Kovin on negatiivinen keskustelun sävy täällä muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta, mutta se kai on nykyisin tyylinä anonyymeillä keskustelupalstoilla yleensäkin.
Tukea joukkue tässä vaiheessa kaipaa, ei selkään puukotusta.
Hyvä viesti kokonaisuudessaan.
Kirittärillä on ollut takana raskas vuosi. Viime kauden runkosarjassa Kirittärien kohdalla ehdittiin jo pohtia sitä, että voittaako joukkue jokaisen runkosarjapelinsä, ja viekö Körkkö kaikki tilastot ennätysten kera. Kumpikaan ei toteutunut, mutta jo viime kauden loppupuolella Kirittärille tuli ensimmäinen yskähdysvaihe. Jos muistini ei petä, niin viime kesän loppuun mahtui yksi runkosarjareissu Seinäjoelle, jossa Kirittäret ei saanut pelissä ainuttakaan juoksua aikaan. Myös Körkön loukkaantuminen vaikutti koko joukkueen otteisiin.
Playoffeista asti Kirittärillä on ollut päällä vähän erikoinen vaihe, että joukkue kairaa kuin kairaakin tarvittavat voitot oikeista peleistä. Esimerkiksi välierissä Manse näytti menevän jo menojaan finaaliin, mutta veitsenterä kaulalla Kirittäret sitten puristi itsensä kuitenkin finaaliin. Eikä saman toistuminen ollut kaukana finaaleissakaan Poria vastaan. Ratkaisevassa finaalissahan Kirittäret paineli supervuorossa 0-2 johtoon, mutta pari epäonnista virhettä (mm. Toikkanen ei saanut paljaalla kädellä palloa kiinni) aiheutti sen, että Pesäkarhut sai ansaitusti mestaruutensa.
Tämä kausi on jatkanut siitä mihin edellinen jäi. Kirittäret kairaa kyllä voitot tarvittavista peleistä. Porista kaksi voittoa (toinen kotiutuslyönneissä), Lapualta 1 voitto ja niukka kotiutuslyöntitappio. Manselta yksi voitto supervuorossa ja sunnuntaina nähdään miten käy runkkiksen viimeisessä pelissä. Sarjan kärkijoukkueita vastaan Kirittäret ei ole hävinnyt yhtään peliä jääden nollaan pisteeseen, mikä mielestäni kertoo jo jotain joukkueen iskukyvystä tarvittavissa peleissä.
Mutta vastaavasti taas kärkijengien ulkopuolella Kirittäret on pelannut lepsusti. En jaksa edes laskea kaikkia pistemenetyksiä, mutta niitä on tullut paljon. Näissä peleissä on tullut tonneittain typeriä huolimattomuusvirheitä, jotka ovat seurausta löysästä pelailusta tai keskittymisen herpaantumisesta. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Hyvinkään reissu, jossa supervuorossa Kirittäret johtaa taas kerran 0-2 ja tulikuuma (lue: jo pari kunnaria pelissä lyönyt) Lotta Vahvelainen astelee lautaselle. Kerkesin jo siinä todeta, että Lotalla on tässä mahdollisuus ratkaista peli omilleen yhdellä ainoalla lyönnillä, ja niinhän siinä juuri kävi. Pallo läpi jonka jälkeen Vahvelainen kiertää kunniaa tuoden joukkueelleen voiton. Siinäkin tilanteessa Kirittäret pelasi löysästi ja katsomosta käsin se näytti siltä, että joukkue oli jo luovuttanut.
Jännä nähdä miten playoffeissa Kirittäret pärjää. Runkosarjaa ei kannata hirveästi tuijottaa, ainakaan keskikastia vastaan pelattujen pelien osalta. Vähän hassusti ensimmäinen kierros ja siihen asennoituminen jännittää melkein enemmän kuin mitalipelit. Huippujoukkueista kaikki on todistetusti Kirittärien voitettavissa, mutta vastaavasti taas yhtä mahdollista on sekoilla ensimmäisellä kierroksella itsensä laulukuoroon jotain alemman kategorian joukkuetta vastaan.