Miesten Superpesis 12 joukkueen sarjaksi

[Tuppinäppi]

Ei tuo 12 joukkueen potkupalloliigakaan mitenkään kauhean tasaiselta eikä laadukkaalta näytä. Eikös näitä joukkuemäärän vähentämisellä tavoitella eikä lajin pääsarjakattavuuden pienentämistä?

 

[Pölhö Kustaa]

Tämä malli vähentää seuran lipputuloja, ottelumyyntiä, ottelutapahtumien kumppani-/VIP-myyntiä sen 25 %. Samoin kun uutta tv-sopimusta neuvotellaan, noin lähtökohtaisesti se tarkoittaisi varmaan 25 % pienempää tasoa.

Pelaajat haluavat pelata enemmän. Katsojat haluavat katsoa enemmän.

En keksi tuon tasapuolisuuden lisäksi yhtäkään hyvää puolta.

Yllä on sellaisia väitteitä, että on pakko kysyä.
Tiedätkö luulevasi vai luuletko tietäväsi?

 

[Pölhö Kustaa]

Tässä faktaa noususta Superiin.

Superpesiksen ja Ykköspesiksen väliset karsinnat 1987 - 2022
1987	Kiri - SoJy 21-5	superilainen säilyi	kaksi peliä, yhteistulos
1988	SiiPe - HP 27-5	superilainen säilyi	kaksi peliä, yhteistulos
1989	SiiPe - HP 8-1	superilainen säilyi	kaksi peliä, yhteistulos
1990	KiPa - MuPS 2-1	superilainen säilyi
	KPL - UPV 2-0	superilainen säilyi
1991	VM - MuPS 2-1	superilainen säilyi
	RPL - Manse PP 2-1	ykkössarjalainen nousi
1992	SiiPe - PattU 2-0	superilainen säilyi
	RPL - Manse PP 2-0	superilainen säilyi
1993	MuPS - HaKi 2-0	superilainen säilyi
	ViVe - VM 2-0	superilainen säilyi
1994	SiiPe	ykkössarjalainen nousi	karsintasarja
1995	HP - KaMa 3-2	ykkössarjalainen nousi
	HP-K - PattU 3-2	ykkössarjalainen nousi
1996	ViVe - KaMa 3-0	superilainen säilyi
	HP - KoU 3-2	superilainen säilyi
1997	JuPa - MuPS 3-1	superilainen säilyi
	Kiri - KPL 3-1	superilainen säilyi
1998	HP - LP 3-1	superilainen säilyi
	SiiPe - HP-K 3-0	superilainen säilyi
1999	HP - ViVe 3-1	superilainen säilyi
	IPV - KPL 3-1	ykkössarjalainen nousi
2000		ei nousijoita	karsintasarja
2001	PuPe, KiPe	ykkössarjalainen nousi	karsintasarja
2002	KPL	ykkössarjalainen nousi	karsintasarja
2003	NJ, ViVe, JoMa	ykkössarjalainen nousi	karsintasarja
2004	KPL	ykkössarjalainen nousi	karsintasarja
2005	IPV	ykkössarjalainen nousi	karsintasarja
2006	SMJ, Kiri	ykkössarjalainen nousi	karsintasarja
2007		ei nousijoita	karsintasarja
2008	KoU - Kiri 3-1	superilainen säilyi
	PuPe - UPV 3-2	superilainen säilyi
2009		ei pelejä
2010	JoMa - UPV 3-0	superilainen säilyi
2011		ei pelejä
2012	AA - Lippo Pesis 3-0	superilainen säilyi
	NJ - SMJ 3-1	superilainen säilyi
2013	AA - KuSePa 3-0	superilainen säilyi
	Kiri - Lippo Pesis 3-2	superilainen säilyi
2014	Kiri - IPV 3-0	superilainen säilyi
	KaMa - KeKi 3-2	superilainen säilyi
2015	KaMa - Manse PP 3-1	superilainen säilyi
2016	PattU - Manse PP 3-2	superilainen säilyi
	KeKi - SiiPe 3-0	superilainen säilyi
2017	KaMa - SiiPe 3-0	superilainen säilyi
	Lippo Pesis - PöU 3-0	superilainen säilyi
2018	AA - Manse PP	superilainen säilyi
	SiiPe - HP 3-1	ykkössarjalainen nousi	play off
2019	KeKi - PuPe 3-0	superilainen säilyi
	Siipe - Lippo Juniorit 3-0	superilainen säilyi
2020	ei karsintoja
2021	KaMa - Lohi 3-0	superilainen säilyi
	SiiPe - Lippo Juniorit 3-2	superilainen säilyi
2022	KoU - HP 3-1	superilainen säilyi

 

[pintakraapaasu]

Toistan, että kyse ei ole sarjan "tasaisuudesta", vaan nyt on järkevästi todettu, että 14 joukkuetta oli liikaa.

 

[Pesisaddikti]

Että sellaista vekslausta taas sarjajärjestelmästä... Itse olen aina ollut 14 joukkueen kaksinkertaisen sarjan kannalla - ilman lisäotteluita. Mutta olisikohan mitenkään mahdollista, että ensin pitäisi olla stadioneiden olosuhteet (katetut katsomot jne.) kunnossa, että voisi pelata superissa...

 

[Syöksykoppari]

Manse nousu eroaa siinä mielessä muista, että kaudella 2019 runkosarjan voittaja nousi suoraa. Manse varmisti nousunsa elokuun alussa, ja se oli 90% varmaa jo viimeistään heinäkuun alussa. Tuohon aikaan kun sopimuksia ei tehty vuotta etukäteen, niin muutamalla kuukaudella oli iso merkitys millaisen joukkueen saat kasaan ensi kaudeksi.

Ja kyllähän tuossa joukkueessa pelasi Niemen lisäksi mm. Myllyniemi, Tuohisaari, Torppa, Hotakainen, Haukkala, ketkä ei varmasti ilmaiseksi pelannut. Tai vaikka olisikin, niin tuollaisen joukkueen se vaatii, että saat rakennettua joukkueen Superiin vakaalle pohjalle.

Nousijajoukkueessa ei ollut ketään rahalla hankittua. Ekan Superin kauden joukkueessa pelasi yhdeksän ukkoa siitä nousijajoukkueesta kauden aikana. Torpan, Hotakaisen ja Haukkalan mainitseminen jonain massihankintoina... noh, aika naurettavaa.

Pointti yleisesti nyt varmaan kuitenkin se: tismalleen saman olisi voinut tehdä käytännössä mikä tahansa seura. Ei vaatinut mitään rahatukkoa, vaan viiden kauden sinnikkyyden. Minkä aikana tietysti myös rakennettiin Tampereelle sitä peruskannattajakuntaa sekä jo ainakin aloiteltiin olosuhteiden parantamisen saavuttamista.

Yllä on sellaisia väitteitä, että on pakko kysyä.
Tiedätkö luulevasi vai luuletko tietäväsi?

Mitäpä itse luulet tapahtuvan, kun vähennetään ottelumäärää neljänneksellä?

Jos kaudella pelattaisiin vain kaksi kotiottelua, pitäisikö niitä varten vuokrata Olympiastadion?

Kullakin paikkakunnalla on rajallinen määrä pesäpallon katsojia. On niitä, jotka hankkivat kausarin ja käyvät joka pelin joka tapauksessa. Niitä jotka tulevat paikalle aina kun omiin aikatauluihin peli sopii (eikä ole kaatosade) ja sitten on niitä hyvän päivän (ja sään) satunnaiskatsojia.

Kolme ~1500 katsojan matsia ei siis muutu millään muotoa kahdeksi ~2250 katsojan matsiksi - koska noita ylimääräisiä 750 ihmistä ei ole olemassa, eikä kukaan monistu useammaksi.

30 ottelua tarjoaa mahdollisuuden pyytää kausarista 15 pelin hinta. Jos niitä on vain 11, tippui hinta juuri neljänneksellä - ja jätettiin kaikkein innokkaimpien kannattajien taskuun vajaa satku, mikä kuuluisi seuralle. Ne jotka tulevat silloin kun sopii, eivät tule yhtään useampaan peliin, vaan päinvastoin - kun 15 tilaisuuden sijaan niitä on vain 11.

Ja VIP-vieraita aitioon yms. on vielä suoraviivaisempaa, koska kaikilla seuroilla näiden osalta kapasiteetti on aina rajallinen. Ei voida siis myydä 11 matsiin 15 pelin aitiomäärää.

Makkara/olut/kahvi&pulla-myynti taas on suoraan verrannollinen yleisömäärään. Se että pelejä on harvemmin, ei saa katsojaa ostamaan puoliajalla itselleen roopekorhosmaista neljän makkaran settiä.

 

[-Janski-]

Täällä on paljon puhuttu tasaisuudesta ja sitä kautta urheilullisuudesta. Ne ovat hyviä tavoitteita, mutta korkeintaan puoli totuutta.

Seurojen pitää ennen kaikkea olla elinvoimaisia. Superissa pelaaminen maksaa rahaa, ja onhan niitä poisjäämisiä nähty, vaikka olisi säilyminen ollut tuloksena. Ja se on kaikille hyvä, että myönnetään, jos resursseja ei ole.

Kyllä mä tällä hetkellä mietin, paikallista tilannetta tuntematta, erityisesti Kossua. Katsojakeskiarvo näyttää tällä hetkellä 690, joka on reilusti alle viime vuoden naisten superpesiksen keskiarvon. Miten voi kannattaa, en tiedä.

 

[Jaska]

Kyllä mä tällä hetkellä mietin, paikallista tilannetta tuntematta, erityisesti Kossua. Katsojakeskiarvo näyttää tällä hetkellä 690, joka on reilusti alle viime vuoden naisten superpesiksen keskiarvon. Miten voi kannattaa, en tiedä.

Muistiin ei kannattaisi luottaa, mutta jos oikein muistan, jalkapallon Suomen mestaruudenkin voittaneen Mypan budjetista katsojatulot olivat pitkään luokkaa 10% tuloista. Ottelutapahtumien myynnin tuotto meni suoraan myynnin järjestäneille junioreille. Pääosa rahoista tuli yhteistyökumppaneilta. Pitkään silläkin mallilla pärjättiin, kunnes pääsponsori hävisi kuvioista. Muutaman vuoden päästä sitten tulikin konkurssi.

 

[Artsi]

Muistiin ei kannattaisi luottaa, mutta jos oikein muistan, jalkapallon Suomen mestaruudenkin voittaneen Mypan budjetista katsojatulot olivat pitkään luokkaa 10% tuloista. Ottelutapahtumien myynnin tuotto meni suoraan myynnin järjestäneille junioreille. Pääosa rahoista tuli yhteistyökumppaneilta. Pitkään silläkin mallilla pärjättiin, kunnes pääsponsori hävisi kuvioista. Muutaman vuoden päästä sitten tulikin konkurssi.

Sepä tuossa oli se akilleen kantapää että Myllykoski Paper laittoi seuraan niin pitkään ja niin paljon rahaa että siellä ei edes mietitty vaihtoehtoisia tulonlähteitä "hyvän sään aikana", ja sitten kun firma myytiin UPM:lle ja sponsorointi loppui niin kitkuteltiin hetki ennen kuin tuli se konkurssi.

Jos joku pesäpalloseura roikkuu jonkun yksittäisen 50% tai yli rahoittavan tahon varassa (jotka eivät ole seuran omistajia) niin olisi tervettä miettiä miten prosenttia saisi pienennettyä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti.

 

[Tilastoniilo]

Siellä taas Seinäjoella olematon tasoero

 

[Tuppinäppi]

Siellä taas Seinäjoella olematon tasoero

Mukava tuota oli katsella, samoin kuin Sotkamo-Alajärvi peliäkin. Lisäksi Pattijoki on pelannut alkukauden tosi hienosti. Mitähän tällä joukkuemäärän pienentämisellä haetaan? Jos katsoo Seinäjoen ja Alajärven juniorityötä, elinvoimaisempia pesispaikkakuntia ei koko sarjassa taida montaa olla…

 

[Tuppinäppi]

No, tietenkin riippuu ihmisestä miten asian näkeen. Jokainen ajattelee asioista eritavalla joka on hienoa.

Oma mielipide on se, että eipä tuo AA Alajärvi ole muita seuroja raadellut kun koplan. Ei raadellut jomaa tai mansea. Tollaset yksittäiset pisteiden napsut on kyllä hyvä asia, mutten nyt lähtisi mehustelemaan sillä.

Siitä olen samaa mieltä, että kaikki joukkueet on ansainneet omalla pelaamisella paikkansa siinä missä on. Mutta jos miettii ipv faneja, nii kyllä he mielummin olisi sarjan kärkikamppailuissa mukana. Ja kyllä se raskasta tekee sarjan häntäpäässä taistella.

Niin se vaan on, että rahasta on tullut osa urheilun bisnestä ja uskottavalla seura toimimalla ja rahaa on mentaliteetilla pääsee pitkälle. Ei riitä imatran, Seinäjoen, kossun, Alajärven vetovoima hankkia hyviä pelaajia. Melkoista haihatellua edes haaveilla kärkipaikoista, jos ei ole rahapuoli kunnossa. Monet seurat on vuosien ajan rakentaneet joukkuetta kärkikamppailuihin kuten tahko ja keki. Miten tulevaisuudessa sitten käy noille runkosarjan häntäpään seuroille tuskin sielläkään jaksetaan hyppiä riemusta säälipleijari paikasta ja puolivälierä tappiosarjasta. Olisi se kiva, jos nuo häntäpään jengit pystyis enemmän kun sen kolme peliä voittaa. ( Kossua en tällä kaudella laske häntäpään joukkueeksi)

Ei siitä niin kauan ole kun siellä rämpivät JoMa, Manse ja KPL ja ViVe. Taloustilanteet muuttuu pikkurahoja pyörittävässä lajissa joskus äkkiäkikin ja seuran rakentaminen kokonaisuudessaan kuntoon ml. junioritoiminta kestää yleensä kauan

 

[Pallo hallussa]

Onhan sarja joka tapauksessa tasaisempi kuin vuosikausiin nyt. Sijat 1-9 12 pisteen sisällä kun pelattu jo puolet kaudesta.

 

[Pystärilaaka]

Oikea ratkaisu kaventaa miesten superia ja sitä kautta nostaa alempien sarjojen tasoa aikuispelaajien muodossa. Näillä joukkuemäärillä liian moni teiniparta pääsee liian helpolla parrasvaloihin. Jostain syystä vallalla on se ajatus, että mahdollisimman nuorena mahdollisimman nopeasti ja ne jotka ei pääse viimeistään parikymppisenä superiin, joutaa lopettaa. Nykyään Suomensarjasta alkaa puuttua aikuispelaajat kokonaan. Aika moni seura pelaa B- ja C-junnuilla. Miksi sitten edes puhutaan Miesten Suomensarjasta. Sarjat voisi nimetä Miesten Superpesis, A-nuorten pesis, B- ja C-nuorten pesis. Nämä nimet vastaisi enemmän sitä ikäjakauman todellisuutta tänä päivänä.

Hieman provosti kirjoitettu, mutta herättääkö ajatuksia?

Ei ne mitään jouda lopettaa, vaan jostain syystä päättävät ihan itse lopettaa, kun ei rahkeet heti riittäneetkään huipulle. Motivaatio loppuu? Uskoisin, että seurat pitäisivät aikuispelaajat mielellään mukana, jos omaa halua pelata riittäisi.

 

[Hiski#65]

Ei ne mitään jouda lopettaa, vaan jostain syystä päättävät ihan itse lopettaa, kun ei rahkeet heti riittäneetkään huipulle. Motivaatio loppuu? Uskoisin, että seurat pitäisivät aikuispelaajat mielellään mukana, jos omaa halua pelata riittäisi.

Todella suuri virhe oli lopettaa A-pojat.
Siellä nuoret sai vastuullisia rooleja hyvällä tasolla ja oppikirja pelin puitteissa.

 

[Tilastoniilo]

Ei ne mitään jouda lopettaa, vaan jostain syystä päättävät ihan itse lopettaa, kun ei rahkeet heti riittäneetkään huipulle. Motivaatio loppuu? Uskoisin, että seurat pitäisivät aikuispelaajat mielellään mukana, jos omaa halua pelata riittäisi.

Juniori-ikä päättyi aiemmin vasta 21- ikävuoden jälkeen. Minun laskuoppini mukaan sen vuoksi pelaajia oli aiemmin mukana lajissa pitempään kuin nykyisin ja vanhimpien juniorijoukkueiden kokoaminen oli helpompaa. Juniorit saivat pelata sekä poikien suoperpesistä että suomaria, jos ei löytynyt pelipaikkaa ylempää. Nyt moni 20 - 21 -vuotias ei viitsi tahkota pelkästään heikkotasoista suomaria.

 

[aakoo]

Juniori-ikä päättyi aiemmin vasta 21- ikävuoden jälkeen. Minun laskuoppini mukaan sen vuoksi pelaajia oli aiemmin mukana lajissa pitempään kuin nykyisin ja vanhimpien juniorijoukkueiden kokoaminen oli helpompaa. Juniorit saivat pelata sekä poikien suoperpesistä että suomaria, jos ei löytynyt pelipaikkaa ylempää. Nyt moni 20 - 21 -vuotias ei viitsi tahkota pelkästään heikkotasoista suomaria.

Tämäpä juuri. Ja kun siihen lisätään vielä varusmiespalvelus, niin monella urakehitys loppuu juurikin tuohon parinkympin pintaan. A-pojissa oli mahdollisuus vielä kehittyä "juniorina".

 

[Pystärilaaka]

Juniori-ikä päättyi aiemmin vasta 21- ikävuoden jälkeen. Minun laskuoppini mukaan sen vuoksi pelaajia oli aiemmin mukana lajissa pitempään kuin nykyisin ja vanhimpien juniorijoukkueiden kokoaminen oli helpompaa. Juniorit saivat pelata sekä poikien suoperpesistä että suomaria, jos ei löytynyt pelipaikkaa ylempää. Nyt moni 20 - 21 -vuotias ei viitsi tahkota pelkästään heikkotasoista suomaria.

Useimmilla, jotka "ei viitsi tahkota heikkotasoista suomaria", oma taso ei meinaa riittää suomariin. Luulot vaan on kovemmat kuin halu panostaa urheilijan elämään. Bilettäminen on kivempaa kuin harjoittelu.

 

[Risti]

Tällainen on tulevaisuuden Superpesiksen sarjajärjestelmä

www.ruutu.fi

 

[LBC]

Ymmärsinkö oikein tuosta jutusta, että enempää, kuin yksi joukkue ei nouse eikä putoa 25-27 ? oli uutinen minulle.