Hyvinkään Tahko 2025

[Yksristikaks]

2p tuon ensimmäisen jakson jälkeen on aivan hyvä tulos. Toki HP lahjoitti aivan täysin nuo ensimmäiset juoksut toiselle jaksolle ja veikkaan, että nihkeää olisi tullut ilman sitä. Niemestä erittäin huolissani ei vaan tule tulosta. Positiivista oli jämäkkä kotari, etenkin Kettuselta vakuuttavat suoritukset. Eihän tälläinen esitys nyt isossa kuvassa riitä yhtään mihinkään, mutta toivottavasti nuo muutamat onnistumiset kaverin avustuksella saisivat lukkoja auki.

 

[Trone]

 

[Elk]

2p tuon ensimmäisen jakson jälkeen on aivan hyvä tulos. Toki HP lahjoitti aivan täysin nuo ensimmäiset juoksut toiselle jaksolle ja veikkaan, että nihkeää olisi tullut ilman sitä. Niemestä erittäin huolissani ei vaan tule tulosta. Positiivista oli jämäkkä kotari, etenkin Kettuselta vakuuttavat suoritukset. Eihän tälläinen esitys nyt isossa kuvassa riitä yhtään mihinkään, mutta toivottavasti nuo muutamat onnistumiset kaverin avustuksella saisivat lukkoja auki.

Erittäin hyvin kiteytetty tämän illan peli. Toisen jakson numeroista huolimatta ei pelin taso tosiaan riitä yhtään pitemmälle parempia ulkokenttiä vastaan. Toivoa ei toki kannata menettää, mutta ikävästi hiipii mieleen ajatus, että onko niiden lukkojen takana sisäpelin osalta juurikaan nähtyä kummempaa. Pelejä on kuitenkin takana jo yhdeksän, yli neljännes runkosarjasta.

 

[Paimenkoira]

Tahkon joukkueesta tihkuu huonoja signaaleja. Pieniä pelin ulkopuolisia ja isoja pelin sisäisiä. Mitä syyt ovatkin, ne jatkuvat vähintään toista vuotta. Vai vielä pidempään? Kyse ei ole huonosta valmistautumisesta tai liian myöhäisestä heräämisestä. Jotain isompaa on pielessä.

Sitten peliin. Ensimmäinen jakso oli karmea. Ei pelkästään virheet ja saamattomuus sisäpelissä. Tahko näytti jähmeältä. Ja ulkopelissä oli sitä vielä toisellakin jaksolla. Sisäpeli saatiin 'auki' toisella jaksolla, mutta kun riisuu fanilasit ja katselee tallennetta uudelleen, ei soi oodi ilolle.

2J.1.vrp: Alkuun 2-tuomari teki virheen Kettusen lyönnillä, todellisuudessa Torppa paloi kakkoselle. Toni Kohonen syystäkin sätti tuomaria. Seuraavaksi Ikosen 2-raja näppi ei ollut laadukas, vaan yhdellä pompulla siepparin räpylässä (alle 1,3 sekuntia mailan osumasta). Torppa oli kumminkin saanut hirmulähdön ja kiiti kolmoselle. Polttoheittokaan ei ollut parasta laatua. Parempia ulkokenttiä vastaan tuloksena olisi ollut palo. Seuraava lyönti olikin ikosen 1+2, mikä oli yläpallo osuma, pallo osui ensimmäisen kerran maahan jo reilun metrin kaaresta, pomppasi matkalla vielä ainakin kerran ja sitten 2-jatkeella ulkopelaajan räpylän yli, joka ei ollut vaivautunut siirtämään kroppaansa taakse. Sanomattakin selvää, että tällaisia lahjoja ei syksyn peleissä saada.

Raesmaan kunnari kentällemenopompulla oli jo pienempi virhe ulkokentältä. Pomppu oli korkea ja etenevä. Mutta tuskin juostaan kunniaa Hiukassa. Nurmion 5-0 oli ajolähtöön lyöty pystymaila väliin ja ensimmäinen ottamaton oikea kotiutuslyönti. Patovan 6-0 oli hyvä kakkospuolen varsi, jota edelsi kovat vapaat. Seuraavassa vrp Kuitti kotiutti Raesmaan polttolinjan haastolla, joka selvästi yllätti lukkarin. Syöttö oli turhan korkea, johon Raesmaa sai hyvät lähdöt ja tuli kovaa (5,30s).

3.Vrp Kettunen vaihtoi Torpan lyömällä Sasu Toikan pään vierestä. Noinkohan onnistuu montakin kertaa JoMaa vastaan? Ikonen 'rakensi ajon' näpillä, jota 1V ratkaisevasti leipoi. Nyt ihasteltiin ajoa, josta patova löi takaa läpi. Lyönti oli hyvä pinnan arvoinen välilyönti jonka koppari kauhoi ohi kolmen juoksun arvoisesti. Kaupissa emme olisi nähneet ajoa, vaan varhaisen vuoronvaihdon.

Kettunen ei osoita mitään ominaisuuksia mitä numerolta kolme vaaditaan. Ikonen ei osu palloon edelleenkään, vaikka palkinto tulikin. Ensimmäisen jakson lyöntivuorot olivat kopinnostopalo, takaetenijän uhraaminen (tahallinen tai epäonnistunut saumalyönti alapalloon), sekä kärjen kopittaminen (tahaton). Toisella jaksolla pari ok kärkilyöntiä etukentän haastoilla. Niin toki pitääkin pelata varsinkin Haminaa vastaan. Toki myös haastaa parhaitakin ulkokenttiä. Ei nyt liian kriittinen pidä olla lyönneistä, mutta näiden lyöntien laatu ei kuitenkaan tuo Tahkolle mitaleja. Ikoselta ei siis ensimmäistäkään onnistunutta kovaa lyöntiä.

Tämä esitys ei riitä ketään muuta vastaan. Haminalla on heikko ulkokenttä, Toikan käsi ei riitä polttamaan näpyistä vallankin kun heitto lähtee hitaasti. Lukkari onnistui vain hetkittäin, Tahko sai turhan hyviä lähtöjä ja liian helppoja syöttöjä kriittisiin paikkoihin.

PS. Yksi huono signaali lisää tuosta lehdistötilaisuudesta. Pokela kertoo olleensa murheen murtama ensimmäisen jakson lopulla, eikä siksi seurannut peliä. Mitä?

 

[-Janski-]

Yksi huono signaali lisää tuosta lehdistötilaisuudesta. Pokela kertoo olleensa murheen murtama ensimmäisen jakson lopulla, eikä siksi seurannut peliä. Mitä

Uskon, että sanoi kuivakalla huumorilla tuon. Minä ainakin hörähdin itsekseni. Juurihan oli suunnilleen edellisessä lauseessa sanonut, että kopin pitämiset tai pudotukset on Österlundin vastuulla ja siksi toimittajan(?) pitäisi kysyä kysymyksensä Samilta. Jatkoi kuitenkin samasta asiasta vielä.

 

[Palloton]

Tahkon joukkueesta tihkuu huonoja signaaleja. Pieniä pelin ulkopuolisia ja isoja pelin sisäisiä. Mitä syyt ovatkin, ne jatkuvat vähintään toista vuotta. Vai vielä pidempään? Kyse ei ole huonosta valmistautumisesta tai liian myöhäisestä heräämisestä. Jotain isompaa on pielessä.

Sitten peliin. Ensimmäinen jakso oli karmea. Ei pelkästään virheet ja saamattomuus sisäpelissä. Tahko näytti jähmeältä. Ja ulkopelissä oli sitä vielä toisellakin jaksolla. Sisäpeli saatiin 'auki' toisella jaksolla, mutta kun riisuu fanilasit ja katselee tallennetta uudelleen, ei soi oodi ilolle.

2J.1.vrp: Alkuun 2-tuomari teki virheen Kettusen lyönnillä, todellisuudessa Torppa paloi kakkoselle. Toni Kohonen syystäkin sätti tuomaria. Seuraavaksi Ikosen 2-raja näppi ei ollut laadukas, vaan yhdellä pompulla siepparin räpylässä (alle 1,3 sekuntia mailan osumasta). Torppa oli kumminkin saanut hirmulähdön ja kiiti kolmoselle. Polttoheittokaan ei ollut parasta laatua. Parempia ulkokenttiä vastaan tuloksena olisi ollut palo. Seuraava lyönti olikin ikosen 1+2, mikä oli yläpallo osuma, pallo osui ensimmäisen kerran maahan jo reilun metrin kaaresta, pomppasi matkalla vielä ainakin kerran ja sitten 2-jatkeella ulkopelaajan räpylän yli, joka ei ollut vaivautunut siirtämään kroppaansa taakse. Sanomattakin selvää, että tällaisia lahjoja ei syksyn peleissä saada.

Raesmaan kunnari kentällemenopompulla oli jo pienempi virhe ulkokentältä. Pomppu oli korkea ja etenevä. Mutta tuskin juostaan kunniaa Hiukassa. Nurmion 5-0 oli ajolähtöön lyöty pystymaila väliin ja ensimmäinen ottamaton oikea kotiutuslyönti. Patovan 6-0 oli hyvä kakkospuolen varsi, jota edelsi kovat vapaat. Seuraavassa vrp Kuitti kotiutti Raesmaan polttolinjan haastolla, joka selvästi yllätti lukkarin. Syöttö oli turhan korkea, johon Raesmaa sai hyvät lähdöt ja tuli kovaa (5,30s).

3.Vrp Kettunen vaihtoi Torpan lyömällä Sasu Toikan pään vierestä. Noinkohan onnistuu montakin kertaa JoMaa vastaan? Ikonen 'rakensi ajon' näpillä, jota 1V ratkaisevasti leipoi. Nyt ihasteltiin ajoa, josta patova löi takaa läpi. Lyönti oli hyvä pinnan arvoinen välilyönti jonka koppari kauhoi ohi kolmen juoksun arvoisesti. Kaupissa emme olisi nähneet ajoa, vaan varhaisen vuoronvaihdon.

Kettunen ei osoita mitään ominaisuuksia mitä numerolta kolme vaaditaan. Ikonen ei osu palloon edelleenkään, vaikka palkinto tulikin. Ensimmäisen jakson lyöntivuorot olivat kopinnostopalo, takaetenijän uhraaminen (tahallinen tai epäonnistunut saumalyönti alapalloon), sekä kärjen kopittaminen (tahaton). Toisella jaksolla pari ok kärkilyöntiä etukentän haastoilla. Niin toki pitääkin pelata varsinkin Haminaa vastaan. Toki myös haastaa parhaitakin ulkokenttiä. Ei nyt liian kriittinen pidä olla lyönneistä, mutta näiden lyöntien laatu ei kuitenkaan tuo Tahkolle mitaleja. Ikoselta ei siis ensimmäistäkään onnistunutta kovaa lyöntiä.

Tämä esitys ei riitä ketään muuta vastaan. Haminalla on heikko ulkokenttä, Toikan käsi ei riitä polttamaan näpyistä vallankin kun heitto lähtee hitaasti. Lukkari onnistui vain hetkittäin, Tahko sai turhan hyviä lähtöjä ja liian helppoja syöttöjä kriittisiin paikkoihin.

PS. Yksi huono signaali lisää tuosta lehdistötilaisuudesta. Pokela kertoo olleensa murheen murtama ensimmäisen jakson lopulla, eikä siksi seurannut peliä. Mitä?

Onneksi mansekin kävi häviämässä jakson Haminalle niin ollaan ”saman tasoisia”😂.

 

[Meltin sauna]

Onneksi mansekin kävi häviämässä jakson Haminalle niin ollaan ”saman tasoisia”😂.

No, ensi viikon perjantaina samat jengit taas vastakkain Vallikentällä. Haminalla todennäköisesti lautasen äärellä joukkueen ykköslukkari ja kuka ties siepparinakin toinen mies kuin Sape Toikka.

 

[Trone]

Ihan puhtaan huvin vuoksi, mekaanisesti määritelty Tahkon lyöntijärjestys seuraavalla logiikalla:

1. Paras 0-tilanteen KL%
2. Paras 1-tilanteen KL%
3. Paras 2-tilanteen KL%
4. Paras 3-tilanteen KL%
5. Jäljellä olevista paras 0-tilanteen KL%
6. Jäljellä olevista paras 1-tilanteen KL%
7. Jäljellä olevista paras 2-tilanteen KL%
8. Jäljellä olevista paras 3-tilanteen KL%
9. Jäljellä olevista paras KL%
10. Lyöjäjokeri 1 (Niemi)
11. Lyöjäjokeri 2 (Hiltunen)
12. Jäljellä olevista toiseksi paras KL%

Ulkopeliä ei tässä miettiä pätkääkään vaan puhtaasti sisäpelin tilastojen varassa mekaanisesti. Poikkeuksena kaksi lyöjäjokeria, jotka lähtökohtaisesti eivät räpylää kädessään pidä. Kärkilyöntiprosentteja tarkasteltaessa otetaan huomioon myös suoritusmäärät eli jos jollakin pelaajalla hyvä prosentti hyvin pienellä suoritusmäärällä, hänen edeltään voidaan valita isomman suoritusmäärän pelaaja vaikka tällä olisi pienempi prosentti.

Täytetään ensin numerot 1-4:
1. Nurmio (0-1: 37/55 = 67%)
2. Torppa (1-2: 24/38 = 63%)
3. Ikonen (2-3: 10/17 = 59%)
4. Patova (3-K: 9/11 = 82%)

Täytetään sitten numerot 5-8:

5. Alanen (0-1: 12/15 = 80%)
6. Kontio (1-2: 9/16 = 56%)
7. Kyhyräinen (2-3: 9/17 = 53%)
8. Kettunen (3-K: 2/3 = 67%)

Sitten viimeinen palanen yhdeksikköön:
9. Raesmaa (30/49 = 61%)

Ja sitten viimeinen pelaaja kokoonpanoon, kolmanneksi jokeriksi:
12. Kuitunen (15/32 = 47%)

Kokoonpanon ulkopuolelle:
Pesonen (22/51 = 43%)

Eli yhteenvetona:
1. Nurmio
2. Torppa
3. Ikonen
4. Patova
5. Alanen
6. Kontio
7. Kyhyräinen
8. Kettunen
9. Raesmaa
10. Niemi
11. Hiltunen
12. Kuitunen

Lähdetäänpäs tässä sitten hieman veivaamaan mm. myös ulkopeli huomioiden:
A) Pesonen on saatava yhdeksikköön hänen tärkeän ulkopeliroolinsa vuoksi
B) Alasen jalkojen säästelemiseksi (tms) häntä ei selvästikään haluta peluuttaa kärkenä, mutta sallitaan tässä ajatusleikissä kuitenkin pelaaminen kärjen takana eli lähtökohtaisesti vaihtajana ja takaetenijänä
C) Lisäksi varmistettava että ulkopeliroolinsa vuoksi myös Kettunen löytyy yhdeksiköstä

Näillä viilauksilla numerot 1-4 pysyy samana, mutta numeroille 5-8 tulee muutosta:

5. Raesmaa (0-1: 24/36 = 67%)
6. Alanen (1-2: 7/12 = 58%)
7. Kyhyräinen (2-3: 9/17 = 53%)
8. Pesonen (3-K: 9/19 = 47%)

Sitten viimeinen palanen yhdeksikköön:
9. Kettunen (23/58 = 40%)

Ja sitten viimeinen palanen kokoonpanoon, kolmanneksi jokeriksi:
12. Kuitunen (15/32 = 47%)

Kokoonpanon ulkopuolelle:
Kontio (16/39 = 41%)

Eli yhteenvetona (nimien perässä pelaajan KL% tällä kaudella):
1. Nurmio (64%)
2. Torppa (54%)
3. Ikonen (50%)
4. Patova (58%)
5. Raesmaa (61%)
6. Alanen (69%)
7. Kyhyräinen (43%)
8. Pesonen (43%)
9. Kettunen (40%)
10. Niemi (37%)
11. Hiltunen (39%)
12. Kuitunen (47%)
Ei kokoonpanossa: Kontio (41%)

Tämä siis ihan vain just for fun -harjoitus, jossa luonnollisesti näkyy vääristymää sen kautta millä sisäpelinumerolla kukin pelaaja on tällä kaudella pelannut.

Muutama reflektio tämän pohjalta ja muutenkin:

1) Kolmosen probleema
Tahkolla on numero kolmosen kokoinen ongelma. Pesosta mielestäni on syytä nyt loppukaudeksi lähteä juurruttamaan kakkoskärkeen ensimmäiseksi tai toiseksi vaihtajaksi ja hakea ykköskärkeen kolmoseksi muuta ratkaisua. Myös Kettusen sisäpeli puoltaa hänen juurruttamistaan loppupään numeroille.

Hakisin kolmoseksi ratkaisua joko Kontiosta tai Kyhyräisestä. Kontio mielestäni suoriutunut Kyhyräistä paremmin etukentällä ja lähtökohtaisesti molemmat eivät taida tällä hetkellä mahtua yhdeksikköön jos kaikki pelaajat terveinä, joten laittaisin näillä perusteilla yhdeksikköön kolmoseksi Kontion. Kontio myös kaksikosta nopeampi, mikä myös puoltaa häntä kolmoseksi.

Miksei Ikonen kolmoseksi? Tämä aiheuttaisi mielestäni liikaa painetta numeroiden 1-2 onnistumisille, koska 0-tilanteessa pitäisi hypätä Ikosen yli.

2) Ikosen ja Patovan keskipalkki vai jotakin muuta?

Kannattaisiko Ikosen ja Patovan olla keskipalkissa numeroilla 4-5 kummin päin vai pitäisikö miettiä jotain ihan muuta?

Perinteisesti Ikonen on pelannut saranapelaajana nelosena ja hänen perässään Patovan vitosena. Itse kuitenkin pistäisin Patovan neloseksi. Pystyy kotiutusten lisäksi myös hoitamaan vaihtoja ja riittävän etenemiskykyinen varsinkin takaetenijäksi. Tarvittaessa voidaan käyttää Patovan edessä jokeria, jotta saataisiin hänelle kotiutustilanne rakennettua. Patovalle pitäisi pyrkiä jokaisessa sisävuorossa saamaan kotiutuspaikka ilman että hänen yli jouduttaisiin hypäämään.

Ikonen voisi seurata Patovaa vitosena, mutta koska rivissä on kaksi lyöjäjokeria, aloittaisin kakkoskärjen jo numerosta 5 ja lähtisin hakemaan Ikoselle merkittävää roolia kakkoskärjen ratkaisupelaajana.

Näiden pohdintojen pohjalta rakentaisin ehkäpä tämän tapaisen lyöntijärjestyksen:

1. Nurmio
2. Torppa
3. Kontio
4. Patova
5. Raesmaa
6. Pesonen
7. Ikonen
8. Alanen
9. Kettunen
10. Niemi
11. Hiltunen
12. Kyhyräinen/Kuitunen

Eli Nurmiolla, Torpalla ja Kontiolla vähintään takatilanne ja tarvittaessa Kyhyräisellä/Kuitusella pesiä täyteen tai tarvittava vaihto, jotta Patovan lyöntivuorolle saadaan ruokaa. Patova jälkeen lyömään Niemi ja Hiltunen tarpeen mukaan.

Kakkoskärjessä Raesmaata vaihtamassa ja toisena nopeajalkaisena Pesonen. Heidän jälkeensä kakkostilannetta purkamaan Ikonen. Jos Kyhyräinen/Kettunen jokerina käyttämättä, voidaan heillä pyrkiä rakentamaan Ikoselle kolmostilanne. Jos lyöjäjokereita jäljellä, heillä kotiutusyritykset.

Lyöntijärjestyksen lopussa varaventtiilinä lyhyt kolmoskärki, jossa Alanen etenemään ja Kettunen sekä mahdolliset jäljellä olevat jokerit vaihtamaan ja kotiuttamaan. Alasen olisin mielelläni laittanut jo Raesmaan perään kutoseksi, mutta tässä koitin toteuttaa sitä Alasen säästelyn mallia jota Tahko selvästikin tällä hetkellä haluaa/joutuu harjoittamaan.

 

[Hiski#65]

Ihan puhtaan huvin vuoksi, mekaanisesti määritelty Tahkon lyöntijärjestys seuraavalla logiikalla:

1. Paras 0-tilanteen KL%
2. Paras 1-tilanteen KL%
3. Paras 2-tilanteen KL%
4. Paras 3-tilanteen KL%
5. Jäljellä olevista paras 0-tilanteen KL%
6. Jäljellä olevista paras 1-tilanteen KL%
7. Jäljellä olevista paras 2-tilanteen KL%
8. Jäljellä olevista paras 3-tilanteen KL%
9. Jäljellä olevista paras KL%
10. Lyöjäjokeri 1 (Niemi)
11. Lyöjäjokeri 2 (Hiltunen)
12. Jäljellä olevista toiseksi paras KL%

Tämä tarkastelu tapa ei ota kantaa siihen miten KL% on muodostunut. N.S tulosyksikkö lyö lyöntinsä pääsääntöisesti "ihanne olosuhteessa" nopea etenijä, ei paloja alla sekä ei safety käskyä. Kakkos ärjessä yleensä palo tai kaksi alla, hitaampi etenijä ja kielto katkaista peliä keskipalkiin. Vielä viimeisellä lyönnillä lyöty laiton ei vähennä prosenttia.
Eli mukaan on otettava palot ja takapalot.
löytyi ennen pesiksen maailmassa

 

[Trone]

Tämä tarkastelu tapa ei ota kantaa siihen miten KL% on muodostunut. N.S tulosyksikkö lyö lyöntinsä pääsääntöisesti "ihanne olosuhteessa" nopea etenijä, ei paloja alla sekä ei safety käskyä. Kakkos ärjessä yleensä palo tai kaksi alla, hitaampi etenijä ja kielto katkaista peliä keskipalkiin. Vielä viimeisellä lyönnillä lyöty laiton ei vähennä prosenttia.
Eli mukaan on otettava palot ja takapalot.
löytyi ennen pesiksen maailmassa

Juu olen tietoinen että tuo on kaukana ”koko totuudesta” ja sanoinkin että puhtaan mekaaninen tarkastelu. 😊 Tuota pitäisi hyvinkin paljon monipuolisemmin tarkastella. Monilta osin olisi syytä tarkastella pelkkien ykkös- tai kakkosvaihtojen sijaan molempia yhdessä. Tämän kauden prosenttien lisäksi pitäisi tarkastella edeltävienkin kausien onnistumisia. Jne. Jne.

 

[Elk]

Ihan alkukaudesta kritisoin täällä pelkkien pelitilastojen perusteella tehtäviä johtopäätöksiä peleistä ja yksittäisistä pelaajista. Eilisen pelin pelitilastoa ja @Paimenkoira n tuolla edellä näkemänsä perusteella kirjoittamaa kuvausta pelistä kun vertaa toisiinsa, niin eivätpä juuri kauempana toisistaan kuvat ja johtopäätökset voisi olla (ja Paimenkoira kävi läpi oikeastaan vain puoli peliä, eli toisen jakson). Toinen noista kuvista on huomattavasti todenmukaisempi (vaikka Paimenkoiran tarkassa ja runsaassa analyysissa pari ylitulkintaa Tahkon kannalta negatiiviseen suuntaan saattoi ollakin).

 

[Paimenkoira]

Nyt kun tilastojen puutteet tuotu esille, tein itse uuden. Kärkilyönnit jaettuna saattopaloilla, eli mailasta. Tässä ei siis näy esim. Nurmion palot turhan innokkaasta kärkkymisestä.

Nurmio 41/5 = 8,2
Patova 25/6 = 4,2
Alanen 20/7 = 2,9
Raesmaa 30/11 = 2,7
Torppa 33/15 = 2,2
Kettunen 23/14 = 1,6
Kontio 16/12 = 1,3
Kyhyräinen 19/16 = 1,2
Ikonen 19/16 = 1,2
Pesonen 22/20 = 1,1

Kahden kotiuttajan keskipalkille ei ole perusteita. Erityisesti jos ja kun pelataan kahdella kotiuttajajokerilla, joiden pitää päästä lyömään mahdollisimman paljon.​

 

[Trone]

Eikös saattopalostatseihin suoraan vaikuta se, kuinka paljon kyseisen pelaajan kohdalla on viety kaikkia vs. pelkkää kärkeä? Samoin kärjen vaihtamisen ”uhrauslyönnit”. Toki kykenevimmät vaihtavat erottuvat siinäkin että heidän vaihdoillaan syntyy vähemmän takapaloja vaikka kaikkia vieitäisiinkin. Mutta siis jollakin voi olla pienempi saattopalojen määrä vain siksi että on useammin vaihtanut vain kärkeä.

Olisiko vielä parempi tilasto jos olisi (kärkilyönnit + saatot) / (kärkipalot + saattopalot)? Eli kaikki onnistuneet vaihdot (myös takavaihdot) suhteessa kaikkiin epäonnistuneisiin vaihtoihin (myös takapalot)?

 

[Trone]

Lisää tilastoihmettelyitä huvin vuoksi. Nyt hieman vertailua Tahkon pelaajien alkukauden kärkilyöntiprosentteihin verrattuna aikaisempiin kausiin (miesten Superpesiksen runkosarja):

Kotiutustehot (KLK%) nyt ja aikaisemmin:

Pelaaja	2025	2024	2023	2022	Paras kausi	Koko ura
Niemi	39%	42%	46%	55%	56%	48%
Hiltunen	40%	48%	44%	n/a	48%	45%
Patova	82%	45%	67%	63%	67%	57%
Ikonen	63%	68%	56%	56%	68%	52%
Kontio	60%	69%	67%	20%	88%	56%

Vaihtotehot kakkoselta kolmoselle (KL3%) nyt ja aikaisemmin:

Pelaaja	2025	2024	2023	2022	Paras kausi	Koko ura
Ikonen	59%	69%	68%	79%	79%	68%
Kyhyräinen	53%	56%	70%	50%	70%	63%
Patova	50%	47%	65%	60%	72%	61%
Pesonen	47%	57%	83%	70%	88%	62%
Kettunen	40%	50%	46%	57%	57%	52%
Kontio	38%	58%	85%	45%	78%	61%

Ja vaihtotehot ykköseltä kakkoselle (KL2%) nyt ja aikaisemmin:

Pelaaja	2025	2024	2023	2022	Paras kausi	Koko ura
Torppa	63%		75%	100%	100%	72%
Alanen	58%	60%	57%	56%	60%	54%
Kontio	56%	56%	66%	57%	66%	58%
Kettunen	48%	50%	40%	48%	50%	46%
Pesonen	47%	56%	54%	50%	70%	51%

Kylmä toukokuu, alkukausi jne. joten tämän kauden prosentit eivät luonnollisesti täysin vertailukelpoisia aikaisempiin kokonaisiin kausiin. Ja joissakin tapauksissa kärkilyöntiyritysten määrä pieni (esim. Torpan aikaisempien kausien 1-2 -vaihtoyritykset).

 

[KakkosPesä]

Nyt kun näitä numeroita on vekslattu ja käännelty, niin voisi kokeilla myös Patovaa kolmosena. Yksi monipuolisimmista lyöntivalikoimista ja ennen kaikkea tuntuu, että pää kestää muita paremmin. Joo, menetetään yksi numerolla kotiuttaja, mutta pääsisipä kolmosena edes lyömään muuhunkin kuin nollatilanteeseen. Kun se ongelma näyttää kyt olevan 3-tilanteen saaminen, niin paukut siihen. Vaikka sitten Ikonen neloseksi. Lienee hitaampikin. Ei mulla muuta.

 

[Nuori sossu]

Minun täytyy kyllä sanoa, että Nurmion käsi ei ole kyllä mikään huippu. Miten Nurmiota ja Raesmaata pitäisi peluuttaa koppareina, jotta parhaiten saataisiin eliminoitua Nurmion suhteellinen heikkous? Onko mitään strategiaa?

Sisäpelissä Nurmio on erittäin hyvä, mutta ulkopeli, varsinkin heittokäsi, arveluttaa.

 

[kalakalle]

Minun täytyy kyllä sanoa, että Nurmion käsi ei ole kyllä mikään huippu. Miten Nurmiota ja Raesmaata pitäisi peluuttaa koppareina, jotta parhaiten saataisiin eliminoitua Nurmion suhteellinen heikkous? Onko mitään strategiaa?

Sisäpelissä Nurmio on erittäin hyvä, mutta ulkopeli, varsinkin heittokäsi, arveluttaa.

Ehdottomasti varsinkin kotiutus tilanteissa Raesmaan pitäisi olla kolmospuolella. Tätä ihmetellyt jo pari kautta. Kaveri polttaisi varmasti ainakin pari kertaa kymmenestä mitä nurmion eteen lyödään!

 

[Trone]

Minulla oli kaikki Tahkon tämän kauden ottelut katsoneena tällainen tuntuma, mutta tulospalvelusta löytyi asian vahvistava suora tilastokin: Aina aloittaessaan jakson sisällä, Tahko ei ole onnistunut ensimmäisessä sisävuorossaan kertaakaan juoksun teossa:

Tahko on ainoa miesten Superpesis-seura, joka ei ole tällä kaudella jaksojen aloittavilla sisävuoroilla onnistunut juoksuja tekemään.

Kun tähän yhdistää Pesosen suht heikon suoriutumisen hutunkeitoissa (3/9 voitettu) niin ollaan ehkä yhden sellaisen asian äärellä, joka ratkaisemalla Tahkon otteluiden startit saataisiin paremmiksi.

Nimittäin hutunkeittojen voittaminen ja sitä kautta ulkoa ensimmäisen jakson aloittaminen. Tämä vaatii joko Pesoselta hutunkeittojen treenaamista tai otteluihin viralliseksi kapteeniksi sellaisen pelaajan nimeämistä, joka pystyy paremmalla prosentilla hutunkeittoja voittamaan. Ja aina hutunkeiton voiton jälkeen aloitus ulkoa. Toki hutunkeitot ovat osittain arpapeliäkin, mutta fakta on myös se, että parhaat osaajat pystyvät hutunkeittoja voittamaan useammin kuin häviämään.

Pesonen voitti hutunkeiton Alajärvellä, valitsi ulkovuoron, Tahko löi ottelun ensimmäiset juoksunsa 1L:ssä ja voitti ensimmäisen jakson.

Pesonen voitti hutunkeiton IPV-ottelussa, mutta valitsi sisävuoron. Tahko ei saanut ensimmäisellä sisävuorollaan eikä koko ekalla jaksolla mitään aikaan.

Pesonen voitti hutunkeiton JoMa-ottelussa ja valitsi ulkovuoron, mutta siitä huolimatta tuossa ottelussa Tahko ei saanut ensimmäisellä sisävuorollaan eikä koko jaksolla mitään aikaan. Eikä kyllä toisellakaan jaksolla.

Kouvolassa hävittiin hutunkeitto, aloitettiin sisällä ja koko jaksolla ei saatu juoksun juoksua. Jymylle hävittiin hutunkeitto, aloitettiin sisällä ja ensimmäiset juoksut saatiin vasta jakson viimeisessä sisävuorossa. Seinäjoella hävittiin Vimpelille hutunkeitto, aloitettiin sisällä ja ainoa juoksu saatiin vasta jakson viimeisessä sisävuorossa. Manselle hävittiin hutunkeitto, aloitettiin sisällä ja koko jaksolla ei saatu juoksun juoksua. Vimpelille hävittiin hutunkeitto, aloitettiin sisällä ja ensimmäisellä sisävuorolla saatiin etenijä vain kerran edes kakkoselle asti. Haminassa hävittiin hutunkeitto, aloitettiin sisällä ja koko jaksolla ei saatu juoksun juoksua.

Toki ekalla jaksolla Tahko ei ylipäätään saanut ekassa vuorossaan juoksuja kuin tasan yhden kerran, Alajärvellä, joten todellisuudessa ei nyt hirveästi taida olla väliä aloittaako Tahko sisällä vai ulkona ekan jakson.

 

[Nuori sossu]

Ehdottomasti varsinkin kotiutus tilanteissa Raesmaan pitäisi olla kolmospuolella. Tätä ihmetellyt jo pari kautta. Kaveri polttaisi varmasti ainakin pari kertaa kymmenestä mitä nurmion eteen lyödään!

Mikä tässä on ideana, en ymmärrä. Miten Raesmaan siirtäminen kolmospuolelle auttaa asiaa vastustajan kotiutustilanteissa?

 

[Trone]

Mikä tässä on ideana, en ymmärrä. Miten Raesmaan siirtäminen kolmospuolelle auttaa asiaa vastustajan kotiutustilanteissa?

Tässä jutussa 3- ja 2-koppareiden tyypillisestä roolituksesta:

Huiput harvassa yhdellä pesäpallon kriittisistä osa-alueista - ja heistäkin osa on jo ikämiehiä - ElmoTV

Huippukoppareiden rivit ovat harvanneet kovaa vauhtia pesäpallossa. Kaiken lisäksi uusia nuoria huippukoppareita on vain muutamassa joukkueessa.

elmotv.com

Jo vuosikymmeniä on koppareiden työjako ollut selvä: 3-koppari on hakeva, rohkea, heittovoimainen, takakenttää hallitseva hahmo.

Yleensä 2-kopparin tehtävänä on täydentää, varmistaa ja paikata takakentän kokonaisuus. Roolijako on syntynyt joukkueiden takatilannepelaamisesta, jossa polttolinjan syväpussi rakennetaan useimmiten 2-puolivoittoisesti. Näin suurin tyhjä alue kotiutuslyönnille jää 3-kopparin eteen.

Perinteinen takatilanne pelaaminen on vähenemässä, sillä uusia ja erilaisia takatilanneryhmityksiä käytetään entistä enemmän ja rohkeammin. Tämä vaikuttaa myös koppareiden roolitukseen, jota voidaan vaihtaa eri kuvioiden mukaisesti.

Tyypillisesti takatilanteessa lyödään enemmän 3-kopparin kuin 2-kopparin tontille, joten kovakätisen Raesmaan peluuttaminen 3-puolella ainakin takatilanteessa kävisi järkeen. Ja tämä on mitä varmasti aika moni odotti tapahtuvan viimeistään tällä kaudella, mutta jostakin syystä Tahko on nähnyt yhä paremmaksi peluuttaa koppareita noin päin kuin he yhä pelaavat.