Täytyy tasapuolisuuden vuoksi todeta - ja kun tätä harvemmin pääsee sanomaan - että Tahkon toinen jakso tukehtui tällä kertaa Nurmion kolmeen ykköspaloon neljästä yrityksestä. Vähän taisi olla hänellä jo liikaakin itseluottamusta tai uhmamieltä, että pääsee kentälle lyönnillä kuin lyönnillä. No, tämä vaan kertoo sen kuinka tärkeää hänen muutoin huippukautensa sisäpelissä on ollut Tahkolle. Jos kärkietenijästä tulee palo, niin pelaaminen menee heti varovaiseksi ja vältellään muusta ykköskärjestä toista paloa. Haavalla ei ole vielä ihan samaa kohtalokasta vaikutusta.
Ehkäpä toinen jakso ei olisi ollut yhtä hyvä kuin ensimmäinen muutenkaan, mutta sitä ei voi tietää. Ja olihan siinä se Jymyn läpilyönti kakkospuolelta, joka hukkui pöheikköön, kun taas eka jaksolla Niemen läpilyönti melkein vastaavasta kohdasta pysähtyi puuhun ja tuotti vain kaksi juoksua kolmen tai mahdollisesti neljän sijasta - ehkä jopa Niemi olisi ehtinyt juosta kunnarin, jos pallo olisi mennyt aidan ali minne se oli matkalla. Tuon Jymyn 3-0 jälkeen oli selvää, että usko Tahkolta loppui toisen jakson suhteen, kun alla oli jo henkinen kolhu eka jakson voiton menettämisestä tasapeliksi.
Peleissä tapahtuu kaikenlaista, ja se kyllä tekee myös tulevan viikonlopun peleistä arvaamattomia, kun ottaa huomioon niiden pelien erikoisen luonteen. Tosiaankin eka pelin voiton ja toisen pelin eka jakson voiton jälkeen ( menivät ne kummalle tahansa osapuolelle ja vaikka menisivät siis myös samalle) ei tosiaankaan ole vielä mitään ratkaistu.