Juoksupisteet

[Vieras]

Vs: Juoksupisteet

Niin, tässä on kyseessä nimenomaan tilasto, joka mittaa pelaajan osuutta joukkueen tekemiin juoksuihin. Jos hänen suorituksensa pilaantuu sillä, että hänen jälkeensä vuoroon tulevat joukkuetoverit eivät onnistu tekemään juoksua, niin ei hänkään siinä tapauksessa ole ollut osallisena minkään juoksun syntymiseen.

En ymmärrä mikä tilastossa on järkevää. Jos Puputti tulee lyömään ykköstilanteeseen ja hänen lyöntivuoronsa jälkeen etenijät ovat pesillä 2 ja 1, miksi rakennetaan tilasto jossa Puputti saa pisteitä riippuen siitä saavatko muut pelaajat Heikkalan kotipesään vai ei? Mitä ne muiden peaaljien suoritukset kertovat Puputin pelaamisesta, eivät yhtään mitään. Puputin onnistuminen tuossa tilanteessa on luettavissa kärkilyöntitilastosta riippumatta siitä mitä hänen jälkeensä lyömään tulevat tekevät joten se tilasto kuvastaa Puputin onnistumista paremmin tuossa kohdassa kuin "juoksupisteet".

Tilastosta "juoksupisteet" voisi sanoa sen että tässä on jonkinlainen pohja yritykselle muodostaa mielekäs tilasto mutta tulos jää kuitenkin huonoksi, saadaan uusi tilasto jolla ei ole mitään merkitystä ja joka ei selitä pelin tapahtumia tai pelaajien onnistumisia niin että siitä saataisiin ulos mitään uutta nykyisiin tilastoihin verrattuna eikä siitä ole mitään iloa myöskään pelinjohtajalle siinä mielessä että saisi infoa kuka pelaajista onnistui ja kuka ei.

Vähän olen kyllä samoilla linjoilla. Ennen tällaista erittäin vaikeasti toteutettavaa turhaketta kannattaisi panostaa ulkopelin tilastointiin. Se kertoisi pelaajista kokonaisuutena selvästi enemmän.

 

[Helsingin Herra]

Vs: Juoksupisteet

Tässä ajatuksena on selvittää, ketkä pelaajat kauden aikana parhaiten ansioituivat juoksujen syntymiseen johtaneissa suorituksissa ja väitän, että tämä juoksupistetilasto on paras tilasto, joka siihen tarkoitukseen on mahdollista muodostaa. Tuodut ja lyödyt juoksut eivät todellakaan mittaa kuin vain sen viimeisimmän sisäpelisuorituksen eivätkä huomioi mitenkään niitä joukkuetovereita, jotka tilanteen alun perin rakensivat. Kärkilyöntitilasto puolestaan ei edes ole mitenkään kytköksissä juoksun syntymiseen. Se mittaa aivan muuta.

Minun mielestäni kärkilyöntitilasto mittaa täsmälleen samaa asiaa. Se tekee sen vain tarkemmin.

Jos joku haluaisi 'korjata' kärkilyöntitilastoa tämän uuden tilaston suuntaan, siihen olisi helpompi tie. Kärkilyöntitilastoon otettaisiin vain ne kärkilyönnit, joiden kärkietenijä tekee myöhemmässä vaiheessa juoksun.

 

[JP2012]

Vs: Juoksupisteet

Jo vuosikymmeniä on pidetty tilastoja juoksujen lyöjistä ja tuojista. Näissä "palkitaan" ainoastaan juoksun lyöjää ja tuojaa. Niissä unohdetaan tyystin sen juoksun rakentamisvaihe, eli se, miten siihen kolmostilanteeseen on päästy, jotta esimerkiksi jokerilyöjä voi käydä lyömässä sen joukkueen nopeimman etenijän kotiin ja napata itselleen lyödyn juoksun ja etenijälle tuodun juoksun. Jokainen juoksu koostuu kuitenkin aina kahdeksasta osasta: neljästä pesänvälietenemisestä ja neljästä lyöjän suorittamasta vaihdosta.

Yksikään juoksu ei synny ilman näitä kahdeksaa osa-aluetta.

Minusta tässä on nyt kyse siitä, etteivät kaikki keskustelijat tunnu oikein käsittävän pesäpallopelin sisävuoron ideaa. Se on yksinkertaisesti sitä, että itseä ja pelaajatovereita pyritään siirtelemään pesältä toiselle tavoitteena se, että lopulta saadaan pelaaja kotiin asti. Ei pesäpallopeli ole pelkkää loputonta kotiutuskisaa, jossa vain sillä on merkitystä, saadaanko pelaaja kolmoselta kotiin vai ei. Suurin osa juoksun syntymiseen johtavista sisäpelisuorituksista on tehty jo ennen sitä varsinaista kotiutushetkeä.

 

[Vieras]

Vs: Juoksupisteet

Jo vuosikymmeniä on pidetty tilastoja juoksujen lyöjistä ja tuojista. Näissä "palkitaan" ainoastaan juoksun lyöjää ja tuojaa. Niissä unohdetaan tyystin sen juoksun rakentamisvaihe, eli se, miten siihen kolmostilanteeseen on päästy, jotta esimerkiksi jokerilyöjä voi käydä lyömässä sen joukkueen nopeimman etenijän kotiin ja napata itselleen lyödyn juoksun ja etenijälle tuodun juoksun. Jokainen juoksu koostuu kuitenkin aina kahdeksasta osasta: neljästä pesänvälietenemisestä ja neljästä lyöjän suorittamasta vaihdosta.

Yksikään juoksu ei synny ilman näitä kahdeksaa osa-aluetta.

Minusta tässä on nyt kyse siitä, etteivät kaikki keskustelijat tunnu oikein käsittävän pesäpallopelin sisävuoron ideaa. Se on yksinkertaisesti sitä, että itseä ja pelaajatovereita pyritään siirtelemään pesältä toiselle tavoitteena se, että lopulta saadaan pelaaja kotiin asti. Ei pesäpallopeli ole pelkkää loputonta kotiutuskisaa, jossa vain sillä on merkitystä, saadaanko pelaaja kolmoselta kotiin vai ei. Suurin osa juoksun syntymiseen johtavista sisäpelisuorituksista on tehty jo ennen sitä varsinaista kotiutushetkeä.

On se hyvä, että meillä on JP2012, joka kertoo meille kaikkien näiden vuosien jälkeen pesäpallon sisäpelin syvimmän tarkoituksen! Juoksujen tekeminen. Valo syttyi minullakin. Kiitos siitä.

 

[Katsomosta]

Vs: Juoksupisteet

Kyllähän tuossa JP:n juoksupistetilastoinnissa sinänsä on ideaa, mutta...

Korostuuko etenijän rooli liikaa? Etenijähän saisi jokaisesta juoksusta vähintään 0,625 pistettä (ellei ole tullut vapaataipaleita tai harhaheittoja).

Minusta tuntuisi jotenkin perustellulta ajatukselta, että juoksu ajateltaisiin puoliksi etenijän ja puoliksi lyöjien tekemäksi.

Tällöin tuoja saisi 0,5 pistettä ja lyöjät yhteensä 0,5 pistettä, vaikka näin: etenijän siirto ykköseltä kakkoselle 0,15 pistettä, siirto kakkoselta kolmoselle 0,15 pistettä ja kotiutus (vaikein suoritus?) 0,2 pistettä.

Tuotuun juoksuun kuuluisi siis sekä omalla lyönnillä ykköselle pääsy että pesävälien eteneminen.

 

[Katsomosta]

Vs: Juoksupisteet

Tässä JP:n ideassahan on ymmärtääkseni kyse vähän samasta asiasta kuin vaikkapa jääkiekossa tilastoitavista syöttöpisteistä. Maalin syntymistä voi edeltää yksi tai kaksi syöttöä, joiden ansiosta maali lopulta syntyy. Tällöin myös syöttöjen antajat palkitaan pisteillä. Mutta jos hyvätkään syötöt eivät johda maaliin, ei niistä ole lopullista hyötyä eivätkä ne näin ollen pääse pistetilastoihin.

 

[RakkaudestaLajiin]

Vs: Juoksupisteet

Jo vuosikymmeniä on pidetty tilastoja juoksujen lyöjistä ja tuojista. Näissä "palkitaan" ainoastaan juoksun lyöjää ja tuojaa. Niissä unohdetaan tyystin sen juoksun rakentamisvaihe, eli se, miten siihen kolmostilanteeseen on päästy, jotta esimerkiksi jokerilyöjä voi käydä lyömässä sen joukkueen nopeimman etenijän kotiin ja napata itselleen lyödyn juoksun ja etenijälle tuodun juoksun. Jokainen juoksu koostuu kuitenkin aina kahdeksasta osasta: neljästä pesänvälietenemisestä ja neljästä lyöjän suorittamasta vaihdosta.

Yksikään juoksu ei synny ilman näitä kahdeksaa osa-aluetta.

Minusta tässä on nyt kyse siitä, etteivät kaikki keskustelijat tunnu oikein käsittävän pesäpallopelin sisävuoron ideaa. Se on yksinkertaisesti sitä, että itseä ja pelaajatovereita pyritään siirtelemään pesältä toiselle tavoitteena se, että lopulta saadaan pelaaja kotiin asti. Ei pesäpallopeli ole pelkkää loputonta kotiutuskisaa, jossa vain sillä on merkitystä, saadaanko pelaaja kolmoselta kotiin vai ei. Suurin osa juoksun syntymiseen johtavista sisäpelisuorituksista on tehty jo ennen sitä varsinaista kotiutushetkeä.

Aivan...ja juuri tästä syystä meillä on olemassa kärkilyöntitilasto. Kuten oletettavasti kaikki tiedätte niin joka kerta kun lyöjä siirtää kärkietenijää pesävälin, tulee kärkilyönti. Sekään ei toki ihan aukoton tilasto ole koska viimeisen laittomat ja kärjen takana tehdyt vaihdot eivät mihinkään tilastoon päädy. Mutta eiköhän koko kärkkäritilaston idea ja rooli ole se ettei pesäpallo ole pelkkää kotiutuskisaa kuten JP2012 ansiokkaasti jo totesikin.

 

[statistic]

Vs: Juoksupisteet

Tässä JP:n ideassahan on ymmärtääkseni kyse vähän samasta asiasta kuin vaikkapa jääkiekossa tilastoitavista syöttöpisteistä. Maalin syntymistä voi edeltää yksi tai kaksi syöttöä, joiden ansiosta maali lopulta syntyy. Tällöin myös syöttöjen antajat palkitaan pisteillä. Mutta jos hyvätkään syötöt eivät johda maaliin, ei niistä ole lopullista hyötyä eivätkä ne näin ollen pääse pistetilastoihin.

Minusta tämä ei rinnastaudu jääkiekon tilanteeseen silti. Koska syötön antaminen ei ole vastaava asia kuin edellä lyödyn kärkilyönnin lyöminen. Jos pesäpallossa lyöjä tulee lyömään ajolähtöön, tilanne on aina samankaltainen (paitsi palojen määrän suhteen), jääkiekossa syötön jälkeen erilainen: jostakin syötöstä maalin tekeminen on helpompaa, jostakin lähes mahdotonta jne. Eikä jääkiekossa pelipöytäkirjaan edes merkitä kaikkia "syöttöjä", pesäpallossa kaikki sisäpelitilanteet merkitään joten erilaisia tilastointimahdollisuuksia on enemmän. Joten miksi ei hyödynnetä niitä?

Vaikkapa näin. Ykköspesällä oleva etenijä 1p, kakkosella oleva 2p, kolmosella oleva 3p. Jos lyöjä tulee lyömään tilanteessa jossa etupesillä on etenijä, kentällä on 3p. Jos lyöjä rakentaa ajolähdön, kentällä on 6p eli lyöjän pisteet tästä lyöntivuorosta 6p-3p eli tilanne lyöntivuoron jälkeen miinus tilanne lyöntivuoroon tultaessa. Ja jos lyö ukon kotipesään niin 4p. Kuitenkin niin että jos lyö kunnarin, saa omasta kolmoselle menosta myöskin 4p (vaikkei tule kotipesään) mutta on silti 3p arvoinen etenijä seuraavalle lyöjälle. Ja kunnari ajolähtöön tuo siis 4*3p - 6p = 6p.

Lisäksi jos lyöjä lyöntivuorollaan vahingoittaa joukkueensa sisäpeliä eli tekee palon tai useampia niin siitä miinuspisteitä, vaikka -2p / tehty palo. Haavoittamiset vahingoittaa sisäpelin rakentelua nekin mutta niistä ei ehkä miinusta koska miinusta tulee jo siitäkin kun haavoittuneet ukot joutuu kentältä pois. Jos etupesät täynnä tilanteen muuttaa kolmostilanteeksi jossa takaetenijät haavoittuvat, tulos on 3p-3p = 0p, en tiedä auttaako tuo sisäpeliä vain ei, riippuu kai tilanteesta, mutta kaavaa voi toki kehittää paremmaksikin.

 

[JP2012]

Vs: Juoksupisteet

Nimimerkki "Katsomosta", kirjoitit:

"Minusta tuntuisi jotenkin perustellulta ajatukselta, että juoksu ajateltaisiin puoliksi etenijän ja puoliksi lyöjien tekemäksi."

Niin tässä juoksupiste-tilastossa juuri nimenomaan tehdäänkin. Juoksun 8 osa-alueesta täsmälleen puolet on etenijän ja puolet lyöjän vastuulla. Se, että periaatteessa juoksun tuova pelaaja saa 5/8 juoksupistettä, ei korosta liikaa etenijän osuutta vaan täsmälleen oikeassa suhteessa. Hän saa 4/8 pistettä siitä, että etenee kaikki neljä pesäväliä ja lisäksi 1/8 pistettä siitä, että lyöjänä siirtää etenijän (eli siis itsensä) ykköselle. Totta kai hänen tulee saada pisteitä myös siitä, että omalla lyönnillään saa järjestettyä itsensä ykköselle. Ei sinne pääseminen johdu vain hänen etenemisnopeudestaan vaan myös siitä lyönnistä, jonka hän suoritti sitä ennen.

Siinä olet oikeassa, että olisi syytä miettiä, tulisiko eri pesävälejä painottaa eri suhteissa. Olen joskus sellaisenkin kaavan rakentanut, jossa pesävälejä painotettiin siinä suhteessa kuin pitkällä aikavälillä miesten Superpesiksessä on ollut kärkilyöntien onnistumisprosentti kyseisellä välillä. En viitsinyt sitä tässä heti esille tuoda, koska kokemukseni mukaan kaikkia uudistusehdotuksia vastustetaan usein sen takia, ettei ymmärretä koko uudistuksen ideaa. Siksi tarjosin aluksi tällaista yksinkertaisemmin hahmotettavissa ja käsitettävissä olevaa juoksupistemallia. Olen iloinen siitä, että sinä kiinnitit huomiosi asiaan, jota moni muu ei ilmeisestikään suuren vastustuksensa takia kyennyt huomaamaan.

En pääse nyt kaivelemaan sitä muodostamaani tarkkaa kaavaa (koska se on toisella tietokoneella), mutta löysin miesten superpesiksen kausien 1994-2006 tilastot pienellä vaivalla ja tässä periaate:
Kärkilyöntien onnistumisprosentti keskiarvo 1-pesälle on likimain 53,3%. Tämän käänteisluku on 1/0,533 = 1,876
Kärkilyöntien onnistumisprosentti keskiarvo 2-pesälle on likimain 54,0%. Tämän käänteisluku on 1/0,540 = 1,852
Kärkilyöntien onnistumisprosentti keskiarvo 3-pesälle on likimain 61,4%. Tämän käänteisluku on 1/0,614 = 1,629
Kärkilyöntien onnistumisprosentti keskiarvo kotiin on likimain 41,9%. Tämän käänteisluku on 1/0,419 = 2,387
Nuo luvut kertovat kärkilyöntien suhteellisesta vaikeudesta. Kun näistä lasketaan prosenttiosuudet, niin juoksupistekaavassa painokertoimet ovat:
ykköselle 0,121 (vrt. 0,125 yksinkertaisessa mallissa)
kakkoselle 0,120 (vrt. 0,125)
kolmoselle 0,105 (vrt. 0,125)
kotiin 0,154 (vrt. 0,125)
Noiden painokertoimien summaksi tulee 0,5 niin kuin kuuluukin (puolet juoksusta on etenijän ja puolet lyöjien vastuulla).

Jotenkin tällä tavalla sitä kaavaa pitäisi muokata, jotta siinä huomioitaisiin sisäpelitehtävien suhteelliset vaikeudet.

Toki voitaisiin ehkä toimia myös niin, että kärkilyöntiprosenttien sijasta painokertoimet perustuisivat edettävän matkan pituuteen. Mitä pidempi pesäväli, sitä suurempi painokerroin. Tällöin ne kertoimet kasvaisivat asteittain ykköseltä kotipesään, mikä ehkä olisi loogista.

 

[JP2012]

Vs: Juoksupisteet

Nimimerkki "Rakkaudesta lajiin", kirjoitit:
"Aivan...ja juuri tästä syystä meillä on olemassa kärkilyöntitilasto."

Kärkilyöntitilasto mittaa kyllä sisäpeliosaamista, mutta ei suoraan ole yhteydessä juoksun syntymiseen. Se kertoo vain kärjen etenemisestä, mutta juoksuja tehdään myös lukuisa määrä niin, että juoksun tuonut pelaaja on suuren osan taipaleestaan edennyt kärjen takana.

Esimerkiksi pajatson tyhjentäminen ajolähdössä:
* kolmosella ollut etenee kärkenä 1 pesävälin
* kakkosella ollut etenee kärkenä 1 ja kärjen takana 1 pesävälin
* ykkösellä ollut etenee kärkenä 1 ja kärjen takana 2 pesäväliä
* lyöjä etenee kärkenä 1 ja kärjen takana 3 pesäväliä.
Ja kun vielä huomioidaan se, miten nämä ajolähdössä mukana olleet ovat alun perin sinne ajolähtöpesilleen päätyneet, niin näistäkin siirtymisistä ainoastaan korkeintaan se kolmosella ollut on voinut edetä koko matkan kärkenä. Kakkosella ja ykkösellä olleet ovat sen sijaan edenneet pelkästään kärjen takana. Eikä välttämättä se kolmosellakaan ollut ole kärkenä sinne kolmoselle saapunut. Hänkin on voinut edetä kärjen takana.

Siis todellakaan kärkilyöntitilasto ei ole juurikaan kytköksissä juoksun syntymiseen. Kärkilyönnit ovat vain pieni osa niistä sisäpelisuorituksista, jotka lopulta johtavat juoksujen syntymiseen. Suurin osa kärkilyönneistä ei koskaan lopulta johda juoksun syntymiseen. Ihan esimerkkinä viimeinen miesten finaaliottelu. Siinä tehtiin 72 kärkilyöntiä, joista ainoastaan 26 liittyi sen pelaajan siirtämiseen, joka lopulta toi juoksun.

 

[Helsingin Herra]

Vs: Juoksupisteet

Tässä JP:n ideassahan on ymmärtääkseni kyse vähän samasta asiasta kuin vaikkapa jääkiekossa tilastoitavista syöttöpisteistä. Maalin syntymistä voi edeltää yksi tai kaksi syöttöä, joiden ansiosta maali lopulta syntyy. Tällöin myös syöttöjen antajat palkitaan pisteillä. Mutta jos hyvätkään syötöt eivät johda maaliin, ei niistä ole lopullista hyötyä eivätkä ne näin ollen pääse pistetilastoihin.

Nimenomaan näin. Pesäpallon kärkilyöntitilasto on vain tarkempi tilasto pelaajan onnistumisista. Jos haluamme pesäpalloon epätarkemman tilastomuodon, voidaan aivan hyvin alkaa tilastoida vain ne kärkilyönnit, joiden etenijä tuo myöhemmin juoksun. Ei siihen tarvita tuhannesosapisteen tarkkuudella laskettavia juoksupisteitä.

 

[MieVaan]

Vs: Juoksupisteet

Itseasiassahan nyt jo tilastoidaan lähes kaikki mahdollinen sisäpelistä. Ainut mitä ei taida laajassakaan ottelupöytäkirjassa olla on millä lyönnillä peliteko tapahtui.

Kyse on siis tunnusluvuista mitä raakadatasta halutaan laskea. Onko nykyiset hyvät vai Olisiko mahdollista löytää yksi tunnusluku, joka selittäisi pelaajan onnistumisen sisäpelissä täysin tai edes riittävän hyvin? Ehkä on.

Itse kaipaisin tuohon laajaan tilastoon etenemistilastoa, kyllä se kärkieteneminen on muillakin pesäväleillä tärkeää kuin kotipesästä ykköselle ja kolmoselta kotiin.

 

[Helsingin Herra]

Vs: Juoksupisteet

Kärjen takana tapahtuvia pelitekoja ei tilastoida mitenkään. Pitäisikö?

 

[MieVaan]

Vs: Juoksupisteet

Kärjen takana tapahtuvia pelitekoja ei tilastoida mitenkään. Pitäisikö?

Miten niin ei tilastoida? Vai tarkoitatko, että liitto ei tarjoa moisia tilastoja vaan sen tuottaa muut toimijat kuten esim Pesiksenmaailma? Se on kyllä surkeaa.

Mutta onhan esim Pesiksenmaailmalla tunnusluvuiksi laskettuna takapalot etenijälle ja lyöjälle ja takaetenimiset nyt ainakin, lisäksi on tyrkyllä pesävälitieto pareittain mutta siellä taitaa olla kärjen takaisista vain palot.

Ja laajassa pöytäkirjassakaikki muu on sähköisesti tilastoituna paitsi se monennellako lyönnillä peliteko tapahtui ja hmm välistäjättö pitää päätellä edellisestä sisävuorosta.

Mutta millaisia tunnuslukuja noista pitäisi laskea on sitten jo hyvä kysymys.

 

[valto]

Vs: Juoksupisteet

Minäkään en koe, että tästä juoksupistetilastosta selviäisi mitään mielenkiintoista. Sen sijaan kärkilyöntitilastoon voitaisiin kärpäset ym. tilastoida oikein.

 

[JP2012]

Vs: Juoksupisteet

Niin, pesäpallo on laji, jossa voittaminen perustuu juoksujen tekemiseen. Juoksupiste-tilasto puolestaan kertoo sen, kuinka suuren juoksupotin kukin yksittäinen pelaaja omalla sisäpelipanoksellaan (etenijänä, vaihtajana tai kotiuttajana) joukkueelleen kerää. Tätä asiaa ei kerro mikään muu pesäpallon lähes 100 vuoden historian aikana kehitetty tilasto.

Itse pidän tätä aivan olennaisena pesäpallotilastona.

Tämä tilasto on äärimmäisen helppo pöytäkirjan perusteella laskea. Se ei vaadi todennäköisesti kuin muutaman rivin ohjelmakoodia ja pienellä vaivalla saataisiin sähköisistä pöytäkirjoista selville menneiden kausienkin juoksupistetilastot. Kysymys ei tosiaan ole suuresta vaivasta.

Ne, jotka tuntevat pesäpallon ottelupöytäkirjan rakenteen, osaavat varmasti päätellä, että kaikki olennainen informaatio löytyy niiltä riveiltä, joihin pöytäkirjaan on kirjattu juoksu. Niillä riveillä olevien merkintöjen perusteella juoksupisteet voidaan laskea.

 

[hauva]

Vs: Juoksupisteet

Montako pistettä mun sakemanni saa kun sillä on juuri nyt juoksuaika?
Osaako kaikkitietävä JP kertoa tämänkin faktan?
Vai vältteletkö tosiasiaa johon haluan vastauksen?

 

[Katsomosta]

Vs: Juoksupisteet

JP: Eikö niin, että epäonnistunut kärkilyönti voi osoittautua onnistuneeksi juoksupistesuoritukseksi vähän niinkuin vahingossa.

 

[Robihuu]

Vs: Juoksupisteet

Niin, pesäpallo on laji, jossa voittaminen perustuu juoksujen tekemiseen. Juoksupiste-tilasto puolestaan kertoo sen, kuinka suuren juoksupotin kukin yksittäinen pelaaja omalla sisäpelipanoksellaan (etenijänä, vaihtajana tai kotiuttajana) joukkueelleen kerää. Tätä asiaa ei kerro mikään muu pesäpallon lähes 100 vuoden historian aikana kehitetty tilasto.

Itse pidän tätä aivan olennaisena pesäpallotilastona.

Tämä tilasto on äärimmäisen helppo pöytäkirjan perusteella laskea. Se ei vaadi todennäköisesti kuin muutaman rivin ohjelmakoodia ja pienellä vaivalla saataisiin sähköisistä pöytäkirjoista selville menneiden kausienkin juoksupistetilastot. Kysymys ei tosiaan ole suuresta vaivasta.

Ne, jotka tuntevat pesäpallon ottelupöytäkirjan rakenteen, osaavat varmasti päätellä, että kaikki olennainen informaatio löytyy niiltä riveiltä, joihin pöytäkirjaan on kirjattu juoksu. Niillä riveillä olevien merkintöjen perusteella juoksupisteet voidaan laskea.

Siitä ei ole minusta epäilystäkään, etteikö näitä juoksupistetilastoja saataisi pöytäkirjoista irti. Ja edelleen olen sitä mieltä, että kyllä tämä jotakin lisää voisi tuoda: lähinnä mielessäni on joukkueelle pelaaminen kontra viimeisellä ajolähtötilanteissa erityisen paljon laittomia lyövät, jolloin peruskärkkäritilasto ei tuhraannu.

Mutta jos mietitään ihan konkreettisia pelitilanteita, hyvin äkkiä kumoutuu se, että juoksupistetilasto palkitsisi oikeudenmukaisesti niitä, jotka vaikuttavat juoksun syntymiseen. Otetaanpa taas yksi esimerkinomainen tilanne. Ykkönen menee kentälle. Lukkari yrittää hänestä vimmaisesti kärpästä ja nro 2 lyö ensimmäisellä merkityllä lyönnillä laittoman, joten nro 1 joutuu sahaamaan (juoksemaan edestakaisin) vimmatusti. Eteneminen kuitenkin onnistuu ja nro 1 on kakkosella. Taas lukkari yrittää vimmatusti kärpästä. Lopulta avaussyöttö nousee ja sillä merkki on päällä vain kärjelle, joten nro 1:n sahaaminen jatkuu. Kuitenkin ennen pitkää seuraa ajolähtö numerolle 4 - taas laittoman takia 1 sahaa. Lopulta kaikki etenevät samalla lyönnillä ja ykkönen palaa kotiin, vaikka jaksaa vieläkin kiitää huimaa vauhtia. Nro 2 pääsee kolmoselle, nro 3 kakkoselle ja nro 4 ykköselle ilman että heitä on yritetty polttaa kertaakaan. Seuraava lyöjä nro 5 lyö juoksun pahan ulkopelivirheen ansiosta. Kuka loppuviimeksi teki tässä tapauksessa tärkeimmän työn, jotta juoksu syntyi? Minä väitän, että mainituista (kokonaan oma lukunsa on sitten pukukoppi- ja kaaripelaaminen, muttei sotketa tähän) nro 1 - muut saivat edetä kärjen takana ja viitosta auttoi ulkokenttä. (Näitähän tietysti vääjäämättä sattuu, että sisäpelaajan tilasto hyötyy ulkopelivirheestä.) Kuitenkin juoksupistetilasto jättää täysin huomiotta numeron 1, koska hän ei suunnattomasta työmäärästään huolimatta tuonut juoksua vaan tasoitti jäljessä tulevien tietä.

 

[Helsingin Herra]

Vs: Juoksupisteet

No nyt minäkin vihdoin tajusin tämän tilaston idean. Sehän tosiaan huomioi kärjen takana tapahtuvan toiminnan. Silti en ole täysin vakuuttunut.

Alun esimerkki johti ajattelun harhaan, mutta meneekö se näin?

1 menee kentälle
2 siirtää etenijän kakkoselle ja menee itse kentälle
3 polttaa kärkietenijän kolmoselle ja samalla lyönnillä etupesät täyteen
4 polttaa kärkietenijän kolmoselle ja samalla lyönnillä etupesät täyteen
5 tekee ajolähdön
6 kotiuttaa ajolähdöstä

Kärkilyöntitilasto katsoo, että onnistuneita olivat nrot 1, 2, 5 ja 6.
Juoksupistetilasto palkitsee nrot 3, 4, 5 ja 6, vaikka kaksi ensimmäistä aiheuttivat kärjestä palon. 1 ja 2 eivät saa palkintoa, vaikka onnistuivat tehtävässään.

Ymmärsinkö oikein?