.

 

[PikipeiQQo]

Realistinen aikataulu hankkeelle on n. 15-20 v.

Kaatuihan Berliinin muurikin suunnilleen yhdessä yössä... Kun löytyvät "oikeat" tahot ja henkilöt, asiat voivat edetä nopeastikin.

Mutta urheilullista menestystä ei yhdessä yössä rakenneta - tai käy kuin Tiikereille...

 

[0-tilanne]

Nimenomaan sen joukkueen olisi kasvettava ja saatava pelaamalla se paikkansa. Kyllä mahdollisuudet on siellä PuMussa ja Roihussa.

 

[Jumppu]

Pari kommenttia kiinnostavaan ketjuun neljännen polven stadilaiselta.

Olen ihmetellyt pesiksen heikkoa näkyvyyttä ja menestystä Helsingissä. Mitään perimmäistä tai vääjäämätöntä syytä on siihen vaikea keksiä. Koulussa kaikki pelaavat Helsingissäkin pesistä ja muistan, että ainakin viime vuosituhannen lopulla pelasimme ihan mielellämme ja jäimme ioskus koulun jälkeen pelaamaan omalla ajalla. Laji ei ole erityisen epäsuosittu Helsingissä -- potentiaalista kiinnostusta on paljasjalkaisissa, ja sitten tietysti muualta muuttaneiden joukossa.

Pesäpallo pääsee katsomossa paremmin oikeuksiinsa kuin ruudussa. Urheiluviihteenä se on kilpailukykyinen minkä tahansa muun lajin kanssa.

Pk-seudun asukaspohja on Suomen oloissa niin suuri, että katsojia riittäisi varmasti, jos olisi varteenotettava joukkue. Kilpailevia lajeja ja muuta urheilua ja viihdettä on tietysti paljon. Joukkue pitäisi rakentaa hartaalla työllä vuosien mittaan, niin kuin Tampereella (ja naisten puolella Roihuttarissa) on tapahtunut. Vaatii kourallisen asialle omistautuneita ihmisiä. Yksikin riittää aluksi.

Kun hyvä kierre syntyy, tulee ihmisiä, rahaa, huomiota ja parempia fasiliteetteja (esim. Roihuttarien tasoinen katsomo) mukaan kuin itsestään. Alku on aina vaikeaa.

 

[MieVaan]

50 vuotta sitten -70 luvun alussa kaukalotyyppinen kenttämalli ei näyttänyt suunnitelmissa haittaavan. Messevät 12 700 paikkaa joista katettuja 2 600.

HS 50 vuotta sitten 13.4.1973 | Pesäpallostadion Kaisaniemeen

Yksityiset esittivät suurhankkeen

www.hs.fi

 

[LBC]

Jees, osui silmään sama jutttu. Melkoinen kapasiteetti ja kaukalo. Ehkä hyvä, että ei toteutunut ainakaan tuollaisena, toki tässä olisi taas yksi aihe Tervon Entä jos -sarjaan.

MUOK: lipan paikka nykyajatuksiin erikoisessa paikassa.

 

[MieVaan]

MUOK: lipan paikka nykyajatuksiin erikoisessa paikassa.

Totta sehän on väärässä rajassa. Tokihan sen pitäisi olla kakkospuolella eikä ykkös/kolmos

 

[Kupitkaakkoon]

Onkohan tuolloin mietitty, mikä on katsojakokemus takarajan takana? ihan hirveästi ei näpyistä tai kotipesäkisoista ota selkoa, kun etäisyyttä on 100 metriä.

 

[MieVaan]

Onkohan tuolloin mietitty, mikä on katsojakokemus takarajan takana? ihan hirveästi ei näpyistä tai kotipesäkisoista ota selkoa, kun etäisyyttä on 100 metriä.

Tohon aikaan 70-luvun alussa olen itsekin seissyt ainakin kerran "pyykkinarun" takana Vallikentän kakkosjatkeella. Naru oli viritetty noin harjanvarren paksuisten punakeltaisiksi maalattujen rautakeppien (jossa oli silmukka ylhäällä) varaan. En muista jatkuiko se takarajan takanakin saattoi jatkuakin vaikkakin luulen että ei.

Sieltä 7-vuotias näki häthätää kolmospesän, kakkos- ja kotipesän tapahtumat olivat aivan hämärän peitossa kun vieressä sattui seisomaan aikuinen eikä ollut itse päässyt ihan eturiviin. Noiden kokemusten jälkeen sain isän hankkimaan aina paikkaliput Paavolan (?) kioskista Kauppakulman toisesta kerroksesta.

Tollasesta katsomosta olisi sentään nähnyt kotipesän.

Vallikentän katsojaennätyshän on HP - ViVe 5215 katsojaa (+ valleilta lokkineet päälle) 3.6.1968. Katsomoihin meni ehkä 3000 .. 3200 joten aika moni on seissyt kenttätasalla tuolloin. Itse en sillon vielä pesäpallosta perustanut ja asuinkin Lappeenrannassa.

 

[LBC]

Totta sehän on väärässä rajassa. Tokihan sen pitäisi olla kakkospuolella eikä ykkös/kolmos

Tuon kyllä arvasin.

Onkohan tuolloin mietitty, mikä on katsojakokemus takarajan takana? ihan hirveästi ei näpyistä tai kotipesäkisoista ota selkoa, kun etäisyyttä on 100 metriä.

Voisi myös miettiä, montako kertaa taka-ja jatkekatsomoille olisi tullut käyttöä. Toisaalta Helsinki-Pesis tai Tiikerit olisi voineet kerryttää lihaa luiden ympärille paremmin, jos tuo olisi toteutunut edes osittain. Ja olihan tuolloin PuMukin voimissaan.

 

[MieVaan]

Eikös ennen Finlandiataloa pesiksen Itä-Lännet pelattu aika pitkään yhtäjakoisesti Hesperian puistossa kutakuinkin siinä missä nykyään on Finlandiatalon ulkoparkkialue? Ja katsojia oli 5000+?

MUOKS: Hmm pesistiedon Mekan AKA Rasilaisen mukaan It-Länsi oli yhtäjaksoisesti 1956 .. 1972 ja pääosin Hesperiassa mutta myös Meilahdessa ja Pallokentällä. Katsojia 3000 .. 7000 joten 12 700 olisi ollut iso stadikka mutta toisaalta Hesperiassa seistiin puiston rinteessä ja tuollehan suunniteltiin muutakin käyttöä. -80 -luvun alkupuolen stadikan Itä-Länsissä oli yli 10 000 katsojaa näemmä,

http://www.mrasilainen.com/Nayttely/sIL_Hels_miehet_1932-87.pdf

 

[Tuoppi]

Joku oli pistänyt twitteriin. Tuo olisi muuttanut varmaan pesisasetelmia.

 

[Tonnin Kala]

Hätäpoistumisreittien määrä ja koko tuollaiselle kapasiteetille ei välttämättä istuisi nykymääräyksiin.

 

[Tuoppi]

Hätäpoistumisreittien määrä ja koko tuollaiselle kapasiteetille ei välttämättä istuisi nykymääräyksiin.

Ei. Turha edes ajatella miten nyt valtuusto suhtautuisi, jos menis tuollaista esittämään 😂 Toisaalta Gardenkin sai vihreää valoa.

Ajatusleikkinä, jos 70-luvulla olisi ollut oma stadion Helsingissä. Pumu oli ainakin Wikipedian mukaan silloin voimissaan, olisiko pesiskartta aivan erinäköinen.

 

[LBC]

Hesari äityi oikein tekemään v 1973 hankkeesta jutun.

PuMun putoaminen mainitaan yhdeksi syyksi ja toki Kaisaniemi alueena. Ja olihan tuo melkoisen mittavan näköinen pömpeli keskelle puistoa. Silti, entä jos se olisi toteutunut jossain mitassa...

HS Helsinki | Keskelle Helsinkiä kaavailtiin maailman suurinta pesäpallostadionia – Sitten kaikki meni pieleen: HS Helsinki | Keskelle Helsinkiä kaavailtiin maailman suurinta pesäpallostadionia – Sitten kaikki meni pieleen

 

[Ylläpito]

Otimme Puna-Mustien puheenjohtaja Juho Juhantalon erittäin kattavaan kaksiosaiseen haastatteluun.

Ensimmäisessä osassa käydään läpi seuran tavoitteet Superpesikseen noususta ja uuden pesäpallostadionin rakentamisesta Meilahteen sekä kivikova uusi johtokunta.

”Me tehdään nyt kansallispelin uutta nousua Helsinkiin” – Puna-Mustat Superpesikseen 2027?

Suuret suunnitelmat, kovat tavoitteet, parhaan luokan osaamista taustoilla. Helsingissä puuhataan pesäpallolle uutta nousua, kun Puna-Mustat haluaa pelata kolmen vuoden päästä Meilahdessa upouudella stadionilla Superpesistä.

www.supervuoro.com

Toisessa osassa keskitytään enemmän seuran junioripuoleen ja tavoitteeseen olla puolestaan Suomen suurin pesäpalloseura vuonna 2030.

Puna-Mustat haluaa Suomen suurimmaksi pesäpalloseuraksi – ”Meidän selkeä tehtävä on palauttaa Helsinkiin pesäpallokulttuuri”

Helsingin Puna-Mustat kertoi toukokuun alussa tavoitteestaan olla Suomen suurin pesäpalloseura vuoteen 2030 mennessä. Seuran johtokunta vahvistui yritysalan kovilla osaajilla ja tavoite on myös nostaa edustusjoukkue kaudelle 2027 miesten Superpesikseen. Kyseisenä vuonna seuran tavoite on myös...

www.supervuoro.com

 

[Tuoppi]

Otimme Puna-Mustien puheenjohtaja Juho Juhantalon erittäin kattavaan kaksiosaiseen haastatteluun.

Ensimmäisessä osassa käydään läpi seuran tavoitteet Superpesikseen noususta ja uuden pesäpallostadionin rakentamisesta Meilahteen sekä kivikova uusi johtokunta.

”Me tehdään nyt kansallispelin uutta nousua Helsinkiin” – Puna-Mustat Superpesikseen 2027?

Suuret suunnitelmat, kovat tavoitteet, parhaan luokan osaamista taustoilla. Helsingissä puuhataan pesäpallolle uutta nousua, kun Puna-Mustat haluaa pelata kolmen vuoden päästä Meilahdessa upouudella stadionilla Superpesistä.

www.supervuoro.com

Toisessa osassa keskitytään enemmän seuran junioripuoleen ja tavoitteeseen olla puolestaan Suomen suurin pesäpalloseura vuonna 2030.

Puna-Mustat haluaa Suomen suurimmaksi pesäpalloseuraksi – ”Meidän selkeä tehtävä on palauttaa Helsinkiin pesäpallokulttuuri”

Helsingin Puna-Mustat kertoi toukokuun alussa tavoitteestaan olla Suomen suurin pesäpalloseura vuoteen 2030 mennessä. Seuran johtokunta vahvistui yritysalan kovilla osaajilla ja tavoite on myös nostaa edustusjoukkue kaudelle 2027 miesten Superpesikseen. Kyseisenä vuonna seuran tavoite on myös...

www.supervuoro.com

Mielenkiintoinen juttu ja kattavasti tehty. Hyvät on suunnitelmat ja kovia nimiä taustalla. Tarvitseeko vielä jonkun pesislegendan lisää, dalla siellä on, silti joku vielä lisää keulakuvaksi? Kohonen ei taida lähteä ja ei Manse episodin jälkeen, ehkä ihan suosituin kortti.

 

[Jaska]

Hesarissa juttu aiheesta

Pesäpallo | Googlen johtajalla Juho Juhantalolla on kunnianhimoinen suunnitelma Helsingin varalle: ”Mehän menemme eteenpäin”

Helsingin Puna-Mustilla on suuria suunnitelmia seuran ja olosuhteiden varalle.

www.hs.fi

 

[Kausikortti21]

Meilahti Pu-Mu:n kotikenttänä on paikka, johon näyttävä pesäpallostadion rakennetaan.

Pöhinä pesäpallon ympärillä alkoi Helsingissä, kun Roihuttaret nousivat v.2021 pääsarjaan superpesistä pelaamaan.

Katsomon koko on merkittävä asia sekä pelaajien että katsojien kannalta.

Pelaajien kokema tunnelma katoaa, jos katsomossa on autiota. Suunnittelijoiden kannattaisi miettiä Meilahteen rakennettavien katsojille tarkoitettujen istuinpaikkojen määrää tarkasti, tulisiko esim. 1000 katsojan keskiarvokatsojamäärälle rakentaa 2500 katettua istumapaikkaa, jolloin pöhinä jää syntymättä. Katsomoita voisi lisätä samanlaisilla moduuleilla, jos tarve vaatii.

Katsomopaikkojen määrällä on tunnelman kannalta väliä, onko kyseessä superpesiksen naisten vaiko miesten ottelu.

Esimerkkinä: Roihuvuoren ministadionin rakenteet tuottavat suomen mittakaavassa erityisen tunnelman, koska kaikki katsojat ovat pakkautuneet pienelle alalle.

Ensimmäisen ison katsomokokonaisuuden näin Porissa (Erku-Areena), jossa paikalliset pelaajat (B-tyttöjä?) pitivät pelien aikana tunnelmaa latistuneena, koska yleisö oli levinnyt hyvin laajalle alueelle. Keskustellessani tyttöjen kanssa tytöt pitivät Roihuvuoren pesäpalloareenan fasiliteetteja hienoina ja toimivina pelaajan näkökulmasta.

Tästä huolimatta olisi suotavaa, että Helsinki tuplaisi katetun pääkatsomon istumapaikat, se ei vielä latistaisi tunnelmaa. Näin ollen voitaisi luopua kentän alumiinirakenteisista peräkärrykatsomoista.

Meilahteen palatakseni parkkipaikkaongelma pitäisi ehdottomasti ratkaista jotenkin rakenteiden yhteydessä. Suomen suurin sairaala on aivan vieressä, mutta siellä ei tietääkseni ole laajaa parkkihallia.

 

[Syöksykoppari]

Meilahteen palatakseni parkkipaikkaongelma pitäisi ehdottomasti ratkaista jotenkin rakenteiden yhteydessä. Suomen suurin sairaala on aivan vieressä, mutta siellä ei tietääkseni ole laajaa parkkihallia.

Supervuoron haastattelusta:

Juhantalo myöntää haasteellisuuden sen suhteen, mutta hänen mukaansa ratkaisu tullaan kuitenkin löytämään.

– Liikenne on haaste. Se on asia, mikä pitää kaupungin kanssa yhteistyössä ratkaista. HUS:lla on isot parkkihallit siinä. Niiden yhteiskäyttö on yksi optio, Juhantalo pohtii.

Meilahden sairaalan halleihin mahtuu ~1000 autoa.