Ossi Meriläisen ongelma on minusta epätasaisuus ja yksipuolisuus. Kirjoitinkin, että Meriläinen on pelannut ihan hyvää kautta, mutta prosentit eivät kerro kaikkea. Hyvä lyöjäjokeri pystyy olemaan vaarallinen ja lyömään juoksuja silloinkin, kun ei ole se paras päivä ja lyönti ei ole ns. keskikepissä.
Meriläisen kohdalla pelinjohtajan kädet ovat kovin sidotut, koska on pakko lyödä vapaata ja toivoa, että pallo tippuu väliin. Sieltä voi tulla se ottamaton siivu tai pompom-pallo etumiehen käsiin. Viimeisen lyönnin ratkaisuissa Meriläinen ei ole parhaimillaan ja silloin usein ulkokenttä pääsee hyvin helpolla. Kaikilla lyöjäjokereilla on tietysti hyviä ja huonoja päiviä, mutta sillä on merkitystä joukkueen menestykselle, jos huonona päivä pystyy tekemään järkeviä ratkaisuja ja laittamaan ulkokentän suorittamaan. Juoksujen lyöminen on kuitenkin yhteispeliä etenijän kanssa, ja esim. Vartama tai Ruuska voivat tuoda sen juoksun huonommallakin lyönnillä, kun pääsevät vaan ottamaan hyvät lähdöt.
Teemu Nikkanen ei ole niin puhdas kotiuttaja, kun Ossi Meriläinen, mutta hän on huomattavasti monipuolisempi lyöjä ja mahdollistaa erilaisia variaatioita kotiutuksiin. Nikkanen on kunnossa ollessaan vaarallinen lyöjä, jonka kanssa ulkokenttä joutuu olemaan aina varpaillaan ja sillä on merkitystä, että tilanteet jatkuvat, vaikka kotiutus ei onnistuisi. Minusta Koplalla on varaa pudottaa Meriläinen kokoonpanon ulkopuolelle, ja peluuttaa jokerikaksikkoa Hacklin ja Nikkanen.
