Mans€ PP:n tapa toimia ja seuran junioritoiminta

[Kaisaniemen Tiikeri]

Sehän on sitten näin jos Manse voittaa mestaruuden niin sitä ei arvosteta eikä kunnioiteta Tampereen ulkopuolella mitenkään koska 95% Tampereen ulkopuolisesta pesisväestä pitää Mansen nykyistä pelaajapolitiikkaa täysin vääränä ja epäkunnioittavana joka on normaalia perinteistä pesisjoukkueen rakentamiskäytäntöä vastaan joka perustuu osittain omaan juniorityöhön ja muutamamiin vahvistuksiin muualta sillä joukkueessa on nyt 16 pelaajaa + pelinjohtaja josta 12 pelaa ja 4 syö poppareita katsomossa ja kaikki heistä ulkopuolelta hankittuja ns.ostomiehiä , onko tämä nykyaikaa ja kestävää kehitystä ? 👎👎

Samoin Mansen oma juniorityö on törkeästi ja välinpitämättömästi laiminlyöty aikoinaan 10 - 20 vuotta sitten vaikka Tampereella on pelattu pesistä enempi tai vähempi jopa miesten Superissa vuonna 91 , joten juniorityön vakava ja törkeä laiminlyönti näkyy Mansen superin ryhmässä nyt ja lähitulevaisuudessa täysin ns.ostomiesten määrässä. 👎👎


Joten onko Tampereella ollut niin pakonomainen pakkoratkaisu menestyä huipulla nopeasti että pitää törkeästi haalia ja houkutella kahdessa vuodessa mitä Manse on nyt ollut superissa itselleen Suomen kärkinimet tai melkein sellaiset ryhmäänsä , täysin epänormaalia ja vastenmielistä toimintaa kun menestystä voi hakea järkevästi maltilla hitaasti kiiruhtaen kuten muutkin joukkueet. 👎👎

Onko muuten koskaan aiemmin Suomessa tapahtunut että joukkue voittaisi mestaruuden toisena superin vuotenaan joka nyt on Mansen kohdalla 95% varmaa , jos on niin millaisella joukkueella ?
Tai onko koskaan ollut pesiksen ylempien sarjojen historiassa että joukkueessa on kaikki pelaajat 10 - 15 kpl ja pelinjohtaja olleet ns.ostomiehiä ?

Ehdottomasti saatava superin lisenssiehtoihin pykälä jonkinlaisesta omavaraisuussäännöstä että pystytään turvaamaan edes jotenkin myös omien hyvien ja lahjakkaiden junnujen pääsy superiin tarvittaessa ja välttymään näin 100% ostoryhmän maineesta eli muukalaislegioonalta sillä juniorityö on jokaisen joukkueen selkäranka , perusta sekä elinehto joka pitäisi olla kunnossa joka joukkueessa ennen superiin pääsyä ja jonka Manse aikoinaan törkeästi laiminlöi mutta sitten Manse korvasi asian suurella rahamäärällä pöytään ulkopuolisten pelaajien suhteen ja haki äkillistä menestystä helpoimman kautta eli meni yli mistä aita oli matalin , noh käyhän se niinkin mutta Mansen menettely on epäkunnioittavaa ja muiden seurojen työtä kohtaan halveksuttavaa 👎👎

Ja kyllä Tampereellakin voi junnut harrastaa pesistä ilman jotain huippunimiä sillä ei huippunimet tee junnusta yhtään sen parempia kuin muut , laatu ratkaisee ja korvaa määrän
eli hyvä junnuvalmennus sen juniorin hyvyyden tekee pienemmästäkin määrästä , heille riittää että on kohtuullinenkin edustusjoukkue superissa tai ykkösessä johon joskus
pyrkiä Ja sellainenhan on ollut ykkösessä ja superissa viime vuodet , esimerkkinä voi mainita naisten puolelta Roihun Helsingistä jolla on ja ollut paljon hyviä tyttöjunnuja ja valmentajia monessa eri ikäluokassa ja joukkueessa eikä siihen ole tarvittu houkutuksena hankkia huippunimiä naisten superin ryhmään vaan heillä on oma halu ja into sekä päämäärä päästä lähtökohtaisesti pelaamaan joskus isompana oman seuran eli Roihun naisten superiin , se on riittävä päämäärä vaikka Helsingin seudulla on myös kova kilpailu junnujen vapaa-ajan harrastuksista eri lajien välillä.

Se on kuitenkin hyvä että Tampereella pelataan superia isoksi kaupungiksi mutta edelleen Mansen em.toimintatavat ovat väärät ja epänormaalit joukkueen äkillisen pakonomaisen menetyshalun suhteen muualla Suomessa joten näillä perusteilla Mansen mahdollista mestaruutta ei arvosteta ja kunnioiteta juurikaan Tampereen ulkopuolella muun Suomen pesisväen keskuudessa !!!

Harvoin voi lukea näin katkeroitunutta tuubaa. Mansen miehet keräsivät eniten vierasyleisöä joten pesisväki tai ainakaan lipun ostaneet katsojat ei ole kanssasi samaa mieltä.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Te ootte hassuja 😘. ”Äkillinen pakonomainen menestyshalu” oli kyllä ihan ykkösjuttu.

 

[Tuulenmies]

Seurat toimivat sillä tavalla, millä katsovat menestyvänsä parhaiten.

Pitkäaikaiset dynastiat on pesäpallossa luotu omalla kasvatustyöllä. Kasaamalla joukkue hankkimalla muualta on saatu loistaviakin joukkueita kasaan, mutta menestys niillä kaikilla on jäänyt suhteellisen lyhyeksi ja alamäki on osalla ollut melkoisen jyrkkä.

 

[Tuulenmies]

Mestaruus on aina mestaruus. Mansen pitkän tähtäimen menestysmahdollisuuksista mielestäni alkaa saada käsitystä vasta vuosina 2022-23. Jos mestaruus tulee tänä vuonna, se tulee aikalailla puun takaa ja useamman palasen loksahtaessa suotuisasta kohdalleen.

Seuraavien kausien aikana täytyy näyttää, että yleisö löytää katsomoon ja paikallinen media innostuu seuraaman joukkueen otteita -> tarpeen tukijoiden mukana pysymiselle.

Hyvä piriste pesäpallokesään Mansen kärkikahinoihin mukaan tuleminen on ollut.

 

[vasenkärki]

Maisa kirjoittaa nyt niin pitkiä ja rönsyileviä virkkeitä, että hieman vaikea pysyä perässä.

Voi kuitenkin todeta että ne nyt avauskokoonpanon ulkopuolella olevat (ja poppareita nauttivat) ovat kesän aikana pelanneet seuraavasti:
Lehtola 20 peliä
Lehto 18 peliä (osa IPVssä)
Pauna 21 peliä
Lassila 10 peliä

Loukkaantumisten takia on melko laajaa rosteria siis tarvittu. Monissa muissa joukkueissa on näkynyt enemmän loukkaantumisten vaikutus, kun ei ole ollut heittää kovia pelimiehiä paikkaamaan. Mutta Maisan mielestä olisikin varmaan parempi ollut hävitä nämä pelit huonommalla kokoonpanolla.

Mitä tulee junioritoiminnan laiminlyöntiin, niin kyse on koko pesäpallon tilasta Tampereella. Vasta Upin, Kauppisen Rikun, yms. tyyppien myötä alettiin pystyttää uudelleen perustaa pesäpallolle. Ei täälläkään ole sentään mitään maagisia voimia, jotka vain päättivät laiminlyödä pesäpalloa, vaan kyse on hyvin pitkälle vapaaehtoisten ihmisten halusta panostaa aikaansa yhteen asiaan.

Maisan mielipide ja asenne on varmaan kaikille tullut selväksi. Saa nähdä montako kertaa aloittaa vielä samasta asiasta.

 

[Pelimies]

Maisa kirjoittaa nyt niin pitkiä ja rönsyileviä virkkeitä, että hieman vaikea pysyä perässä.

Voi kuitenkin todeta että ne nyt avauskokoonpanon ulkopuolella olevat (ja poppareita nauttivat) ovat kesän aikana pelanneet seuraavasti:
Lehtola 20 peliä
Lehto 18 peliä (osa IPVssä)
Pauna 21 peliä
Lassila 10 peliä

Loukkaantumisten takia on melko laajaa rosteria siis tarvittu. Monissa muissa joukkueissa on näkynyt enemmän loukkaantumisten vaikutus, kun ei ole ollut heittää kovia pelimiehiä paikkaamaan. Mutta Maisan mielestä olisikin varmaan parempi ollut hävitä nämä pelit huonommalla kokoonpanolla.

Mitä tulee junioritoiminnan laiminlyöntiin, niin kyse on koko pesäpallon tilasta Tampereella. Vasta Upin, Kauppisen Rikun, yms. tyyppien myötä alettiin pystyttää uudelleen perustaa pesäpallolle. Ei täälläkään ole sentään mitään maagisia voimia, jotka vain päättivät laiminlyödä pesäpalloa, vaan kyse on hyvin pitkälle vapaaehtoisten ihmisten halusta panostaa aikaansa yhteen asiaan.

Maisan mielipide ja asenne on varmaan kaikille tullut selväksi. Saa nähdä montako kertaa aloittaa vielä samasta asiasta.

On tosiaan mennyt monella tunteisiin Manse ja tarkoitan nyt ihan molemmin puolin.

Asiasta sen verran, että onhan näitä taloudellisia panostuksia tehty Suomessa ennenkin muissa lajeissa (lentopallo, koripallo, jalkapallo,…). Tuskin ollaan nyt niissä summissa, että palkkakaton tarvetta vielä olisi. Omista junioreista ei tosiaan kokoonapanoon ole pelaajia noussut, mutta junioritoiminta on jo hyvällä mallilla. Siksi onkin omaan korvaan outoa, jos olisi pitänyt odottaa muutama vuosi, että Manse saisi panostaa kilpailukykyiseen joukkueeseen. Kysehän oli itselleni vain ajankohdasta jolloin Manse tulee kärkikamppailuun, sillä riittävän hyvä junioritoiminta yhdistettynä isoon talousalueeseen mahdollistaa panostuksen, joka voi jäädä terveelle pohjalle.

 

[kakkosrajaleikkuri]

Eihän kukaan nykyisestä kärkiviisikosta ole ”omilla pojilla” kärkijoukkueeksi noussut vaan rahallista panostusta ja hankintoja se on vaatinut. Kovimman profiilin pelaajat hankittu ulkopuolelta kaikilla jossain vaiheessa. Joten sinänsä keskustelu, että Manse tekisi jotenkin väärin tai olisi ainoa laatuaan kuulostaa vähän oudolta
Ja pelaajillakin pitää kuitenkin olla vapaus valita missä pelaa ja turha mielestäni sitäkään on alkaa rajoittaa.

 

[Jalo]

Kaikessa ammattimaisessa palloilussa ehdottomalla huipulla pelaaminen, ainakin pidempään, vaatii sitä että valmennus, olosuhteet ja seuran talous on kunnossa. Sen lisäksi suomalaisissa systeemeissä myös junioritoiminnan periaatteessa pitää olla myös hoidettu hyvin. Muissa lajeissa esim. jääkiekossa siihen on syynä raha, ainakin ns. rivipelaajien ostaminen on kalliimpaa kuin peluuttaa omia kasvatteja. Pesäpallossa budjetit on kuitenkin niin pieniä että periaatteessa jos hoitaa talouden hyvin ja sponsoreilla riittää hyvin tukea niin jopa miesten Superin kärkeen riittävä nippu on kohtuullisen halpa verrattuna vaikka jääkiekkoon. Mutta juniorityö mielestäni kuitenkin lopulta nousee arvoonsa koska jos taloudellisesti hyvin hoidettuja seuroja on pesiksessä riittävän monta niin kilpailu pelaajista ja palkat nousevat lopulta niin korkeiksi että itse kasvattaminen on järkevää. Pesäpalloon kun ei voi ostaa edes rahalla pelaajia ulkomailta kuten kaikissa muissa pallopeleissä.

 

[LBC]

Täytyy kommentoida ko nimimerkin kysymykseen, vai olikohan se kysymys, että löytyykö aiemmin joukkuetta, joka olisi voittanut noin nopeasti mestaruuden nousun jälkeen.
Nopeampikin tapaus löytyy, tai löytyy ainakin yksi. Sotkamo, tietenkin. Ja toisellakin kaudella on voitettu. Sotkamo. Tuo jälkimmäinen taisi osua ihan Superpesiksen alkuun.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Kaikessa ammattimaisessa palloilussa ehdottomalla huipulla pelaaminen, ainakin pidempään, vaatii sitä että valmennus, olosuhteet ja seuran talous on kunnossa. Sen lisäksi suomalaisissa systeemeissä myös junioritoiminnan periaatteessa pitää olla myös hoidettu hyvin. Muissa lajeissa esim. jääkiekossa siihen on syynä raha, ainakin ns. rivipelaajien ostaminen on kalliimpaa kuin peluuttaa omia kasvatteja. Pesäpallossa budjetit on kuitenkin niin pieniä että periaatteessa jos hoitaa talouden hyvin ja sponsoreilla riittää hyvin tukea niin jopa miesten Superin kärkeen riittävä nippu on kohtuullisen halpa verrattuna vaikka jääkiekkoon. Mutta juniorityö mielestäni kuitenkin lopulta nousee arvoonsa koska jos taloudellisesti hyvin hoidettuja seuroja on pesiksessä riittävän monta niin kilpailu pelaajista ja palkat nousevat lopulta niin korkeiksi että itse kasvattaminen on järkevää. Pesäpalloon kun ei voi ostaa edes rahalla pelaajia ulkomailta kuten kaikissa muissa pallopeleissä.

Siilinjärvi on tästä menestyksestä loistava esimerkki... Eiku 😂😂😂

 

[Tohtoori]

Täytyy kommentoida ko nimimerkin kysymykseen, vai olikohan se kysymys, että löytyykö aiemmin joukkuetta, joka olisi voittanut noin nopeasti mestaruuden nousun jälkeen.
Nopeampikin tapaus löytyy, tai löytyy ainakin yksi. Sotkamo, tietenkin. Ja toisellakin kaudella on voitettu. Sotkamo. Tuo jälkimmäinen taisi osua ihan Superpesiksen alkuun.

Pidän kovimpana temppuna Tahkoa, joka 70-luvun puolen välin kieppeillä nousi miehissä ja -79 voitti sekä naisissa että miehissä kultaa. - Tätähän morkattiin myös rahamiesten tempuksi siihen aikaan.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Pitää vielä muistaa, että Kouvolakin oli junioreistaan huolimatta Haminan kaltainen ynnämuuta-hissijoukkue ennen Aslakin rahoja. Pelkillä omilla junnuilla ei vaan voi menestyä. Samoin Joensuu ennen Bromaneita. Kummallakin raha vaan tönäisi pallon pyörimään ja loppu on historiaa. Haminassa olisi potentiaalia nousta samaan sarjaan, jos sieltä vaan löytyisi oikeat tekijämiehet.

 

[Pelimies]

Pitää vielä muistaa, että Kouvolakin oli junioreistaan huolimatta Haminan kaltainen ynnämuuta-hissijoukkue ennen Aslakin rahoja. Pelkillä omilla junnuilla ei vaan voi menestyä. Samoin Joensuu ennen Bromaneita. Kummallakin raha vaan tönäisi pallon pyörimään ja loppu on historiaa. Haminassa olisi potentiaalia nousta samaan sarjaan, jos sieltä vaan löytyisi oikeat tekijämiehet.

Jel, alkupanostus tarvitaan, jotta tulee menestystä. Menestys tuo sitten katsojia ja pelejä syksyllä. Sen jälkeen helpompi saada jatkuvuutta, mutta ei sekään itsestäänselvyys ole. JoMa ja KPL saaneet hienon juniorimyllyn taustalle, joten sekin helpottaa tekemistä. Mansella seuraavat 5-10 vuotta näyttää pääsevätkö samaan tai edes lähelle vastaavaa.

 

[Sturm]

Pesäpallohistoria avautuu kirjoista ja netistä. Nousijoista suomenmestaruuden ovat heti ensimmäisellä kaudella voittaneet myös Hämeenlinnan Pallokerho 1936, tähtenään kiekkolegendaksi myöhemmin noussut Eero "Luiro" Salisma, Haminan Palloilijat 1939 (Luiro oli nyt Haminassa), TAMPERALAINEN Valtion Lentokonetehdas 1942. Joukkue ei pelannut edellisenä vuonna kesken jääneessä suursarjassa, joten kai sitä voi kutsua nousijaksi. Sotakoneita rakentaneiden ja korjanneiden miesten joukkueessa pelasi myös Hans Porras, jonka poika Ilkka Porras toimi aikoinaan Koplan joukkueenjohtajana. Pelaajana "Ilu" muistetaan Haminan vuoden 1974 mestarijoukkueesta.
Ja Sotkamo vei todella 1963 mestaruuden nousijana. Kulta ratkesi viimeisellä kierroksella Varkeuden Kämärillä, jossa Jymy kaatoi peräti 4174 katsojan edessä Puurtilan. Vanhan Hesarin jutun mukaan innokkaimmat fanit ajoivat Sotkamosta Varkauteen mopolla.
Jymyn joukkueessa pelasi myös muuan Seppo Sammelvuo, jonka poika Tuomas on nykyään kovasti esillä Venäjän lentopallomaajoukkueen valmentajana. Kaiken kukkuraksi Jymy putosi seuraavalla kaudella 1964 sarjasta.

 

[jeremias]

Pesäpallohistoria avautuu kirjoista ja netistä. Nousijoista suomenmestaruuden ovat heti ensimmäisellä kaudella voittaneet myös Hämeenlinnan Pallokerho 1936, tähtenään kiekkolegendaksi myöhemmin noussut Eero "Luiro" Salisma, Haminan Palloilijat 1939 (Luiro oli nyt Haminassa), TAMPERALAINEN Valtion Lentokonetehdas 1942. Joukkue ei pelannut edellisenä vuonna kesken jääneessä suursarjassa, joten kai sitä voi kutsua nousijaksi. Sotakoneita rakentaneiden ja korjanneiden miesten joukkueessa pelasi myös Hans Porras, jonka poika Ilkka Porras toimi aikoinaan Koplan joukkueenjohtajana. Pelaajana "Ilu" muistetaan Haminan vuoden 1974 mestarijoukkueesta.
Ja Sotkamo vei todella 1963 mestaruuden nousijana. Kulta ratkesi viimeisellä kierroksella Varkeuden Kämärillä, jossa Jymy kaatoi peräti 4174 katsojan edessä Puurtilan. Vanhan Hesarin jutun mukaan innokkaimmat fanit ajoivat Sotkamosta Varkauteen mopolla.
Jymyn joukkueessa pelasi myös muuan Seppo Sammelvuo, jonka poika Tuomas on nykyään kovasti esillä Venäjän lentopallomaajoukkueen valmentajana. Kaiken kukkuraksi Jymy putosi seuraavalla kaudella 1964 sarjasta.

Ei pelannut Seppo Sammelvuo vuoden 1963 mestarijoukkueessa. Siihen aikaan hänen sukunimensä oli Suutari. Saattoi olla vaihtopelaaja. Myöhemmin pelasi, ainakin vuonna 1966 ja saattoi pelata myös 1964 muutaman pelin mestaruussarjassa.

 

[Tohtoori]

Pesäpallohistoria avautuu kirjoista ja netistä. Nousijoista suomenmestaruuden ovat heti ensimmäisellä kaudella voittaneet myös Hämeenlinnan Pallokerho 1936, tähtenään kiekkolegendaksi myöhemmin noussut Eero "Luiro" Salisma, Haminan Palloilijat 1939 (Luiro oli nyt Haminassa), TAMPERALAINEN Valtion Lentokonetehdas 1942. Joukkue ei pelannut edellisenä vuonna kesken jääneessä suursarjassa, joten kai sitä voi kutsua nousijaksi. Sotakoneita rakentaneiden ja korjanneiden miesten joukkueessa pelasi myös Hans Porras, jonka poika Ilkka Porras toimi aikoinaan Koplan joukkueenjohtajana. Pelaajana "Ilu" muistetaan Haminan vuoden 1974 mestarijoukkueesta.
Ja Sotkamo vei todella 1963 mestaruuden nousijana. Kulta ratkesi viimeisellä kierroksella Varkeuden Kämärillä, jossa Jymy kaatoi peräti 4174 katsojan edessä Puurtilan. Vanhan Hesarin jutun mukaan innokkaimmat fanit ajoivat Sotkamosta Varkauteen mopolla.
Jymyn joukkueessa pelasi myös muuan Seppo Sammelvuo, jonka poika Tuomas on nykyään kovasti esillä Venäjän lentopallomaajoukkueen valmentajana. Kaiken kukkuraksi Jymy putosi seuraavalla kaudella 1964 sarjasta.

Ja toinen veljeksistä pelasi Jyrki pelasi mm Pyrinnössa ja Hanski joukkueen johtajana. - Hoo Porras - talonmies näyttää kuului iskulause!

 

[Sturm]

Tämä Seppo Sammelvuon (ent. Suutari) tapaus onkin mielenkiintoinen. Hänet mainitaan eri lähteisssä 1963 mestarijoukkueen vaihtopelaajana, mutta Hesarin kuvassa mestareista Kämärin ratkaisupelin jälkeen Seppoa ei ole. Kuvassa on vaihtopelaajana Jarmo Hakkarainen. Seppo Sammelvuota tahi Suutaria ei löydy myöskään Martti Ruuskan SM-sarjapelaajista kokoamista pelaajakorteista.

 

[Observer]

Tämä Seppo Sammelvuon (ent. Suutari) tapaus onkin mielenkiintoinen. Hänet mainitaan eri lähteisssä 1963 mestarijoukkueen vaihtopelaajana, mutta Hesarin kuvassa mestareista Kämärin ratkaisupelin jälkeen Seppoa ei ole. Kuvassa on vaihtopelaajana Jarmo Hakkarainen. Seppo Sammelvuota tahi Suutaria ei löydy myöskään Martti Ruuskan SM-sarjapelaajista kokoamista pelaajakorteista.

Seppo oli "heittomiehenä" jossain pelissä 1963, mestaruus on nuorista vuonna 1962.

"Seppo Sammelvuo on pelaajana 45-vuotiaiden Suomen mestari (lentopallo) sekä myös pesäpallon nuorten Suomen mestari vuodelta 1962" .

 

[TimoR]

Siilinjärvi on tästä menestyksestä loistava esimerkki... Eiku 😂😂😂

Kaisaniemen Tiikerit ja Kinnarin pesis ovat oivia esimerkkejä rahalla kasatusta muukalaislegioonasta.
Samaa menestystä Manselle toivoen...

 

[Tohtoori]

Kaisaniemen Tiikerit ja Kinnarin pesis ovat oivia esimerkkejä rahalla kasatusta muukalaislegioonasta.
Samaa menestystä Manselle toivoen...

Unohdit sen parhaan : Hyvinkään Tahko !