Olihan se aikamoinen ulospuhallus eilen. Niin hyvän sunnuntain 1. jakson jälkeen voi noin totaalisesti 1,5 peliä mennä metsään.
Kyllä oli kaksijakoinen kausi.
Avausottelun voiton jälkeen heikkoa suorittamista, välillä tuntuen jopa painajaiselta, joka ei vaan lopu. Sitten Valkeapään tullessa mukaan kakkospelinjohtajaksi peli-ilme ja henki joukkueessa parantui. Edelleen sattui heikkoja hetkiä, mutta viimeiset pelit ennen Joensuun tuplapelejä oli juuri sitä pesistä mitä kauden alla odotettiin. Kärki toimi loistavasti, Toivola jstkoi hyviä otteitaan ja Kosonenkin heräsi mailan varressa hyvillä lyönneillään.
Mutta sitten totaalinen sulaminen Joensuun tiukan jaksotappion jälkeen. Joukkueen piti taistella vielä pudotuspelipaikasta, mutta luokaton esitys kotiyleisön edessä. Kyllä jättää huonon maun kaudesta.
Loukkaantumiset olivat iso takaisku kaudella, mutta niidenkään taakse ei voi mennä kokonaan. Kauden ensimmäisellä puoliskolla jätettiin juoksuja ottamatta merkkivirheiden takia. Otettiin myös paljon paloja merkkivirheistä. Valle sai paljon jyrkkiä katseita mm. Jussilalta ja Toivolalta.
Ja kaikki nämä edesauttoivat häviämään tiukkoja jaksoja ja pelejä.
Ihan kaikkea alkukaudesta ei voi laittaa Vallenkaan piikkiin. Aluksi kärki sakkasi ja se otti aikansa ja puolet kaudesta tärkein numerolla lyövä Kosonen oli huono. Loppukaudesta vasta alkoi osumaan. Kakkoskärjestäkään ei juuri apua ollut koko kauden aikana. Toki Hämäläisen, Vilanderin ja Hyötyläisen loukkaantumiset heikensivät koostumusta. Ennen kauden alkua toki jo ihmettelin rosteri kapeutta, kun tiedossa oli tulossa armottomat 2 kuukautta. Eihän sieltä ollut nostaa kuin superpesiksen ensikertalaisia.
Tapaus Valle.
Parantuneiden otteiden jälkeen jo kävi välillä ajatus, että jospa se tästä. Mutta viimeiset 1,5 peliä muistutti siitä mitä ollaan nähty kaudella paljon. Yksi heikko hetki ja selkäranka katkeaa. Pelinjohtaja itse sanonut monen pelin jälkeen, että näin on käynyt vaikkei saisi. Olisiko pelinjohtajassa silloin vikaa, jos ei saa joukkuettaan toistuvasti piiskattua pelaamaan?
Turhauttaa.
Parempaan olisi pitänyt pystyä. Viime kauden suurin ongelma ulkopeli toimi loistavasti läpi kauden. Samana aikaan joukkueessa on lyöjätilaston 5. Tuotujen tilaston 3. Ja kärkilyöntitilaston 2., 4. ja 8.
Kevään jälkeen pitää olla äärimmäisen iloinen, että yleensä pesäpalloa pelattiin tänä kesänä. Ja kuinka mahtavaa oli nauttia siitä useampaan otteeseen aurinkoisessa Ukonniemessä ja myös vieraskentällä. Ja kaikki muut pelit Ruudusta.
Jonkinsortin pelaaja-analyysia tekisi mieli tehdä, mutta nyt ei ole sen aika.
Kohti ensi kesää. Toivottavasti kuulisimme mahdollisimman pian joitain jatkosopimuksia. Itselläni vahvimpana toiveena Teemu Nurmio. Se antaisi jo iloa odottaa ensi kautta.
Etäkannattajana katsoin Ruudusta, ja pelin päättyessä se olikin jo pimentynyt.