- Viestejä
- 711
Laitan tänne saman tekstin mikä meni "Pesiksen ulkopelaajien tilastoinnit" ketjun puolelle. Alta löytyy taulukko Mansen ulkopelin palojen tekijöistä runkosarjassa 2023.
Aloittelin sattumoisin pari viikkoa sitten samanlaista tilastoa Mansen naisten runkosarjapeleistä ja nyt sain sen naputeltua valmiiksi.
En hoksannut erotella mille pesälle palot tehtiin, joten se info näistä puuttuu, mutta palojen ja niiden tekijöiden kriteerit oli käytännössä ihan samat mitä @ssehta käytti Roihuttarien tilastoon.
Yllättävän nopeasti ja helposti tällaisen yksinkertaisen palotilaston sai tehtyä fanikamera-tallenteiden pohjalta. Palojen kohtiin on yleensä nopea kelata, Mansen pelaajat on itselle helppo tunnistaa ja palotilanteisiin oli muutama selkeä sääntö niin ei tarvinnut pysähtyä miettimään miten palo pitäisi merkata.
Kymmenisen tuntia suunnilleen, ehkä vähän vajaa, meni 24:n pelin läpikäyntiin.
Viimeisen lyönnin laiton laskettiin poikkeuksetta lyöjän virheeksi eli niistä ei lukkari saanut paloa vaikka käytännössä onkin usein isossa roolissa.
Lukkarin tekemiksi paloiksi laskettiin kärpäset, poltot hutilyönneistä ja lyhyistä. Lukkarin on mahdollista saada useampikin kärpänen samasta tilanteesta.
Laillisista lyönneistä syntynyt palo merkittiin pallon kiinni ottaneelle ja pesään toimittaneelle pelaajalle. Poikkeuksena suoraan menopesään lyödystä pallosta syntynyt palo jos ulkopelaajan ei tarvinnut tehdä muuta kuin peruskiinnioton paikallaan. Jos pesällä piti suorittaa kunnolla niin siitä laskettiin palo normaalisti.
Toinen poikkeus oli lyöjien loppumistilanne, jossa ei lähdetty edes yrittämään etenemistä. Sellaisista en merkannut paloa kenellekään.
Yhteensä paloja oli 559 kappaletta ja ehkä vain 5-10 oli semmoisia missä ei ollut heti selvää miten merkata.
Sisäpelivirheeksi (lyöjälle) merkattuja viimeisen laittomilla tulleita paloja oli 148 eli 6.2 paloa/peli. Vertailukohtia ei paljon ole (Roihuttarilla sama luku vähän yli 5 paloa/peli), mutta veikkaisin että tämä on sarjan korkeimpia. Tanhua hyvänä tolppalukkarina aiheutti kymmeniä "ylimääräisiä" paloja epäonnistuneista kopinnostoista.
Normaaleja ulkopelaajien tekemiä paloja oli 411 ja ne jakautuivat Mansen pelaajille näin:
Lukkari Tanhua listan kärjessä keskiarvolla tasan 4 tehtyä paloa/peli. Suurin määrä paloja yhdessä pelissä oli 7 kappaletta. Tanhua pääsi tuohon määrään neljässä eri pelissä sekä Eskola ja Olenius yhdessä pelissä.
Kemppainen teki linjassa joukkueen kolmanneksi eniten paloja peliä kohti ja paransi koko ajan kauden edetessä. Jos mukaan laskettaisiin pudotuspelitkin niin keskiarvo tuosta luultavasti vielä nousisi. Pellonperä teki myös paljon paloja kakkosvahdiksi lukemalla pussiin ja saumaan tulleita lyöntejä hyvin poikki.
Ennakkoon Mansen ulkopelin heikoimpana kohtana pidettiin linjaa ja nimenomaan kakkospuolta. Ala-Kauhaluoman puolta ehkä vähän välteltiinkin takatilanteessa ja palloja lähetettiin enemmän Kemppaisen ja Pellonperän suuntaan. Loistava kausi kuitenkin kaikilta kolmelta räpylässä.
Huippukoppareillekin palojen tekeminen on suht harvinaista herkkua. Hukka saalisti niitä 9 ja Korpela 5 kappaletta kauden aikana.
----
Sellainen fiilis tästä urakasta jäi, että kirjurille tulisi ehkä liikaa lisähommaa jos kaiken nykyisen kirjattavan päälle pitäisi pelin aikana pysyä kartalla kenelle ulkopelaajalle merkitä palot, mille pesälle jne. Jälkeenpäin tallenteista tekemälläkin onnistuu, mutta kuinka virallisia tilastot voi olla jos pitää luottaa siihen että fanikameravehkeet toimii.
Olikos ePesis-softassa jotain ulkopeliin liittyvää mukana tai onko joskus ollut? Kettusen Akulla olisi varmasti ulkopelin tilastointiin mielipidettä. On takuulla ainakin miettinyt kuinka sitä saisi softaan järkevästi mukaan.
Sekin pitäisi miettiä mikä osa pelaajakohtaisesta datasta on vertailukelpoista joukkueitten välillä. Esim. tuo ylläoleva taulukko ei kerro oikeastaan muuta kuin Mansen joukkueen sisäisen järjestyksen.
Paloja/ottelu lukuja ei ole kovin järkevä verrata jonkun muun joukkueen pelaajiin, koska viimeisen lyönnin laittomasta tulleet palot vaikuttaa suoraan siihen kuinka paljon paloja jää ulkokentälle.
Mansen vastustajat tekivät mailassa "itse" keskimäärin 6.2 paloa pelissä. Jos jollain muulla joukkueella sama luku olisi 4.2 (en tiedä onko noin isoja eroja käytännössä, mutta esimerkkinä) niin siitä jäisi kauden aikana 48 paloa enemmän jaettavaa ulkopelaajille mikä nostaisi keskiarvoja merkittävästi.
Joka tapauksessa teen vastaavan tilaston ensi kaudellakin kun muutenkin pelit tulee katsottua. Ainakin polttopesä täytyy ottaa mukaan ja ehkä muutakin jos tulee jotain sopivaa talven aikana mieleen.
Voi olla kyllä vaikea löytää järkevää tilastoitavaa missä ei tarvitsisi käyttää liian paljon tulkintaa. Pelkästä lukkaripelistä sitä voisi löytyä helpommin.
Aloittelin sattumoisin pari viikkoa sitten samanlaista tilastoa Mansen naisten runkosarjapeleistä ja nyt sain sen naputeltua valmiiksi.
En hoksannut erotella mille pesälle palot tehtiin, joten se info näistä puuttuu, mutta palojen ja niiden tekijöiden kriteerit oli käytännössä ihan samat mitä @ssehta käytti Roihuttarien tilastoon.
Yllättävän nopeasti ja helposti tällaisen yksinkertaisen palotilaston sai tehtyä fanikamera-tallenteiden pohjalta. Palojen kohtiin on yleensä nopea kelata, Mansen pelaajat on itselle helppo tunnistaa ja palotilanteisiin oli muutama selkeä sääntö niin ei tarvinnut pysähtyä miettimään miten palo pitäisi merkata.
Kymmenisen tuntia suunnilleen, ehkä vähän vajaa, meni 24:n pelin läpikäyntiin.
Viimeisen lyönnin laiton laskettiin poikkeuksetta lyöjän virheeksi eli niistä ei lukkari saanut paloa vaikka käytännössä onkin usein isossa roolissa.
Lukkarin tekemiksi paloiksi laskettiin kärpäset, poltot hutilyönneistä ja lyhyistä. Lukkarin on mahdollista saada useampikin kärpänen samasta tilanteesta.
Laillisista lyönneistä syntynyt palo merkittiin pallon kiinni ottaneelle ja pesään toimittaneelle pelaajalle. Poikkeuksena suoraan menopesään lyödystä pallosta syntynyt palo jos ulkopelaajan ei tarvinnut tehdä muuta kuin peruskiinnioton paikallaan. Jos pesällä piti suorittaa kunnolla niin siitä laskettiin palo normaalisti.
Toinen poikkeus oli lyöjien loppumistilanne, jossa ei lähdetty edes yrittämään etenemistä. Sellaisista en merkannut paloa kenellekään.
Yhteensä paloja oli 559 kappaletta ja ehkä vain 5-10 oli semmoisia missä ei ollut heti selvää miten merkata.
Sisäpelivirheeksi (lyöjälle) merkattuja viimeisen laittomilla tulleita paloja oli 148 eli 6.2 paloa/peli. Vertailukohtia ei paljon ole (Roihuttarilla sama luku vähän yli 5 paloa/peli), mutta veikkaisin että tämä on sarjan korkeimpia. Tanhua hyvänä tolppalukkarina aiheutti kymmeniä "ylimääräisiä" paloja epäonnistuneista kopinnostoista.
Normaaleja ulkopelaajien tekemiä paloja oli 411 ja ne jakautuivat Mansen pelaajille näin:
Nimi (up paikka) | Ottelut ulkopelissä | Palot | Palot/ottelu |
|---|---|---|---|
| Venla Tanhua (L) | 24 | 96 | 4.0 |
Siri Eskola (S) | 18 | 50 | 2.8 |
Sara-Ella Kemppainen (2P) | 17 | 45 | 2.6 |
Saaga-Angelia Raudasoja (1V) | 24 | 61 | 2.5 |
| Essi Kivelä (2P/3V) | 9 | 20 | 2.2 |
| Anna Ala-Kauhaluoma (3P) | 24 | 47 | 2.0 |
| Lina Olenius (S/3V) | 17 | 30 | 1.8 |
| Sylvi Pellonperä (2V) | 24 | 42 | 1.8 |
| Kiira Kautto (3V) | 11 | 6 | 0.5 |
| Virpi Hukka (3K) | 24 | 9 | 0.4 |
| Ella Korpela (2K) | 24 | 5 | 0.2 |
Lukkari Tanhua listan kärjessä keskiarvolla tasan 4 tehtyä paloa/peli. Suurin määrä paloja yhdessä pelissä oli 7 kappaletta. Tanhua pääsi tuohon määrään neljässä eri pelissä sekä Eskola ja Olenius yhdessä pelissä.
Kemppainen teki linjassa joukkueen kolmanneksi eniten paloja peliä kohti ja paransi koko ajan kauden edetessä. Jos mukaan laskettaisiin pudotuspelitkin niin keskiarvo tuosta luultavasti vielä nousisi. Pellonperä teki myös paljon paloja kakkosvahdiksi lukemalla pussiin ja saumaan tulleita lyöntejä hyvin poikki.
Ennakkoon Mansen ulkopelin heikoimpana kohtana pidettiin linjaa ja nimenomaan kakkospuolta. Ala-Kauhaluoman puolta ehkä vähän välteltiinkin takatilanteessa ja palloja lähetettiin enemmän Kemppaisen ja Pellonperän suuntaan. Loistava kausi kuitenkin kaikilta kolmelta räpylässä.
Huippukoppareillekin palojen tekeminen on suht harvinaista herkkua. Hukka saalisti niitä 9 ja Korpela 5 kappaletta kauden aikana.
----
Sellainen fiilis tästä urakasta jäi, että kirjurille tulisi ehkä liikaa lisähommaa jos kaiken nykyisen kirjattavan päälle pitäisi pelin aikana pysyä kartalla kenelle ulkopelaajalle merkitä palot, mille pesälle jne. Jälkeenpäin tallenteista tekemälläkin onnistuu, mutta kuinka virallisia tilastot voi olla jos pitää luottaa siihen että fanikameravehkeet toimii.
Olikos ePesis-softassa jotain ulkopeliin liittyvää mukana tai onko joskus ollut? Kettusen Akulla olisi varmasti ulkopelin tilastointiin mielipidettä. On takuulla ainakin miettinyt kuinka sitä saisi softaan järkevästi mukaan.
Sekin pitäisi miettiä mikä osa pelaajakohtaisesta datasta on vertailukelpoista joukkueitten välillä. Esim. tuo ylläoleva taulukko ei kerro oikeastaan muuta kuin Mansen joukkueen sisäisen järjestyksen.
Paloja/ottelu lukuja ei ole kovin järkevä verrata jonkun muun joukkueen pelaajiin, koska viimeisen lyönnin laittomasta tulleet palot vaikuttaa suoraan siihen kuinka paljon paloja jää ulkokentälle.
Mansen vastustajat tekivät mailassa "itse" keskimäärin 6.2 paloa pelissä. Jos jollain muulla joukkueella sama luku olisi 4.2 (en tiedä onko noin isoja eroja käytännössä, mutta esimerkkinä) niin siitä jäisi kauden aikana 48 paloa enemmän jaettavaa ulkopelaajille mikä nostaisi keskiarvoja merkittävästi.
Joka tapauksessa teen vastaavan tilaston ensi kaudellakin kun muutenkin pelit tulee katsottua. Ainakin polttopesä täytyy ottaa mukaan ja ehkä muutakin jos tulee jotain sopivaa talven aikana mieleen.
Voi olla kyllä vaikea löytää järkevää tilastoitavaa missä ei tarvitsisi käyttää liian paljon tulkintaa. Pelkästä lukkaripelistä sitä voisi löytyä helpommin.