Niin kauan, kun Senni Sallinen tuossa joukkueessa on, niin minun mielestäni Mansella ei ole mitään hätää ja menestys varmasti seuraa joukkuetta. Kyllä oli ajoittain sellaista dominointia pudotuspeleissä, varsinkin Poria vastaan, että tuli jo Toni Kohonen mieleen miehissä parhaimpina vuosinaan, vaikka ei nyt ehkä ihan yhtä ylivoimainen vielä ollutkaan. Siinä tärkein sopimus ensi kaudeksi ja vaikka pidemmäksikin aikaa, jos Sallisella on halua. Toinen tärkeä on sitten Peltokangas, joka on ehkä sarjan paras koppari Hukan kanssa liikkuvuudeltaan, ja kärkenä nopea. Nuo kaksi, jos saa pidettyä, niin joukkue on todennäköisesti jo kärkinelikossa, vaikka muut pelaajat eivät olisikaan Itä-Länsi -tasoa. Tietysti parempi aina, jos muitakin huipputasoisia pelaajia olisi.
Kyllä minäkin löisin jatkopahvia kouraan kaikille nykyisistä, joilla jatkohaluja vain on, ei ole heikkoja pelaajia kukaan minunkaan mielestäni ja potentiaalia on monella kehittyäkin entisestään. Eniten tasoaan nosti runkosarjasta pudotuspeleihin minun mielestäni Ida Lähde. Pelasi etukentällä vähän lähempänä ja teki paloja ja sisäpelissä meni hyvin kentälle ja eteni. Hussa taas oli runkosarjassa tosi hyvä. Kiviharju hyvä takalukijana erityisesti.
Mansen valmennus/pelinjohto onnistui tällä kaudella mielestäni ihan hyvin myös. Finaaleissa vastassa oli ehkä kautta aikojen paras naisten pesäpallon pelinjohtaja, joten ei ehkä tarvi päätään pensaaseen laittaa, vaikka hävisikin. Ehkä kaikkein ylivoimaisin esitys Viljaselta oli vuonna 1997, jolloin hänen joukkueensa voitti jokaisen pelin runkosarjassa ja juoksusuhde 24 pelissä oli 347-97 eli +250.
Että sellainen haaste.