Olen hämmästellyt tämän casen nostattamaa massiivista tunnepaloa, ja tuossa kirjoituksessa taitaa olla kaksi avainsanaa sen selittämiseksi.
Olen kummastellut aiemminkin miten niinkin pienessä lajissa kuin pesiksessä ihan tavalliset ihmiset, jotka ovat siirtyneet tai usein kenties jopa vähän vastentahtoisesti joutuneetkin seuratoimijoiksi (vapaaehtoisia kun ei yleensä ole jonoksi asti) muuttuvat ”suuren pesisyleisön” silmissä ”herroiksi”, joiden kaikkia toimia ja osaamista epäillään, kyseenalaistetaan ja kritisoidaan, ja juuri ”herruuden” vuoksi hyvin tunteenomaisesti. Usein nuo ”herrat” ovat kuitenkin vain vaikkapa entisiä pelaajia, muita lajin harrastajia tai lajia harrastavien tai harrastaneiden lasten vanhempia, joiden siviiliammatit ovat usein kaikkea muita kuin oikeiden herrojen ammatteja. (Helimon nykyinen ammatti apulaispormestarina on itse asiassa poikkeus, ja ehkä siksi juuri häneen suhtaudutaan erityisellä tunteenomaisuudella).
Toinen on ”lajilegenda”. Sellaiset ovat tietysti harvinaisuuksia, ja siksi heihin kohdistuva todellinen, mahdollinen tai ei-todellinen vääryys herättää myös erityisiä tunteita. Pyhiä tai vähintään puolipyhiä hahmoja kun ovat, niin eihän heidän missään tekemisessä tai sanomisessa voi olla mitään väärää. Mutta aika usein huippu-urheilijoiden kohdalla on niin, että oman osaamisensa (siis lajinsa huipulla urheilemisen) ulkopuolella he ovat aika tumpeloita, kuten vaikkapa Teemu Selänne on osoittanut laukoessaan yhteiskunnallisia mielipiteitään.
Kolmaskin selitys tunnemyrskyyn taitaa olla, ja se on nykyinen somejulkisuus ja muu perinteisen median ulkopuolinen asioiden estoton pyörittely villeine tulkintoineen ja spekulaatioineen ja ammattihäslääjineen. Joku tuolla edellä listasi kuinka monessa perinteisessäkin mediassa tästä keissistä on uutisoitu, mutta taitaa olla niin, että ne on algoritmit (tai pesispiirien sisäiset somejaot), jotka ovat tuoneet nuo pikku-uutiset meidän pesiksen seuraajien silmiin, kun taas valtaosa median seuraajista niitä tuskin on edes huomannut, jos nyt olisi kiinnostunutkaan. Tämäkin on omiaan vääristämään kuvaa siitä, kuinka suuresta tai poikkeuksellisesta ”sotkusta” inhimillisen elämän tai organisaatioiden toiminnassa tässä tapauksessa on kysymys.
