Miesten Superin palkkabudjetit 2023

[Pallo tolppaan]

Tästä on juuri kyse että seura x maksaa oman seuran kirjanpidon kautta palkkaa pelaajalle osan sopimuksesta.

Ja sitten seura x:n sponsori palkkaa pelaajan "töihin" joista maksetaan osa sopimuksen hinnasta.

Tapauksesta riippuen ollaan enemmän tai vähemmän oikeasti näissä töissä.

Tällainen järjestelyhän on loistava seurojen kannalta ja kaikkien seurojen pitäisi pyrkiä löytämään tällaisia yhteistyökumppaneita.

Mahtaako olla yhtään

 

[Aarno]

Ainahan on toki mahdollista sekin että iso rikkaat lyövät pelaajalle kouraan ruskeassa kirjekuoressa nipun seteleitä.

Ainakin takavuosina tämä on ollut suorastaan "maan tapa" minkä olen kuullut erittäin luotettavalta taholta ja on satavarma fakta.

En tiedä onko tuo nykyään enää mahdollista kun käteistä rahaa koskevat säädökset ovat tiukentuneet olennaisesti.

 

[lautanen]

Tulorekisteristä/verotiedot ovat julkisia ,erikoisia huhuja että joku ulkopuolinen niitä maksaisi,sit ainakin selviää kun käy katsomassa verotiedot että täsmääkö Mansen pelaaja budjettiin.

Tulorekisteristä/verotiedot ovat julkisia ,erikoisia huhuja että joku ulkopuolinen niitä maksaisi,sit ainakin selviää kun käy katsomassa verotiedot että täsmääkö Mansen pelaaja budjettiin.

Tulorekisterin tiedot on salassa pidettäviä joten et verotiedoista saa varmuutta, koska aika moni pesäpalloilija tekee muitakin töitä kun pesäpalloa. En vaan silti ymmärrä mitä väliä sillä on tuleeko osa palkasta joltakin sponsorilta?

 

[Jaska]

Tulorekisterin tiedot on salassa pidettäviä joten et verotiedoista saa varmuutta, koska aika moni pesäpalloilija tekee muitakin töitä kun pesäpalloa. En vaan silti ymmärrä mitä väliä sillä on tuleeko osa palkasta joltakin sponsorilta?

Urheilijan kannalta tuolla voi olla paljonkin väliä. Kuten edellä on jo kerrottu, joukkueurheilijalle on otettava tapaturma- ja eläkevakuutus, mikäli vuosiansiot urheilemisesta ovat runsaat 12.000 euroa vuodessa (summa on sidottu indeksiin). Jos pelaajan palkkataso saadaan kikkailemalla tämän määrän alle, ei pelaajalle kerry urheilemisesta lainkaan eläkettä ja tapaturmakorvausten taso voi jäädä lakisääteistä vakuutusta huonommaksi.

Todella pahat loukkaantumiset ovat pesäpallossa onneksi harvinaisia, mutta läheltä piti tilanteita oli viime kaudellakin mm Vimpelissä. Tällainen loukkaantuminen saattaa paitsi päättää uran myös aiheuttaa tarpeen kuntoutukseen ja uudelleenkoulutukseen. Lakisääteisen vakuutuksen korvaustaso on tällöin viideltä vuodelta 85%/vuosi urheilijan saamasta vuosipalkasta. (Huomioitavan palkan katto on runsaat 120.000€/v, eli katto ei tulle pesäpalloilijoille vastaan ). Seuran maksaman palkan määrä vaikuttaa siis olennaisesti saatavan korvauksen määrään.

Todettakoot, että jos pelaaja loukkaantuu urheillessaan niin pahasti, ettei hän kykene enää lainkaan työelämään, määritetään pysyvä eläke lakisääteisen vakuutuksen piiriin kuuluvalla urheilijalla aina pysyvä tapaturmaeläke noin 37.000 euron (sidottu indeksiin) vakiotulon perusteella, vaikka urheilusta saatu vuosipalkka olisi vain vakuuttamiseen vaaditun alarajan (runsaat 12.000 euroa/v) tasolla. Tämänkään takia kenenkään ei kannattaisi suostua sopimukseen, jossa palkkataso kikkailtaisiin vakuuttamisvelvollisuuden alapuolelle. (Kokonaan toinen juttu on, että monen pesäpalloilijan tulotaso ei vaan yllä tälle tasolle, mm (melkein?) kaikki ykköspesiksen pelaajat).

 

[Pesäveikko]

Siis mitä väliä mitä kennellekin maksetaan? Sai sitten Perttu Ruuska 66 000€ tai 100 000€ kaudesta niin mitä sitten? Tää on oikeesti varmaan typerin aihe mistä voi kinastella

Mitäpä väliä melkein millään? Pelaajan palkkio kertoo jotain arvosta ja sen oikeellisuudesta voi kukin olla omaa mieltään. Isoissa ammattilaissarjoissa hyvinkin seurattua tietoa, tosin niissä ne myös kerrotaan avoimesti. Vaikuttaa myös siihen, millaisia lahjakkuuksia lajiin saadaan.
Seurojen budjetit kertovat seuran pätevyydestä, menestysodotuksista ja siitä, millaisia summia lähelle pitäisi päästä jos aikoo tosissaan itse pärjätä - vaikka rahan lisäksi tarvitaan tietysti muutakin osaamista ja onneakin.
Ja mitäpä sitä loppujen lopuksi todella tarvitsee tietää? Miksi ihminen on utelias ja haluaa tietää monenmoista tarpeellista ja tarpeetontakin, klikkailee Elmon juttuja ja seuraa keskustelufoorumeita, kirjoittaakin niihin, ja pohdiskelee tarkan tiedon puuttuessa, olisiko se niin vai näin?

 

[lautanen]

Mitäpä väliä melkein millään? Pelaajan palkkio kertoo jotain arvosta ja sen oikeellisuudesta voi kukin olla omaa mieltään. Isoissa ammattilaissarjoissa hyvinkin seurattua tietoa, tosin niissä ne myös kerrotaan avoimesti. Vaikuttaa myös siihen, millaisia lahjakkuuksia lajiin saadaan.
Seurojen budjetit kertovat seuran pätevyydestä, menestysodotuksista ja siitä, millaisia summia lähelle pitäisi päästä jos aikoo tosissaan itse pärjätä - vaikka rahan lisäksi tarvitaan tietysti muutakin osaamista ja onneakin.
Ja mitäpä sitä loppujen lopuksi todella tarvitsee tietää? Miksi ihminen on utelias ja haluaa tietää monenmoista tarpeellista ja tarpeetontakin, klikkailee Elmon juttuja ja seuraa keskustelufoorumeita, kirjoittaakin niihin, ja pohdiskelee tarkan tiedon puuttuessa, olisiko se niin vai näin?

Niin no mun mielestä tuo on vaan typerä aihe riidellä, kun ei kukaan muu kun sisäpiirissä oleva tiedä mitä esimerkiksi Perttu Ruuskalle maksetaan. Niinkun Jippo sanoi nää pelaajabudjettivertailut on turhia kun ei kukaan tiedä mikä on totuus. Se on sitten eri asia keskustella isojen ammattilaissarjojen pelaajien palkoista kun niistä kerrotaan avoimesti.

 

[lautanen]

Urheilijan kannalta tuolla voi olla paljonkin väliä. Kuten edellä on jo kerrottu, joukkueurheilijalle on otettava tapaturma- ja eläkevakuutus, mikäli vuosiansiot urheilemisesta ovat runsaat 12.000 euroa vuodessa (summa on sidottu indeksiin). Jos pelaajan palkkataso saadaan kikkailemalla tämän määrän alle, ei pelaajalle kerry urheilemisesta lainkaan eläkettä ja tapaturmakorvausten taso voi jäädä lakisääteistä vakuutusta huonommaksi.

Todella pahat loukkaantumiset ovat pesäpallossa onneksi harvinaisia, mutta läheltä piti tilanteita oli viime kaudellakin mm Vimpelissä. Tällainen loukkaantuminen saattaa paitsi päättää uran myös aiheuttaa tarpeen kuntoutukseen ja uudelleenkoulutukseen. Lakisääteisen vakuutuksen korvaustaso on tällöin viideltä vuodelta 85%/vuosi urheilijan saamasta vuosipalkasta. (Huomioitavan palkan katto on runsaat 120.000€/v, eli katto ei tulle pesäpalloilijoille vastaan ). Seuran maksaman palkan määrä vaikuttaa siis olennaisesti saatavan korvauksen määrään.

Todettakoot, että jos pelaaja loukkaantuu urheillessaan niin pahasti, ettei hän kykene enää lainkaan työelämään, määritetään pysyvä eläke lakisääteisen vakuutuksen piiriin kuuluvalla urheilijalla aina pysyvä tapaturmaeläke noin 37.000 euron (sidottu indeksiin) vakiotulon perusteella, vaikka urheilusta saatu vuosipalkka olisi vain vakuuttamiseen vaaditun alarajan (runsaat 12.000 euroa/v) tasolla. Tämänkään takia kenenkään ei kannattaisi suostua sopimukseen, jossa palkkataso kikkailtaisiin vakuuttamisvelvollisuuden alapuolelle. (Kokonaan toinen juttu on, että monen pesäpalloilijan tulotaso ei vaan yllä tälle tasolle, mm (melkein?) kaikki ykköspesiksen pelaajat).

Puhuinkin vaan, että osa palkasta maksetaan sponsorin kautta eikä siitä että esimerkiksi 80% palkasta maksetaan sponsorin kautta. Pesäpallossa liikkuu muutenkin niin pienet rahat että jos joillekin maksetaan sponsorin kautta palkkaa, että saisivat enemmän rahaa niin kyllähän moni tuohon tarttuu, enkä näe tässä mitään väärää kerta kun pelaaja on suostunut sopimukseen. Voin myös kertoa sen että tätä tapahtuu muissakin lajeissa, eikä vaan pesäpallossa.

 

[Observer]

Urheilijan kannalta tuolla voi olla paljonkin väliä. Kuten edellä on jo kerrottu, joukkueurheilijalle on otettava tapaturma- ja eläkevakuutus, mikäli vuosiansiot urheilemisesta ovat runsaat 12.000 euroa vuodessa (summa on sidottu indeksiin). Jos pelaajan palkkataso saadaan kikkailemalla tämän määrän alle, ei pelaajalle kerry urheilemisesta lainkaan eläkettä ja tapaturmakorvausten taso voi jäädä lakisääteistä vakuutusta huonommaksi.

Todella pahat loukkaantumiset ovat pesäpallossa onneksi harvinaisia, mutta läheltä piti tilanteita oli viime kaudellakin mm Vimpelissä. Tällainen loukkaantuminen saattaa paitsi päättää uran myös aiheuttaa tarpeen kuntoutukseen ja uudelleenkoulutukseen. Lakisääteisen vakuutuksen korvaustaso on tällöin viideltä vuodelta 85%/vuosi urheilijan saamasta vuosipalkasta. (Huomioitavan palkan katto on runsaat 120.000€/v, eli katto ei tulle pesäpalloilijoille vastaan ). Seuran maksaman palkan määrä vaikuttaa siis olennaisesti saatavan korvauksen määrään.

Todettakoot, että jos pelaaja loukkaantuu urheillessaan niin pahasti, ettei hän kykene enää lainkaan työelämään, määritetään pysyvä eläke lakisääteisen vakuutuksen piiriin kuuluvalla urheilijalla aina pysyvä tapaturmaeläke noin 37.000 euron (sidottu indeksiin) vakiotulon perusteella, vaikka urheilusta saatu vuosipalkka olisi vain vakuuttamiseen vaaditun alarajan (runsaat 12.000 euroa/v) tasolla. Tämänkään takia kenenkään ei kannattaisi suostua sopimukseen, jossa palkkataso kikkailtaisiin vakuuttamisvelvollisuuden alapuolelle. (Kokonaan toinen juttu on, että monen pesäpalloilijan tulotaso ei vaan yllä tälle tasolle, mm (melkein?) kaikki ykköspesiksen pelaajat).

Luuletko sinä, että sponsorin maksaessa pelaajalla palkkaa, palkanmaksajan ei tarvitse ottaa pakollisia tapaturma- ja eläkevakuutuksia pelaajalle? Taitaa vielä tulla kaupan päälle ryhmähenkivakuutuskin.

 

[kirjastoapulaine]

Luuletko sinä, että sponsorin maksaessa pelaajalla palkkaa, palkanmaksajan ei tarvitse ottaa pakollisia tapaturma- ja eläkevakuutuksia pelaajalle? Taitaa vielä tulla kaupan päälle ryhmähenkivakuutuskin.

Pointti on se että jos ko järjestelyllä seuran maksama osa jää alle urheilijaturvan niin siltä osalta ei kerry eläketurvaa ja muita urheilijaturvan etuuksia.

 

[Syöksykoppari]

Luuletko sinä, että sponsorin maksaessa pelaajalla palkkaa, palkanmaksajan ei tarvitse ottaa pakollisia tapaturma- ja eläkevakuutuksia pelaajalle? Taitaa vielä tulla kaupan päälle ryhmähenkivakuutuskin.

Luitko lainkaan mitä @Jaska ansiokkaasti kirjoitti? Jos pelaaja loukkaantuu pesäpallossa, ei tällainen sponsoripalkka paljon lohduta, kun pitäisi saada niitä korvauksia - koska ne lasketaan sen pelkän pesäpallon palkan mukaan.

 

[Pikilaaka]

Miten asiiat eroavat toisistaan, jos on kyseessä työsuhteinen tai ei-työsuhteinen sopimus?

 

[Etumies]

Miten asiiat eroavat toisistaan, jos on kyseessä työsuhteinen tai ei-työsuhteinen sopimus?

Jos pelajan sopimus arvioidaan työsopimukseksi, tulee silloin sovellettavaksi monia lainsäännöksiä vaikka niistä ei olisi mitään sovittu pelaajasopimuksessa. Käytännössä usein rajan määrittelee maksetaanko pelaajalle palkkaa tai muuta vastiketta vai pelkästään kulukorvauksia.

 

[Pikilaaka]

Jos pelajan sopimus arvioidaan työsopimukseksi, tulee silloin sovellettavaksi monia lainsäännöksiä vaikka niistä ei olisi mitään sovittu pelaajasopimuksessa. Käytännössä usein rajan määrittelee maksetaanko pelaajalle palkkaa tai muuta vastiketta vai pelkästään kulukorvauksia.

Jos maksetaan kulukorvauksia ja pelaajapalkkio, ei siis pelaajapalkka, niin miten menee?

 

[Observer]

Luitko lainkaan mitä @Jaska ansiokkaasti kirjoitti? Jos pelaaja loukkaantuu pesäpallossa, ei tällainen sponsoripalkka paljon lohduta, kun pitäisi saada niitä korvauksia - koska ne lasketaan sen pelkän pesäpallon palkan mukaan.

Pelaajalisenssiin kuuluu sporttiturva, työnantajan vapaaehtoiset vakuutukset ym. Enemmän sitä kertyy eläkettä sponsorin maksamasta oikeasta palkasta, kuin 15 000 euron pelaajakorvauksesta. Tuskin kukaan sponsori ottaa palkkalistoilleen jotain täytepelaajaa, kyllä nämä sponsoripalkat tulevat ainoastaan huipuille. Eihän toki kenenkään pelaajan kannata ottaa 40 000 euron sponsoripalkkaa, vaan hieman yli 12 000 euron korvaus, niin saa eläkkeet ja vakuutukset.

 

[Observer]

Jos pelajan sopimus arvioidaan työsopimukseksi, tulee silloin sovellettavaksi monia lainsäännöksiä vaikka niistä ei olisi mitään sovittu pelaajasopimuksessa. Käytännössä usein rajan määrittelee maksetaanko pelaajalle palkkaa tai muuta vastiketta vai pelkästään kulukorvauksia.

Allamainitut neljä kohtaa kun täyttyvät samanaikaisesti, niin silloin ruvetaan soveltamaan pakottavaa työlainsäädäntöä, eli ollaan työsuhteessa.

Lain soveltamisalan peruskäsite on työsuhde. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat:
• sopimustunnusmerkki
Työnteko perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen nimenomaiseen sopimukseen tai ainakin yhteisymmärrykseen työntekijän työnteosta työnantajan hyväksi. Työsopimuksella työntekijä sitoutuu tekemään sovitun työn henkilökohtaisesti.
• työntekemistunnusmerkki
Työsopimus voidaan tehdä mistä työstä tahansa, ei kuitenkaan rikollisesta tai hyvän tavan vastaisesta toiminnasta. Työsuhteista työtä tehdään ansiotarkoituksessa.
• vastikkeellisuustunnusmerkki
Työstä maksettava vastike voi olla mm. rahaa, tavaraa, luontoisetuus tai mahdollisuus opin saantiin. Vastikkeella tulee olla taloudellista arvoa. Työstä maksettavan vastikkeen maksamisesta säädetään työsopimuslaissa, kun taas vähimmäispalkka määräytyy käytännössä alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.
• direktiotunnusmerkki
Työsuhteessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työnantaja voi työn johto- ja valvontaoikeutensa nojalla määrätä miten, missä ja milloin työ tulee suorittaa. Työnantajalla on myös oikeus valvoa sekä työntekoa että lopputuloksen
laatua. Työsuhteessa työntekijä on epäitsenäisessä asemassa työn teettäjään.

 

[Huppu]

Meneekö tämä nykyään myös joukkueurheilijoilla näin tuon rahastoinnin kanssa? Muutama vuosi sitten ei ollut mahdollista kuin yksilöurheilijoille, siksi kyselen.

On mahdollista, maksimit on 50% tuloista ja max 100k vuodessa.

Pesispelaajien palkkatuloissa täytyy kuitenkin muistaa että suuri osa tekee jotain muutakin, ainakin talvikaudella.

 

[Pallo tolppaan]

Miten asiiat eroavat toisistaan, jos on kyseessä työsuhteinen tai ei-työsuhteinen sopimus?

Työsuhteisia pitää olla kaikki

 

[Pikilaaka]

Työsuhteisia pitää olla kaikki

Ei naisten puolella ainakaan ole.

 

[Ylläpito]

Tiedot kasattu vielä yhteen artikkeliin, jotta ne jatkossakin löytyvät helpommin.

Miesten Superpesiksen palkkabudjetit 2023 – Joensuun Maila pesäpallon ainoa miljoonaseura - Supervuoro.com

Uuteen Superpesis-kauteen lähdetään Vimpelin Veto selvänä ennakkosuosikkina mestariksi myös tänä vuonna, mutta palkkabudjeteilla mitattuna vimpeliläiset ovat vasta sarjan seitsemänsiä. Lue myös…

www.supervuoro.com