KPL-SoJy, välierä 2018

[Tilastoniilo]

Hyvä juttu pesikselle, että uudet joukkueet pitkästä aikaa loppuottelussa. Onnea siis KPL ja JoMa.
Pesis tulee etelämmäksi ja idemmäksi. Lähestyy pääkaupunkiseutua, mutta pääseekö koskaan perille.
Ja yksi tärkeä asia: onneksi KPL:n ottelukuuluttajan rasittava ääni ja puhetapa kuuluvat loppuottelulähetyksissä paljon vähemmän telkkarista kuin fanikameralähetyksissä. Tänäänkin KPL:n loistokasta peliä oli siksikin hienoa seurata.

Markus Laaksonen oli tänään liekeissä ja villitsi yleisön Koplan pelaajien, Mangustin ja Mustakeltaisten rumpuryhmän kera. Siitä ei enää pesiskatsomon fiilis parane

 

[Lake]

Sanattomaksi vetää. Sotkamo auttoi räpylässä, mutta Kopla pelasi niin hyvin, että voittajasta ei ollut epäselvyyttä. Tämän voiton jälkeen tätä joukkuetta on ”marinoitu” sellaisissa liemissä, että nyt ollaan valmiit menemään mestaruuteen asti.

Kiitokset Sotkamolle unohtumattomasta sarjasta. Paljon hienoja pelaajia ja etenkin Kohosta kohtaan on ikuinen kunnioitus.

 

[Kaptah]

Joma nimettiin useilta nickeiltä ikuiseksi pronssiporukaksi, samoin Koplan ennusteltiin sulavan viimeistään välierissä. Nämä ennustajat saivat ainakin maistaa nyt heille itselleen karua todellisuutta !

Tarkoitatko ettei saisi ennustaa tai spekuloida? Vai pitäisikö ennustusten osua aina oikeaan? Eikö se ennakkospekulointi ole näiden palstojen suolaa?

 

[Punamusta]

Onnittelut Koplalle ja hienoa, että saatiin aivan uudet finalistit! Näin katsojana on mukava ainakin tähän saakka nähdyn perusteella todeta, että Kerubille tulee vastaan reilusti käyttäytyvä, positiivisen kautta elävä palloilujoukkue eikä ainakin taustajoukkojensa osalta rakkikoiraa muistuttava, räkyttämisestä voimansa saava sakki.

 

[aakoo]

Onnea Kouvolaan. Sarja oli tiukka, mutta halusitte finaaliin enemmän kuin Jymy. Meillä näkyi tänään pelissä kauden vaikeudet. Mutta tänä vuonna näin. 35 vuotta kannattanut Jymyä, niin onhan tämä putki ollut ihan uskomatonta, ei 1990 olisi ikinä tällaista kuvitellut. Syödään nyt Vimpelin tavoin katkeraa kalkkia ja katsotaan toipuuko Jymy ensimmäiseen pronssipeliin vai tuleeko siitä täydellinen ohipeli. No Joensuun juna tulee Kouvolan asemalle, valitettavasti kouvolalaiset sympatiat ovat finaaleissa Joensuun puolella. JoMan nousuun huipulle on sen verran vahva Sotkamo-historia. Peli puhukoon puolestaan.

 

[nastafiilis]

On tää vaan hienoa. Vielä hienompaa sen takia, että viime sunnuntain jälkeen lähes kaikki puhuivat Jymystä finalistina. Olihan tunnelmaa jälleen Kouvolassa, eikä ollut tällä kertaa paremmasta epäselvyyttä. Sunnuntaina taas lisää tätä herkkua. Hyvin Sotkamo pyristeli 😎 (elkää ottako nokkiinne)

 

[Artsi]

Aivan mahtavaa Kopla! Parempaa fiilistä ei olisi paikan päällä varsinkaan voinut olla. Aurinko paistoi, tupa täynnä ja aivan täydellistä peliä kaiken päälle. Hosaa!

 

[Heka]

Onnittelut Koplalle Keski-Suomesta vaikka jymyfani olenkin, parempi voitti. Kopla on fiksu joukkue, ei mikään räyhäporukka.

 

[mr Madizine]

Kaptah

Tottakai voi spekuloida / ennustella mutta olisi edes hyvä jollain tavoin analysoida niitäkin näkökulmia.
Monilta osin tarkoittamani kommentit olivat vähäteltyjä, jopa halveksuvaan sävyyn kirjoitettuja - heitä
vastaan tässä olen kritisoimassa,

 

[saveron viritys]

Kiitokset Jymylle hienosta sarjasta

 

[LBC]

Markus Laaksonen oli tänään liekeissä ja villitsi yleisön Koplan pelaajien, Mangustin ja Mustakeltaisten rumpuryhmän kera. Siitä ei enää pesiskatsomon fiilis parane

Laaksosen panos tunnelmaan oli ihan kymppi! Voisi nuo arvostelijat tulla vaikka finaaleihin kokeilemaan. Kun seitsemän kertaa jaksaa maistaa, niin... tästä voisi aloittaa. Loppujen lopuksi ne pahalta maistuvat on ihan hyviä ja sitäpaitsi terveellisiä!

 

[Appaz]

Esapekka Lapin sanoin: nyt ne karvat kasvoivat!! Huikea kasvutarina tämä Koplan finaalipaikka. Pudotuspelit ja Jymy-sarja alkoivat haparoiden ja hermoillen, mutta tällä kertaa sitä edellisiltä vuosilta tuttua jäätymistä ei tullut. Päinvastoin. Neljännen pelin kakkosjaksosta lähtien mustakeltaista paitaa kantoi vain joukkueellinen isolla itseluottamuksella suorittavia, sekä rennon ja vapautuneen ilmeen omaavia pelaajia. Voittajia! Kiitos, että näytitte epäilijöille, myös allekirjoittaneelle.

 

[pintakraapaasu]

Pesisjumalat ovat tänä syksynä päättäneet palkita rehtiä peliä. Molemmista välieristä meni jatkoon hyvin käyttäytyvä osapuoli ja psyykkaavat metsäläiset saavat tapella pronssista keskenään. Ja nousukarsinnoissa lähti vastustajan mailoja rikkova möykkäporukka sarjaporrasta alemmas.

 

[Tuulenmies]

Onnittelut Kouvolle. Tällä hetkellä kiistattomasti parempi joukkue meni finaaliin tästä välieräparista. Viidennen ottelun kulku oli aavisteltavissa jo etukäteen. Kouvola oli kauden jäljiltä kuitenkin paremmassa fyysisessä iskussa kuin Sotkamo. Jymyllä esimerkiksi etenijöillä jalka – kaikki kolme nopeita kärkietenijää – ei liikkunut siihen tahtiin kuin edellisinä syksyinä.

Sotkamo onnistui pitämään sarjan tasaisena kovalla uskolla omaan osaamiseensa ja hyvällä rutiinilla tällaisista peleistä. Viidenteen peliin usko ei riittänyt toisen kotipelin häviämisen jälkeen ja toisaalta Kouvola pääsi viidenteen peliin henkisesti aiempaa paljon helpommasta lähtökohdasta. Sillä ei ollut oikeastaan enää juuri hävittävää (no, loppuottelupaikka tietysti), mutta erittäin suuri tilaisuus näyttää ja toteuttaa tavoitteensa lopultakin. Positiivinen kannustin oli paljon vahvempi kuin negatiivisen tuloksen pelko. Sillä Kouvola pystyi kuromaan umpeen eron, joka Sotkamolla oli aikaisemmissa peleissä etunaan henkisen kantin puolella.

Loppuottelijoiden vaihtuminen pitkästä aikaa saattaa hyvinkin olla lajille eduksi pidemmällä aikavälillä (mutta vaihtuvatko loppuottelijat todella kun katsotaan pidempää aikaväliä?). Tänä yksittäisenä syksynä kuitenkin se kiinnostavin loppuottelupari olisi mielestäni ollut Joensuu – Sotkamo. Siinä Joensuu olisi päässyt komeasti rakentamaan draaman kaarta. Monen välierätappion jälkeen se pääsee loppuotteluun yrittämään vanhan vainolaisensa kaatoa, kun on ensin kaatanut toisen jättiläisistä. Julkisuus olisi voinut seurata uuden tulokkaan ja vanhan mestarin taistoa. Nyt loppuottelussa saattaa olla isolle yleisölle (ja etelän tiedotusvälineille) kaksi aika tuntematonta joukkuetta. Pallo on tässä Kouvolalla: pitää saada mielenkiinto heräämään sillä suunnalla.

Kouvola ja Joensuu pääsivät loppuotteluun erinomaiseen aikaan. Nyt on se syksy, jolloin se piti tehdä. Kumpikin joukkue on juuri nyt kehityskaarensa kukkeimmalla kohdalla. Joensuun uskoin olevan siellä jo viime vuonna, mutta Puhtimäen hankkiminen nosti joukkuetta vielä pykälän. Pelillisesti ottelupari on erittäin mielenkiintoinen. Sisäpelijoukkue vastaan ulkopelijoukkue. Pomppujoukkue ja vahvalla kärjellä pelaava vastaan tasaisempi ja monipuolisempi joukkue. Kovapintainen kotikenttä vastaan pehmeä kotikenttä.

Jos katsoo välieräsarjaa, sisäpelissä Kouvolan heikko kohta oli 0-tilanne ja kärjen kentälle pääsy. Tätä paikattiin sillä, että yrittämässä oli 3 pelaajaa peräjälkeen. Joensuu taas on ulkopelissään erittäin vahva 0-tilanteessa – sekä tolppalukkarin että muun ulkokentän toimesta. Toinen Kouvolan tuleva ongelma on, kuinka purkaa vieraspeleissä ykköstilanne Joensuun murhaavaa ulkokenttää vastaan. Sotkamo-otteluissa Kouvola pystyi vaihtamaan pienillä etenkin kakkostilanteessa, jos pomppua ei käytetty. Niitä Antti ja Toni eivät saaneet torjuttua, mutta Joensuuta vastaan niillä ei pysty pelaamaan. On pakko pelata enemmän kovilla (Laakson terveenä pysyminen tärkeää), mutta niillä tulee myös koppeja (Toikka) ja kolmostilanteiden määrä putoaa reilusti. Silloin kotiuttajille tule paljon korkeampi paine onnistua vähistä tilanteista.

Joensuun ulkopeliä ylistettäessä taas on jäänyt huomiotta, että sisäpeli siellä on ollut sitä samaa kuin aikaisempina syksyinä. Silti juuri tällä hetkellä pitäisin Joensuuta hivenen suurempana suosikkina voittamaan mestaruuden – ellei sitten käy niin, että Kouvola saa välieräsarjasta hienon flown päälle. Kouvolalla on myös kotietu loppuun saakka. Mikäli etenijöitä saadaan kentälle, pompulla saadaan ylitettyä hyväkin ulkokenttä. Aikamoisen määrän loppuottelusarjoja nähneenä voin kuitenkin ”varoittaa” Kouvolaa siitä, että loppuotteluvaiheessa pomppupelin merkitys on vähentynyt joka syksy. Vaikka se pomppu kotikentällä periaatteessa nousisikin, paineinen tilanne ja sään kylmeneminen (pelaajat tietävät että lyönnin pitää olla paremmin onnistunut) johtaa siihen, että laittomien ja palojen määrä lisääntyy varmoillakin pomputtajilla.

Odotan loppuottelusarjaa – vaikka siitä Sotkamo puuttuu – innokkaana. Siinä on paljon seurattavia kiinnostavia asioita ja on mukava seurata kuinka joukkueet pyrkivät tiedossa olevat vaikeutensa voittamaan.

 

[Tihonov]

Onnittelut Kouvolle. Tällä hetkellä kiistattomasti parempi joukkue meni finaaliin tästä välieräparista. Viidennen ottelun kulku oli aavisteltavissa jo etukäteen. Kouvola oli kauden jäljiltä kuitenkin paremmassa fyysisessä iskussa kuin Sotkamo. Jymyllä esimerkiksi etenijöillä jalka – kaikki kolme nopeita kärkietenijää – ei liikkunut siihen tahtiin kuin edellisinä syksyinä.

Sotkamo onnistui pitämään sarjan tasaisena kovalla uskolla omaan osaamiseensa ja hyvällä rutiinilla tällaisista peleistä. Viidenteen peliin usko ei riittänyt toisen kotipelin häviämisen jälkeen ja toisaalta Kouvola pääsi viidenteen peliin henkisesti aiempaa paljon helpommasta lähtökohdasta. Sillä ei ollut oikeastaan enää juuri hävittävää (no, loppuottelupaikka tietysti), mutta erittäin suuri tilaisuus näyttää ja toteuttaa tavoitteensa lopultakin. Positiivinen kannustin oli paljon vahvempi kuin negatiivisen tuloksen pelko. Sillä Kouvola pystyi kuromaan umpeen eron, joka Sotkamolla oli aikaisemmissa peleissä etunaan henkisen kantin puolella.

Loppuottelijoiden vaihtuminen pitkästä aikaa saattaa hyvinkin olla lajille eduksi pidemmällä aikavälillä (mutta vaihtuvatko loppuottelijat todella kun katsotaan pidempää aikaväliä?). Tänä yksittäisenä syksynä kuitenkin se kiinnostavin loppuottelupari olisi mielestäni ollut Joensuu – Sotkamo. Siinä Joensuu olisi päässyt komeasti rakentamaan draaman kaarta. Monen välierätappion jälkeen se pääsee loppuotteluun yrittämään vanhan vainolaisensa kaatoa, kun on ensin kaatanut toisen jättiläisistä. Julkisuus olisi voinut seurata uuden tulokkaan ja vanhan mestarin taistoa. Nyt loppuottelussa saattaa olla isolle yleisölle (ja etelän tiedotusvälineille) kaksi aika tuntematonta joukkuetta. Pallo on tässä Kouvolalla: pitää saada mielenkiinto heräämään sillä suunnalla.

Kouvola ja Joensuu pääsivät loppuotteluun erinomaiseen aikaan. Nyt on se syksy, jolloin se piti tehdä. Kumpikin joukkue on juuri nyt kehityskaarensa kukkeimmalla kohdalla. Joensuun uskoin olevan siellä jo viime vuonna, mutta Puhtimäen hankkiminen nosti joukkuetta vielä pykälän. Pelillisesti ottelupari on erittäin mielenkiintoinen. Sisäpelijoukkue vastaan ulkopelijoukkue. Pomppujoukkue ja vahvalla kärjellä pelaava vastaan tasaisempi ja monipuolisempi joukkue. Kovapintainen kotikenttä vastaan pehmeä kotikenttä.

Jos katsoo välieräsarjaa, sisäpelissä Kouvolan heikko kohta oli 0-tilanne ja kärjen kentälle pääsy. Tätä paikattiin sillä, että yrittämässä oli 3 pelaajaa peräjälkeen. Joensuu taas on ulkopelissään erittäin vahva 0-tilanteessa – sekä tolppalukkarin että muun ulkokentän toimesta. Toinen Kouvolan tuleva ongelma on, kuinka purkaa vieraspeleissä ykköstilanne Joensuun murhaavaa ulkokenttää vastaan. Sotkamo-otteluissa Kouvola pystyi vaihtamaan pienillä etenkin kakkostilanteessa, jos pomppua ei käytetty. Niitä Antti ja Toni eivät saaneet torjuttua, mutta Joensuuta vastaan niillä ei pysty pelaamaan. On pakko pelata enemmän kovilla (Laakson terveenä pysyminen tärkeää), mutta niillä tulee myös koppeja (Toikka) ja kolmostilanteiden määrä putoaa reilusti. Silloin kotiuttajille tule paljon korkeampi paine onnistua vähistä tilanteista.

Joensuun ulkopeliä ylistettäessä taas on jäänyt huomiotta, että sisäpeli siellä on ollut sitä samaa kuin aikaisempina syksyinä. Silti juuri tällä hetkellä pitäisin Joensuuta hivenen suurempana suosikkina voittamaan mestaruuden – ellei sitten käy niin, että Kouvola saa välieräsarjasta hienon flown päälle. Kouvolalla on myös kotietu loppuun saakka. Mikäli etenijöitä saadaan kentälle, pompulla saadaan ylitettyä hyväkin ulkokenttä. Aikamoisen määrän loppuottelusarjoja nähneenä voin kuitenkin ”varoittaa” Kouvolaa siitä, että loppuotteluvaiheessa pomppupelin merkitys on vähentynyt joka syksy. Vaikka se pomppu kotikentällä periaatteessa nousisikin, paineinen tilanne ja sään kylmeneminen (pelaajat tietävät että lyönnin pitää olla paremmin onnistunut) johtaa siihen, että laittomien ja palojen määrä lisääntyy varmoillakin pomputtajilla.

Odotan loppuottelusarjaa – vaikka siitä Sotkamo puuttuu – innokkaana. Siinä on paljon seurattavia kiinnostavia asioita ja on mukava seurata kuinka joukkueet pyrkivät tiedossa olevat vaikeutensa voittamaan.

Kiitos analyysistä, mutta sinulta taisi jäädä välierät seuraamatta. Pomppujoukkuehan jäi pronssipeliin ja monipuolisilla taitolyönneillä ja rajakovilla kärkeä liikuttava joukkue jatkaa finaaliin. Lammila löi pomppua, mutta osoitti vaihtavansa myös muilla. Nrot 3 ja 4 vaihtoivat koko ottelusarjassa tasan yhden kerran pompulla.

Ulkopelissä KPL nojaa vahvaan 0-tilanteeseen ja takatilanteen puolustamiseen. Saumat pitää ja välissäkin tilaa on vähän. Kerubilla ei tällä kaudella enää montaa juoksua tehdä ja menoa voi tässä mielessä pitää tylsänä, mutta nyt ollaan jo tulosurheiluvaiheessa, eikä tyylipisteillä ole merkitystä.

Ulkona joukkueiden etukentät ovat tasavahvat. Erot tulevat Koplan nopeiden etenijöiden laajuudesta, nrot 1-3 ja kaksi jokeria kulkee välejä vauhdikkaasti ja 4-6:kin enemmän kuin kelvollisesti. Jomalla huippuetenijöiden joukko on selvästi kapeampi, jolloinlyöntivalikoima jää rajallisemmaksi ja riski pelin tukehtumisesta on suurempi.

Sunnuntaina tämä herkku jatkuu...

 

[Artsi]

Loppuottelijoiden vaihtuminen pitkästä aikaa saattaa hyvinkin olla lajille eduksi pidemmällä aikavälillä (mutta vaihtuvatko loppuottelijat todella kun katsotaan pidempää aikaväliä?). Tänä yksittäisenä syksynä kuitenkin se kiinnostavin loppuottelupari olisi mielestäni ollut Joensuu – Sotkamo. Siinä Joensuu olisi päässyt komeasti rakentamaan draaman kaarta. Monen välierätappion jälkeen se pääsee loppuotteluun yrittämään vanhan vainolaisensa kaatoa, kun on ensin kaatanut toisen jättiläisistä. Julkisuus olisi voinut seurata uuden tulokkaan ja vanhan mestarin taistoa. Nyt loppuottelussa saattaa olla isolle yleisölle (ja etelän tiedotusvälineille) kaksi aika tuntematonta joukkuetta. Pallo on tässä Kouvolalla: pitää saada mielenkiinto heräämään sillä suunnalla.

Olen tästä eri mieltä, loppuottelussa on nyt kaksi suuren kaupungin joukkuetta joilla on parhaat edellytykset viedä pesäpalloa ison yleisön eteen. En tiedä mitä Kopla olisi voinut tehdä tällä kaudella paremmin, voittivat runkosarjan ja samalla rikkoivat runkosarjan voittoputkiennätyksen joita uutisoitiin omalta osaltaan.

Eilisessä pelissä oli lähes 3900 katsojaa ja Kouvolalla on ollut muutenkin kovimmat katsojaluvut tällä kaudella - paikallistasolla markkinointi ja ottelutapahtuma on siis onnistunut erinomaisesti. Seura myös tekee aktiivista yhteistyötä KooKoon ja Kouvojen kanssa jotka pelaavat jääkiekkoa ja koripalloa ylimmällä sarjatasolla.

Ja mitäs se etelänkin media nyt tällä hetkellä kovasti uutisoi - sitä miten Kouvola kaatoi kainuun kultajunan täydellisellä murskavoitolla ja marssi loppuotteluun.

YLE: Sotkamon ja Vimpelin valtakausi päättyi – "Tämän takia tulin Koplaan viime kaudella"
Iltalehti: Kouvola eteni Superpesiksen finaaleihin - vakuuttava voitto ratkaisevassa välierässä
Iltasanomat: Kouvola rynnisti Superpesiksen finaaleihin – pudotti Sotkamon
Helsingin Sanomat: Tahko-kasvatti Juha Korhonen, 38, toisen SM-kullan jahtiin –”Tämän takia Koplaan viime kaudella tulin”

Mielestäni ainoa asia minkä Kopla voi enää tehdä on voittaa mestaruus!

 

[Kuukerin Nelli]

Ulkona joukkueiden etukentät ovat tasavahvat. Erot tulevat Koplan nopeiden etenijöiden laajuudesta, nrot 1-3 ja kaksi jokeria kulkee välejä vauhdikkaasti ja 4-6:kin enemmän kuin kelv

Älä jaksa jauhaa paskaa, Kuosa-Pekkinen parempaa etukenttää maailmasta ei löydy.

 

[Joe]

Finaalispekuloinneille oma lanka.

KPL - JoMa, finaalit 2018

 

[saveron viritys]

Älä jaksa jauhaa paskaa, Kuosa-Pekkinen parempaa etukenttää maailmasta ei löydy.

Ja hetikö tän "paskan heiton"pitää alkaa? Jos nyt pidettäs siistinä ja herrasmiesmäisenä keskustelu kun joukkueetkin sitä on.

 

[Neloskoppari]

Jos katsoo välieräsarjaa, sisäpelissä Kouvolan heikko kohta oli 0-tilanne ja kärjen kentälle pääsy. Tätä paikattiin sillä, että yrittämässä oli 3 pelaajaa peräjälkeen. Joensuu taas on ulkopelissään erittäin vahva 0-tilanteessa – sekä tolppalukkarin että muun ulkokentän toimesta. Toinen Kouvolan tuleva ongelma on, kuinka purkaa vieraspeleissä ykköstilanne Joensuun murhaavaa ulkokenttää vastaan.

Kouvolalla on laittaa ykköstilanteeseen jotain mitä Joensuulla ei ole. Sarjan selkeästi paras ykköstilanteen purkaja Anssi Lammila! Joensuun ulkokenttäkään ei käytännössä voi Kouvolassa Lammilalle yhtään mitään ykköstilanteessa ja Joensuussakin Lammila on todella vahva.

Anssi Lammila on nyt voittanut 4 kertaa peräkkäin runkosarjan ykkös-kakkosvaihtotilaston, kun katsotaan lyötyjen määrää.
Lammila on voittanut ykkös-kakkosvälin %-tilaston runkosarjassa nyt 3 kertaa peräkkäin!

Ennen, kun joku ehtii kysyä, että mitenkäs sitten pudotuspelit Lammilan kohdalla ykkös-kakkosvälin osalta, niin uskomattominta on se, että Lammila jopa parantaa prosenttejaan pudotuspeleissä. Kouvolan voittaessa mestaruuden Anssi Lammila on mielestäni ehdokas numero 1 Vuoden pesäpalloilijaksi.

Tästä näpyttelin tarkemmat yksityiskohdat Kopla-JoMa finaaliketjuun ja ne voi käydä lukemassa sieltä...