Hussa mursi jalkansa talvella, odotettu paluu juhannuksen jälkeen. Senkin jälkeen joutuu tosissaan tekemään töitä, että mahtuu yhdeksikköön. Hussan vahvuudet ovat tosiaan vaihtotilanteissa, mutta ulkopelissä heittokäsi on selkeästi huonompi kuin monella nyt linjassa pelanneella. Kuume (Lähde, Ala-Kauhaluoma, Rintamäki) ja loukkantumiset (Pehrman) ovat tosiaan viime peleissä sotkeneet kokoonpanoa ja ulkopelissä on nähty epätavallisia pelipaikkoja.
Aha, ok. Itselläni oli käsitys, että Lähdekin oli loukkaantunut, mutta hyvä jos ollut vain kuumeessa. Karjalainen ei sitten ilmeisesti vain mahtunut kokoonpanoon ensimmäisissä peleissä, jos hänkään ei ole ollut loukkaantunut. Aika ihme mielestäni kylläkin, tosin voi tuossa olla syynä kokeilutkin. Kokeiluja on mielestäni hyvä tehdä etenkin kauden alussa runsaasti, vaikka välillä pelaisikin ykköskokoonpanolla. No ei tuo pari loukkaantunutta nyt ihan mahdottomasti sitten ole kuitenkaan.
Niin se vielä, että itse en näe ongelmaa laittaa Hussaa ulkopeliin sen takia, että heittokäsi ei ole kova. Olihan Hussa siellä mestaruuskaudellakin useasti. Laittaa hänet vain takatilanteessa johonkin mahdollisimman eteen tai laidalle jomman kumman pesän eteen. Tosin se ongelma siinä saattaa tulla, että Hemmilä pitäisi ottaa pois ja jos kukaan muu (Rintamäki, Ala-Kauhaluoma, Hussa) ei osaa pelata vaihtotilanteissa takalukijana, mutta luultavasti Rintamäki pystyisi tuon hoitamaan ihan hyvin. Tosin en ole niin hirveästi seurannut noiden uusien pelaajien ulkopelitaitoja.
Sisäpeliin Pokela on kuitenkin ilmoittanut jo hyvissä ajoin, että yhdellä kärjellä pelataa pääsääntöisesti ja takaa ja jokeriosastolta tarvittaessa.
Itse en näe millään, että yhden kärjen taktiikka olisi kahden kärjen taktiikkaa kannattavampi tuolla rosterilla. Parhaimmillaan yhden kärjen taktiikka on mielestäni silloin, kun pelataan kahdella etenijäjokerilla ja yhdellä kovalla lyöjäjokerilla ja ykkösenä pelaava kärki on myös nopea, mielellään kaikista nopein. Sitten numerolle 2 paras ykkös-kakkosvaihtaja ja numerolle 3 paras kakkos-kolmosvaihtaja ja numeroilla 4-6 +lyöjäjokeri parhaat kotiuttajat. Numeron 2 eteen saadaan lähes aina nopea etenijä ykkösestä tai jommasta kummasta etenijäjokerista. Jos tuollaisen rakenteen tai edes lähelle saa tehtyä, niin sitten yhden kärjen taktiikalla on vahvoilla.
Mansen naisten vahvuudet taas on mielestäni ainakin osittain kauttaaltaan melko nopeassa yhdeksikössä ja kahdessa vahvassa lyöjäjokerissa, mikä ei mielestäni sovellu yhden kärjen taktiikkaan juurikaan, koska yhden kärjen taktiikassa on ihan välttämätöntä saada se tilanne päälle sillä ykköskärjellä, muuten koko vuoro kuihtuu siihen. Tarvitaan siis kaksi etenijäjokeria parhaaseen lopputulokseen ja näiden pitää olla vielä hyviä etenijöitä. Tätä yritetään nyt näköjään korvata sillä, että laitetaan yhdeksikköön monta etenijää peräkkäin alkuun eli jos yksi palaa niistä tai haavoittuu, niin seuraavakin on vielä nopea, jotta kärkeen saataisiin nopeutta. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että koskaan ei tiedä, että kuka noista pääsee kentälle ja kelle täten tulee mikäkin vaihtotilanne. Tällöin ykkös-kakkosvaihtaja ei ole välttämättä se joukkueen paras siinä ja ei ole välttämättä myöskään kakkos-kolmosvaihtaja ja paloja/koppeja tulee enemmän kuin paremmilla vaihtajilla. Kaksi lyöjäjokeria olisi lyömään pelaajia kotiin, mutta tilannetta ei saada aikaiseksi näille.
Sallinen on Lähteen ja Peltokankaan jälkeen joukkueen kolmanneksi nopein, eikä eroa em. ollut talven testeissä juurikaan. Pelasi kahdessa pelissä kärkenä kun Lähde oli kuumeessa. Itsekin silti toki ihmettelen tuota piilokärkiroolia, koska Idaa ja Hennaa en miellä erikoisen koviksi vaihtolyöjiksi.
Tämäpä se juuri on se rakenteellinen ongelma. Jos kaikki menee tyypillisessä lyöntivuorossa aluksi kuin Strömsössä, niin Sallinen (3. nopein) pääsee piilokärkenä kentälle, Lähde vaihtaa ykköseltä kakkoselle (?. paras ykkös-kakkosvaihtaja) ja Peltokangas (?. paras 2->3 -vaihtaja) vaihtaa kakkoselta kolmoselle. Missään tilanteessa ei luultavasti ole parasta etenijää kärjessä eikä parasta vaihtajaa lyömässä kyseiseen tilanteeseen muuta kuin ehkä palon tai parin jälkeen, jos silloinkaan. Ellei pelaajat kehity huomattavasti uusissa rooleissaan ja pysty pelaamaan niitä aikaisempaa kovemmalla prosentilla, niin lopputulos on paljon paloja ja koppeja.
Sillä nyt saisi mielestäni vähän paremmaksi tuon yhden kärjen pelin, että laittaisi Lähteen sinne piilokärjeksi, Peltokankaan ykköseksi ja Sallisen kakkoseksi, jos nyt ihan välttämättä pitää pelata tuolla tavalla, mutta ei se siltikään olisi mielestäni yhtä hyvä rakenne kuin kahden kärjen taktiikalla, jossa ykkös- ja kakkoskärkenä olisi Peltokangas ja Lähde ja näiden perässä ykkös-kakkosvaihtajina Sallinen ja Karjalainen (parempi ykköskärjessä ja huonompi kakkoskärjessä, kummin päin nyt menevätkään) ja kakkos-kolmosvaihtajina Hussa ja Rintamäki. Kotiuttajiksi jäisi Kylä-Kause, Suominen, Ala-Lipasti, Ala-Kauhaluoma. Kahden kärjen taktiikassa on se hyvä puoli, että voi käyttää palojen suhteen riskittömämpiä lyöntejä vaihtotilanteissa. Ykköskärjen kopittaminen ei välttämättä tuhoa koko sisävuoroa, kun on se toinen kärki siellä vielä jäljellä. Toisaalta, jos lyöntivuoro alkaa kakkoskärjestä, niin sillä voi koittaa saada tilanteen hyvinkin riskittömästi, korkeintaan yhden palon riskillä, ja vaikka menisi kopiksi, niin on vielä ykköskärki jäljellä, millä voi sitten pelata riskillisemmin. JoMa voitti kahdella lyöjäjokerilla kultaa juuri viime vuonna.
Mutta toivottavasti olen väärässä ja tuolla nykyisellä sisäpelirakenteella mennään pitkälle, jos se pidetään.
