KPL 2025

[MieVaan]

Ainoa kestävä ratkaisu kaikilla seuroilla on se, että pelaajapalkkioita alennetaan eikä ainakaan koroteta.

otsikon vierestä mutta menkööt. Tämän sivuston mukaan miesten superin pelaajabudjetit olivat välillä 145 k€ … 386 k€. Osa tuosta menee sivukuluihin ja tarina ei kerro onko tuossa summassa mukana päivärahat vai ei.

Kysymys kait kuuluu, että pitäisikö pesäpallon pelaamisella superpesiksessä pystyä elämään? Naisten superissa ei varmaankaan pysty kuin muutama poikkeus mutta entä miesten superissa? Kuinka paljon voidaan vaatia harjoittelua ja ajankäyttöä lajiin jos siihen pitää vielä ajan lisäksi laittaa omaa rahaakin.

Miesten superpesis lienee aika kokopäiväistä hommaa ainakin toukokuun alusta elokuun loppuun ja osalla syyskuun loppupuolelle siis neljä kuukautta Ja maalis-huhtikuussa lienee aika intensiivistä treenausta ja päälle sitten talvisuper ja talvikauden harjoittelu. Sanotaan, että työkuukausina miesten superissa on viiden .. kuuden kuukauden edestä hommia Vai onko?

Suomalaisten keskipalkka lienee noin 3700€ kuukaudessa ja esim kaupan kassalle noin 2300 €. jos joukkueessa on 15 ukkoa niin pienimmän pelaajabudjetin joukkueissa tienataan siis keskimäärin vähemmin kuin kaupan kassalla. kun joka joukkueessa on enemmin palkkaa saavia niin osa saa kyllä sitten tyyliin tonnin kuukaudessa. Jos olet nuori opiskelija niin varmaan ihan ok mutta 27+ v ruuhkavuosia aloittavalle perheelliselle ei ehkä niin ok (ja varmaan ne 27+ v ovatkin useimmiten niitä paremmin palkattuja.)

Luulen, että jos seurojen talous vaatii palkkojen laskemista niin se tulee laskemaan myös sarjan urheilullisuuttaja ehkä ottelumääriäkin koska jollakin niiden pelaajienkin pitää elää.

Miesten Superpesiksen palkkabudjetit 2024 – Tampereelta löytyy isoin setelitukko - Supervuoro.com

Hallitseva mestari Sotkamon Jymy lähtee uuteen Superpesis-kauteen jälleen yhtenä mestarisuosikkina, mutta palkkabudjeteilla mitattuna sotkamolaiset ovat vasta sarjan seitsemänsiä. Yhtä vaille kaikki seurat ovat kasvattaneet kokonaisbudjettiaan, osa todella mittavastikin.

www.supervuoro.com

 

[Artsi]

Sormella voi aina osoittaa vaikka mihin mutta taloudellinen tilanne on todella heikko mistä johtuen

- Kulut raketoivat joka suunnalla
- Kumppaneita ja kuntiakin on taloudellisissa vaikeuksissa
- Ihmisillä on vähemmän käyttörahaa
- Lainojen saanti on vaikeaa

Aina helppo sanoa että pitäisi kasvattaa myyntiä ja varmasti pitäisi - mutta varmaan voi mennä itse kokeilemaan pyytämään paikallisilta yrityksiltä että "saisko 20 tonnia rahaa" kun siellä monessa puljussa laitettu juuri YT:issä porukkaa pihalle ja kiristetty nälkävyötä että selvitään.

 

[Tilastoniilo]

otsikon vierestä mutta menkööt. Tämän sivuston mukaan miesten superin pelaajabudjetit olivat välillä 145 k€ … 386 k€. Osa tuosta menee sivukuluihin ja tarina ei kerro onko tuossa summassa mukana päivärahat vai ei.

Kysymys kait kuuluu, että pitäisikö pesäpallon pelaamisella superpesiksessä pystyä elämään? Naisten superissa ei varmaankaan pysty kuin muutama poikkeus mutta entä miesten superissa? Kuinka paljon voidaan vaatia harjoittelua ja ajankäyttöä lajiin jos siihen pitää vielä ajan lisäksi laittaa omaa rahaakin.

Miesten superpesis lienee aika kokopäiväistä hommaa ainakin toukokuun alusta elokuun loppuun ja osalla syyskuun loppupuolelle siis neljä kuukautta Ja maalis-huhtikuussa lienee aika intensiivistä treenausta ja päälle sitten talvisuper ja talvikauden harjoittelu. Sanotaan, että työkuukausina miesten superissa on viiden .. kuuden kuukauden edestä hommia Vai onko?

Suomalaisten keskipalkka lienee noin 3700€ kuukaudessa ja esim kaupan kassalle noin 2300 €. jos joukkueessa on 15 ukkoa niin pienimmän pelaajabudjetin joukkueissa tienataan siis keskimäärin vähemmin kuin kaupan kassalla. kun joka joukkueessa on enemmin palkkaa saavia niin osa saa kyllä sitten tyyliin tonnin kuukaudessa. Jos olet nuori opiskelija niin varmaan ihan ok mutta 27+ v ruuhkavuosia aloittavalle perheelliselle ei ehkä niin ok (ja varmaan ne 27+ v ovatkin useimmiten niitä paremmin palkattuja.)

Luulen, että jos seurojen talous vaatii palkkojen laskemista niin se tulee laskemaan myös sarjan urheilullisuuttaja ehkä ottelumääriäkin koska jollakin niiden pelaajienkin pitää elää.

Miesten Superpesiksen palkkabudjetit 2024 – Tampereelta löytyy isoin setelitukko - Supervuoro.com

Hallitseva mestari Sotkamon Jymy lähtee uuteen Superpesis-kauteen jälleen yhtenä mestarisuosikkina, mutta palkkabudjeteilla mitattuna sotkamolaiset ovat vasta sarjan seitsemänsiä. Yhtä vaille kaikki seurat ovat kasvattaneet kokonaisbudjettiaan, osa todella mittavastikin.

www.supervuoro.com

Eivät pienten budjettien seurat ole ongelma palkanmaksussa. Huippuseurat ovat ja niiden takia kaikki joutuvat maksamaan enemmän palkkoja kuin mihin oikeasti näyttää olevan varaa. Jos joku laskee elantonsa pesiksen varaan, on se iso virhe ja aika harva onneksi laskee. Jotainhan heikoille tuloksille pitää tehdä ja se ei taida olla helppoa tuloja lisäämällä. Tv, joko oma tai parempi Ruutu-sopimus voisi kasvattaa tuloja. Käsittääkseni salibandyssä tienataan vähän, ehkä vähemmän kuin pesiksessä. Sekin kertoo siitä, etteivät pesiksen palkat ole yläpäässä kohdallaan. Pesis pitäisi olla lisätulojen lähde, ei pääelinkeino.

 

[MieVaan]

Eivät pienten budjettien seurat ole ongelma palkanmaksussa. Huippuseurat ovat ja niiden takia kaikki joutuvat maksamaan enemmän palkkoja kuin mihin oikeasti näyttää olevan varaa. Jos joku laskee elantonsa pesiksen varaan, on se iso virhe ja aika harva onneksi laskee.

Muistini mukaan olet joskus ollut sitä mieltä, että ottelussa tapahtuneiden asioiden perusteella harjoittelussa on tehty virheitä? Luulen, että iso osa niistä virheistä johtuu siitä, että ei ole ollut aikaa harjoitella tarpeeksi. Pienten budjettien seurojen ongelmat ovat nimenomaan palkanmaksukyvyssä ja harjoittelukapasiteetista. Niillä ei ole varaa harjoitella (lue maksaa palkkaa ja kuluja) niin paljon kuin pitäisi ja sellaisten pelaajien (lue maksaa palkkaa) kanssa kuin pitäisi menestyäkseen.

Pesis pitäisi olla lisätulojen lähde, ei pääelinkeino.

jos lisätulot vievät kaiken työajan noin neljän .. kuuden kuukauden ajalta vuodesta ja kuukausi pitäisi olla lomallakin jotta ihminen jaksaa niin paljos sille pääelinkeinolle jää aikaa?

jotta pesäpallon pelaaminen voisi olla pelkkä lisätulojen lähde niin luullakseni meidän pitää hyväksyä, että pelaajat käyttävät merkittävästi vähemmin aikaa pesäpallon kilpapelaamiseen ja harjoitteluun. Mikä uskoakseni väistämättä tarkoittaa, että niiden huippuseurojen pelin taso laskee lähemmäksi niitä pineten budjettien seurojen peliä. Kuinka paljon, se jäänähtäväksi.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Eivät pienten budjettien seurat ole ongelma palkanmaksussa. Huippuseurat ovat ja niiden takia kaikki joutuvat maksamaan enemmän palkkoja kuin mihin oikeasti näyttää olevan varaa. Jos joku laskee elantonsa pesiksen varaan, on se iso virhe ja aika harva onneksi laskee. Jotainhan heikoille tuloksille pitää tehdä ja se ei taida olla helppoa tuloja lisäämällä. Tv, joko oma tai parempi Ruutu-sopimus voisi kasvattaa tuloja. Käsittääkseni salibandyssä tienataan vähän, ehkä vähemmän kuin pesiksessä. Sekin kertoo siitä, etteivät pesiksen palkat ole yläpäässä kohdallaan. Pesis pitäisi olla lisätulojen lähde, ei pääelinkeino.

Ootko sä tosiaan tuota mieltä?
Että pesis pitäisi huipuillekin olla vain harrastus? Tai sivutoimi.
No eii tuolla logiikalla lajin arvostus ainakaan nouse🙈

 

[Tilastoniilo]

Muistini mukaan olet joskus ollut sitä mieltä, että ottelussa tapahtuneiden asioiden perusteella harjoittelussa on tehty virheitä? Luulen, että iso osa niistä virheistä johtuu siitä, että ei ole ollut aikaa harjoitella tarpeeksi.

Mitähän virheitä olen tarkoittanut, kun ei tule mieleen oikeastaan muuta kuin se, että Haminan pelaajat eivät heitä niin hyvin kuin pitäisi? Se johtunee enemmän lahjakkuuksista kuin harjoittelusta. Olisi hyvä tietää, kuinka paljon vähemmän ajallisesti alakastin joukkueiden pelaajat harjoittelevat kuin yläkastin. En usko, että juurikaan. En usko siihenkään, että pienipalkkaiset pelaajat harjoittelevat vähän. Joka vuosi tulee näitä erinomaisia nuoria pelaajia sarjaan. Monet heistä eivät ole saaneet palkkaa ehkä lainkaan, vaan lähinnä kulukorvauksia.

Pienten budjettien seurojen ongelmat ovat nimenomaan palkanmaksukyvyssä ja harjoittelukapasiteetista.

Kyllä näin on, mutta se johtuu siitä, että muutamalla seuralla "on ollut varaa" maksaa paljon ja se on nostanut myös pienten seurojen maksamia palkkoja ja usein sietokyvyn yli. Harjoittelun vähäisyyteen en usko. Menestymättömyys johtuu pitkälti siitä, että isot seurat imuroivat korkeilla palkoilla parhaat pelaajat.

Jotta pesäpallon pelaaminen voisi olla pelkkä lisätulojen lähde niin luullakseni meidän pitää hyväksyä, että pelaajat käyttävät merkittävästi vähemmin aikaa pesäpallon kilpapelaamiseen ja harjoitteluun.

Ainakin Kouvolassa moni pelaaja on saanut elantonsa muualta, esim. palomiehenä tai opettajana. Heillä pesispalkkakin lienee aika iso, mutta ei välttämätön elannolle. Luulen, että nämä pelaajat harjoittelevat ihan yhtä paljon kuin "täysammattilaiset". Opettajilla ja palomiehillä aikaa löytyy helpommin kuin muissa ammateissa. Ihan kaikissa ammateissa ei ajankäyttö harjoitteluun ja pelimatkoihin ole helppoa. Tarvitaan ymmärtäväinen ja joustava työnantaja. Esim. pankeissa työskentelevät Juha Korhonen ja Janne Kivipelto ovat hyviä esimerkkejä.

 

[Tilastoniilo]

Ootko sä tosiaan tuota mieltä?
Että pesis pitäisi huipuillekin olla vain harrastus? Tai sivutoimi.
No eii tuolla logiikalla lajin arvostus ainakaan nouse🙈

Mielipiteeni lähti siitä, että seurojen talous on liian usein pakkasella, Sarjasta luopumisia ja sulkemisiakin on tapahtunut. Talous saadaan pidettyä kunnossa vain tulojen ja kulukurin avulla. Itse näen tulojen kasvattamisen aika vaikeana varsinkin näinä aikoina ja moni seura on tästä ongelmasta kertonut. Jos tuloja ei pystytä kasvattamaan, täytyy pienentää kuluja tai panna pillit pussiin. Palkat ovat isoin kuluerä.

Pitkällä tähtäimellä tulojen kasvattaminen on lajin kannalta ratkaisevan tärkeää. En tiedä, millaista osaamista liitolla on bisneksen tekoon. Sekä liiton että seurojen pitää pystyä kasvattamaan mainostuloja. Tässä oltaneen hyvällä tiellä. Kulukehityksen ja tulokehityksen kilpajuoksussa liian usein kulupuoli voittaa. Palkkoja tarvitaan lajin arvostuksen ja pelaajatuotannon takia. Palkkojen pitää kehittyä korkeintaan samassa tahdissa kuin tulot kasvavat. Luulen, että vielä pitkään mennään puoliammattilaisuuden ehdoilla. Ainakaan sillä ei lajin arvostus nouse, että tulee näitä lippoja ja jymyjusseja.

 

[MieVaan]

Harjoittelun vähäisyyteen en usko. Menestymättömyys johtuu pitkälti siitä, että isot seurat imuroivat korkeilla palkoilla parhaat pelaajat.

Varmasti noinkin, mutta olen kuullut toisen käden tietona myös sitä, että superin kärjen ja superin häntäpään välillä on merkittävä ero harjoittelun määrässä harjoittelu itsessään hyvin samankaltaista, siis alkuperäinen kommentti pelaajalta joka on pelannut molemmissa päissä sarjataulukkoa.

Tarvitaan ymmärtäväinen ja joustava työnantaja.

ihan varmasti, mutta luulen, että niin ymmärtäväiset työnantajat jotka maksaisivat sen päätyön palkkaa silloin työntekijä on sivutoimessaan pesäpallohommissa on aika harvassa. Joten päätyön palkkaa ei juurikaan tule kilpailukauden aikana, joten uskon sillä pesiksestä saatavalle palkalle olevan tarvetta ja jos se palkka on kovim pieni voi olla elämän kanssa haasteita. Ellei sitten se päätyö ole niin rahakasta että riittää että sitä vain kuusi seitsemän kuukautta vuodesta.

 

[Tilastoniilo]

olen kuullut toisen käden tietona myös sitä, että superin kärjen ja superin häntäpään välillä on merkittävä ero harjoittelun määrässä harjoittelu itsessään hyvin samankaltaista, siis alkuperäinen kommentti pelaajalta joka on pelannut molemmissa päissä sarjataulukkoa.

Lienee yleistettävissä, että kaikissa urheilulajeissa parhaat harjoittelevat laadullisesti ja määrällisesti enemmän kuin menestymättömät sen lisäksi, että ovat lahjakkaita. Ammattilainen harjoittelee paremmin kuin amatööri tai puoliammattilainen, koska aikaa sekä harjoitteluun että lepoon on riittävästi. Pesiksessä ammattilaisia lienee muutama kymmenen. Loput superpesiksen pelaajista ovat korkeintaan puoliammattilaisia.

Montakohan pelaajaa voidaan HP:stä laskea ammattilaisiksi tai puoliammattilaisiksi? Onko HP:n pelaajissa paljon harrastelijoita? Onko HP:n puoliammattilaisilla harrastelijoista puhumattakaan vähemmän aikaa harjoitella kuin huippuseurojen puoliammattilaisilla? Harjoittelevatko HP:n pelaajat palkan pienuuden takia vähemmän kuin ne huippuseurojen puoliammattilaiset, joilla palkka on suurempi vai johtuuko mahdolliset puutteet harjoittelussa jostain muista syistä? Mahdollisia muita syitä voisivat olla kunnianhimon puute, pelipaikan itsestäänselvyys, jäähdyttely jne. Kyselen ehkä tyhmiä, mutta palkkojen "oikeasta" tasosta puhuttaessa olisi ensiarvoisen tärkeää tietää, vaikuttaako se oikeasti harjoittelun määrään.

 

[MieVaan]

mutta palkkojen "oikeasta" tasosta puhuttaessa olisi ensiarvoisen tärkeää tietää, vaikuttaako se oikeasti harjoittelun määrään.

En usko että vaikuttaa mut luulen asioilla olevan korrelaation. Kun pelaajalle maksetaan enemmin voidaan helpommin vaatia suurempaa ajankäyttöä joukkueeseen. Tuskin ne huvikseen maksaa parempia palkkoja.

Jostain syystä nuo suuremman pelaajabudjetin joukkueet ovat useammin sarjataulukon yläpäässä. Niillä joukkueilla on usein myös joukkuekulut korkeammat jonka uskon korreloivan valmentajien suurempaan työmäärään kola voinee kohtaa suurempaan treeni- ja leirimäärään.

 

[Vaihtaja]

Kumppanimyynti ja kumppanien hankinta saa arvosanan heikko, kun tuloksena on -90k €.

Tämä on se puoli mihin pitäisi panostaa eniten ja nyt sitä myyntiosaamista puuttuu täysin selvästi.

No mutta tämähän oli tiedossa kun Pyöriä päästettiin karkuun että Kumppanuus myynti tulee laahaamaan.

 

[Tilastoniilo]

No mutta tämähän oli tiedossa kun Pyöriä päästettiin karkuun että Kumppanuus myynti tulee laahaamaan.

Ei ollut tiedossa. Oli vain arvailuja. Kukaan ei tiedä, paljonko Pyöriä olisi myynyt. Jos firmoilla ei ole haluja ja kykyä ostaa, ei siinä hyväkään myyjä mahda mitään. Aika moni seura on kertonut myynnin tökkivän. Toivolankin aikana myynti aluksi sujui ennen hiljenemistä. Käsittääkseni KPL on käyttänyt myös ulkopuolisia myyjiä jo Pyöriän aikana, koska ainakin itse olen sellaisen soiton saanut.

KPL:n kulut ovat kasvaneet ykköspesiksen, laajan rosterin (viime kaudella viime hetken vahvistus Korhonen), toimarin ja mm. matkakustannusten vuoksi. Paljonkohan kehnot pallot ovat tulleet maksamaan? Lisääntyneiden kulujen vuoksi olisi pitänyt saada aiempaa enemmän tuloja. Kuinka paljon kumppanuusmyynti on suhteessa aiempien vuosien myyntiin, ei ole kerrottu.

 

[Pallo hallussa]

Mielestäni tämä Koplan miinus, joka ei sinänsä ole mitenkään erikoinen pesiksessä tai urheilussa kertoo karusti sen, miten heikoissa kantimissa talouden osalta Superpesis-seurat ovat. Kun joukkue, joka menee välieriin ja tahkoaa sieltä varmaan karkeasti sen 100k enemmän lipputuloja kuin puolivälieriin jääneet tekee lähes 100k tappion.

Joku tuossa aiemmin miettikin, mikä katastrofi Koplan kausi olisi ollut jos matka olisi tyssännyt puolivälieriin? Vaikkei se nyt ollut lähelläkään, aina voi sattua jotain sille isolle ennakkosuosikillekin (esim. loukkaantumissuma), joka katkaisee kauden ennen mitalipelejä. Joten jos taloudellisesti kuiville tai edes maltillisiin tappioihin päästäkseen pitää isoimpien pelaajabudjettien joukkueiden olla mitalipeleissä, liikutaan aika veitsenterällä. Kerrallaan kun sinne ei mahdu kuin sen neljä joukkuetta.

Kirjoitin itse tällä palstalla olisiko ollut reilu vuosi sitten, että tämä pelaajapalkkioiden nousu ajaa seuroja vielä ahtaalle, enkä ole mielipidettäni muuttanut. On ”pakko” maksaa, että kestää kilpailussa mukana ja ongelma kertaantuu vuosi vuodelta jos sillä ajetaan seuroja taloudellisiin vaikeuksiin.

Minulla ei ole mitään hyviä pelaajapalkkioita vastaan, mutta sen pitäisi tapahtua siten, että palkkioiden nousu menee käsi kädessä liikevaihdon kasvun suhteen.

JymyJussit oli ensimmäinen uhri, IPV ja Tahko reilun vuoden sisään ovat tahoillaan avoimesti kertoneet ongelmistaan. PattU myy kausikortteja neljän vuoden päähän, voiko isompia avunhuutoja seuroilta enää tulla?

Kopla ei varmasti tähän miinukseen tai vaikka toiseen samanlaiseenkaan kaadu, mutta suunta on mielestäni erittäin heikko koko lajin kannalta.

Ja tämä ei ole millään tavalla nyt Koplan kritisointia, ettei siitä kukaan vedä hernettä nenään. Osui vain mielestäni sopivasti tähän ketjun aiheeseen, joten siksi kirjoitin tänne.

 

[Dalton]

Kävikö kukaan katsomassa ennen joulua pelattua harkkapeliä superin ja ykkösen välillä? Olivatko kaikki pelikunnossa ja saiko sieltä mitään viitteitä sisäpelin järjestyksestä?

Sisäpelissä spekuloitavaa riittää koko rosterin mitalta ja heti keulassa pohditaan, laitetaanko Laine keulamieheksi ja Vartama pysyy kakkosena vai kokeillaanko Vartamaa keulana Eskelisen pelatessa kakkosena. Mäentausta voitanee jo siirtää syrjään virallisena tolppamiehenä. Minä kääntyisin Laineen suuntaan keulaksi.
Pitkäsen rooli kolmosena on kiveen hakattu ainakin Nikkasen pelatessa numerolla. Nikkasen huilatessa neloseksi ei ole tunkua, jolloin Pitkästä saatetaan peluuttaa siinäkin. Pitkäsen huilivuoroissa Kinnunen ottanee paikan kolmosena, sillä en usko Eskelistä istutettavan missään vaiheessa kolmoseksi. Kakkoskeulassa riittää myös spekuloitavaa kun sinne jää J. Luoma, Mäentausta, Laine/Eskelinen, ja Latvala/Kinnunen. V. Luoman rooliksi jää vakioysi.

Ulkopelissä ei pitäisi olla mitään yllätyksiä. Pesävahteina pelaa Japin lisäksi Latvala tai Kinnunen. Kaikki muut paikat ovat selviä. Akseli Pitkänen voi parhaimmillaan tulla sotkemaan linjavalintoja kun Kinnusen räpylä tiedetään heikohkoksi mestaruustasoa ajatellen mutten muuten usko muutoksiin kaikkien ollessa terveenä.

Tilanne on rosterin leveyden osalta erinomainen monen kokeneen miehen syrjään siirtymisestä huolimatta. Kenttäaho, A. Pitkänen, ja Honkanen ovat vahvoja paikkaajia keventämään ykkösmiesten kuormaa ja muitakin toki löytyy. Kotiutuspuoli on kuitenkin kapea, sillä kunnon kotiuttajia ovat ainoastaan Wahlsten, Nikkanen ja Latvala. Sen myötä Wahlstenin harteille jää valtava vastuu joukkueen menestyksestä ja pidän häntä jopa joukkueen kriittisimpänä pelaajana. Latvalan siirtyminen jokeripaitaan toisi joustoa peluutukseen varsinkin kun yhdeksikössä on jalkoja ja vaihto-osaamista yllin kyllin.

Kun kovimpien kilpailijoiden paperiarvioissa ainoastaan Mansen kohdalle voi laittaa selkeää plusmerkkiä pelaajahankinnoista ja Vimpelille uuden pelinjohtajan myötä, tällä porukalla pitää asettaa tavoitteeksi vähintään finaali.

 

[Artsi]

KPL:llä eniten kasvatteja sarjassa kun Talvisuperiin mennään. Vaikka se Ykköspesis vie rahaa, niin onhan se hienoa että sitä kautta saa pelaajia valokeilaan ja kentille vaikka kaikki eivät omaan edustukseen mahtuisikaan.

Tulee niistä kuitenkin se 3000€ per nuppi (per kausi) rahaa takaisinkin päin kasvattajamaksuja jos nuori pääsee superiin ja pelaa koko kauden.

Ainakin 78 seuran kasvatteja on käytössä, kun Talvisuperiin mennään!

12 miesten ja 12 naisten Superpesis-joukkuetta on tulessa alkuvuodesta, kun huippupesissarja Talvisuper pelataan historiassa toisen kerran. Huomattavan paljon suuremmaksi seurojen määrä kasvaa kartoitettaessa kasvattajaseuroja joukkueisiin tässä vaiheessa nimettyjen pelaajien osalta.

www.pesis.fi

Miesten puolella Kouvolan Pallonlyöjät (15 omaa kasvattia) nousee esiin vahvana kasvattajana. Nuoria pelaajia tukee pelaajapolulla seuran Ykköspesis-joukkue, joka mahdollistaa näytönpaikkoja ja tuntumaa koviin otteluihin. Edellä mainittujen seurojen lisäksi Imatran Pallo-Veikot (12), Kiteen Pallo -90 (12), Vimpelin Veto (11) ja Alajärven Ankkurit (9) lukeutuvat vahvoihin kasvattajaseuroihin miesten osalta.

 

[Pystärilaaka]

KPL:llä eniten kasvatteja sarjassa kun Talvisuperiin mennään. Vaikka se Ykköspesis vie rahaa, niin onhan se hienoa että sitä kautta saa pelaajia valokeilaan ja kentille vaikka kaikki eivät omaan edustukseen mahtuisikaan.

Tulee niistä kuitenkin se 3000€ per nuppi (per kausi) rahaa takaisinkin päin kasvattajamaksuja jos nuori pääsee superiin ja pelaa koko kauden.

Ainakin 78 seuran kasvatteja on käytössä, kun Talvisuperiin mennään!

12 miesten ja 12 naisten Superpesis-joukkuetta on tulessa alkuvuodesta, kun huippupesissarja Talvisuper pelataan historiassa toisen kerran. Huomattavan paljon suuremmaksi seurojen määrä kasvaa kartoitettaessa kasvattajaseuroja joukkueisiin tässä vaiheessa nimettyjen pelaajien osalta.

www.pesis.fi

Miesten puolella Kouvolan Pallonlyöjät (15 omaa kasvattia) nousee esiin vahvana kasvattajana. Nuoria pelaajia tukee pelaajapolulla seuran Ykköspesis-joukkue, joka mahdollistaa näytönpaikkoja ja tuntumaa koviin otteluihin. Edellä mainittujen seurojen lisäksi Imatran Pallo-Veikot (12), Kiteen Pallo -90 (12), Vimpelin Veto (11) ja Alajärven Ankkurit (9) lukeutuvat vahvoihin kasvattajaseuroihin miesten osalta.

Tuo 3000 on kyllä onnettoman pieni summa.

 

[LBC]

KPL:llä eniten kasvatteja sarjassa kun Talvisuperiin mennään

Luinko huonosti, millä tavalla eniten?

 

[Artsi]

Luinko huonosti, millä tavalla eniten?

Oli tuolla näköjään Jymy mainittu aiemmin jutussa 17 miespelaajalla, eli siis toiseksi eniten kun KPL:llä 15. Osui ensin silmään vain tuo lainattu osuus.

 

[Nilkuttaja]

Tänään illalla Ankkurit laahataan pohjassa kokoonpanolla:

1 Laine Eemeli
Sieppari
2 Vartama Patrik
Kakkosvahti
3 Pitkänen Elias
Lukkari
4 Mäentausta Tommi
Kakkoskoppari
5 Eskelinen Jesse
Kakkospolttaja
6 Luoma Jasperi
Kolmospolttaja
7 Pitkänen Akseli
Kolmosvahti
8 Kenttäaho Perttu
Kolmoskoppari
9 Joukainen Jiri
Ykkösvahti
10 Wahlsten Patrik
11 Nikkanen Teemu
12 Kinnunen Aapo

 

[pauliankkurilainen]

Ei pidä uhota. Pelataan ensin.