- Viestejä
- 515
Vs: Hyvinkään Tahko 2017
Reippaat tappiot ei ole mikään ongelma, mutta jotain järkeä voisi silti olla tuossa kahden kärjen peluuttamisessa. Olen ehdottomasti sillä kannalla, että kahden kärjen peluuttaminen on vain ja ainoastaan oikea tapa, mutta en silti tarkoita, että jokaikinen kerta pitäisi tuputtaa sitä kakkoskärkeä suorittamaan. Ensinnäkin, Tahkolla tuntuu keskimäärin ensimmäisen sisävuoron jälkeen lyöntivuoro kääntyvän kakkoskärki edelle, jos joka kerta rummuttaa kakkoskärjellä ja vielä palon uhalla, niin hommasta katoaa tietty yllätyksellisyys, joka toisi kuitenkin pienen lisäaseen peluuttamiseen.
Muutenkin tuo kakkoskärjen peluuttaminen ei ole aina perusteltua. Otetaanpa kuvitteellinen tilanne: Alla täysin keturalleen mennyt ulkovuoro, jossa on kaksi paloa alla ja lukkari antaa vapaataipaleen ennen viimeistä lyöntiä. Seuraavaksi sitten ulkopeli seisoskelee ja koko homman kruunaa lukkarin ohi kauhominen. Lopulta se palo kuitenkin tulee useamman päästetyn juoksun jälkeen. Siitä sitten sisälle, jossa lyöntivuoroon tulossa kakkoskärki.
Kuinkas porukka täällä peluuttaisi? Minä en peluuttaisi kakkoskärjellä ihan vain sen takia, että totaalisen surkean ulkovuoron jälkeen kakkoskärjen palo romuttaisi lopullisesti itseluottamuksen. No, Sämpy peluutti eilen juuri edellisessä kappaleessa kuvaillussa tilanteessa kakkoskärkeä (käytti vielä jokerin) ja tuliko lopulta peräti kaksi paloa ykköskärjelle alle? Vähintään yksi, keskityin tuossa vaiheessa pään pyörittelyyn ja pelin seuraaminen herpaantui. Tuossa tilanteessa kakkoskärjen peluuttaminen palon uhalla ei vain toiminut. Riskit oli jo lähtökohtaisesti suuremmat kuin mahdolliset hyödyt.
Varsinkin Tahkon tilanteessa kakkoskärjen peluuttaminen ei ole tällä hetkellä kovinkaan palkitsevaa, kiitos sen, että Wahl ei mahdu kokoonpanoon (?).
Kokonaisuutena pidän tällä hetkellä Tahkon seuraamisesta. Nuoria jannuja kokoonpano täynnä ja on hienoa seurata kehitystä, esimerkiksi Harjuvaara on tehnyt minuun vaikutuksen lyhyellä otannalla. Ymmärrän nuorten pelaajien virheet täydellisesti, enkä jaksa mieltäni pahoittaa räpylästä annetuista juoksuista ja junnujen sisäpelissä tekemistä paloista.
Se, mistä en pidä, on pelinjohto. Jotenkin mun silmiin vaikuttaa, ettei Sämpy tiedä itsekään mitä on tekemässä. Toki se on yllättävää, mutta kaikki yllättävyys ei ole hyvää. Jos esimerkiksi sisäpelissä on vaikeaa rakentaa tilannetta, ohjeistaisin jopa joukkueen ykköspyssyn pitämään ajoissa yhden palon tilanteessa pallon maissa viimeisellä lyönnillä, varsinkin jos se toiseksi paras lyöjä on vielä käyttämättä. No, Metu kuitenkin kertaalleen eilen tyhjensi pesät ko. tilanteessa, kun ns. kova osasto oli pesillä odottelemassa kotiutusta ja Kero odottamassa kotiutusvuoroa. Lisäksi tuo kaaripelaaminen on koko Sämpyn ajan ollut niin hengetöntä, että en usko ongelman olevan pelkästään pelaajissa tai johtavien pelaajien puutteessa.
Tahko voisi olla tällä kaudella nuori, röyhkeä ja yllätyksellinen raikulilauma. Nyt Tahko kuitenkin on pelinjohtajansa näköinen: virkamiesmäinen ja hengetön. Tuolla yhdistelmällä ei hankita yhtään lisäkatsojaa, vaikka olisi loppupeleissä kuinka mielenkiintoinen ja nuori kokoonpano. Olen todella pettynyt, mikäli ensi kaudella viuhkassa on edelleen Sämpy. Nyt tarvitaan joku, joka potkii jätkiin röyhkeyttä. Pelkästään merkki viuhkassa ei tee yhdestäkään joukkueesta yllättävää, sen tekevät yhtälailla lyöntiratkaisut.
katsoja sanoi:Jep! Mieluummin vaikka reippaita tappioita kuin tylsää pesistä! Antamalla vastuuta nyt alkukaudesta nuorille laajalla rintamalla saadaan kehitystä varmasti hyvinkin nopeasti. Loppukauden joukkue voi olla jo mitä vaan.
Reippaat tappiot ei ole mikään ongelma, mutta jotain järkeä voisi silti olla tuossa kahden kärjen peluuttamisessa. Olen ehdottomasti sillä kannalla, että kahden kärjen peluuttaminen on vain ja ainoastaan oikea tapa, mutta en silti tarkoita, että jokaikinen kerta pitäisi tuputtaa sitä kakkoskärkeä suorittamaan. Ensinnäkin, Tahkolla tuntuu keskimäärin ensimmäisen sisävuoron jälkeen lyöntivuoro kääntyvän kakkoskärki edelle, jos joka kerta rummuttaa kakkoskärjellä ja vielä palon uhalla, niin hommasta katoaa tietty yllätyksellisyys, joka toisi kuitenkin pienen lisäaseen peluuttamiseen.
Muutenkin tuo kakkoskärjen peluuttaminen ei ole aina perusteltua. Otetaanpa kuvitteellinen tilanne: Alla täysin keturalleen mennyt ulkovuoro, jossa on kaksi paloa alla ja lukkari antaa vapaataipaleen ennen viimeistä lyöntiä. Seuraavaksi sitten ulkopeli seisoskelee ja koko homman kruunaa lukkarin ohi kauhominen. Lopulta se palo kuitenkin tulee useamman päästetyn juoksun jälkeen. Siitä sitten sisälle, jossa lyöntivuoroon tulossa kakkoskärki.
Kuinkas porukka täällä peluuttaisi? Minä en peluuttaisi kakkoskärjellä ihan vain sen takia, että totaalisen surkean ulkovuoron jälkeen kakkoskärjen palo romuttaisi lopullisesti itseluottamuksen. No, Sämpy peluutti eilen juuri edellisessä kappaleessa kuvaillussa tilanteessa kakkoskärkeä (käytti vielä jokerin) ja tuliko lopulta peräti kaksi paloa ykköskärjelle alle? Vähintään yksi, keskityin tuossa vaiheessa pään pyörittelyyn ja pelin seuraaminen herpaantui. Tuossa tilanteessa kakkoskärjen peluuttaminen palon uhalla ei vain toiminut. Riskit oli jo lähtökohtaisesti suuremmat kuin mahdolliset hyödyt.
Varsinkin Tahkon tilanteessa kakkoskärjen peluuttaminen ei ole tällä hetkellä kovinkaan palkitsevaa, kiitos sen, että Wahl ei mahdu kokoonpanoon (?).
Kokonaisuutena pidän tällä hetkellä Tahkon seuraamisesta. Nuoria jannuja kokoonpano täynnä ja on hienoa seurata kehitystä, esimerkiksi Harjuvaara on tehnyt minuun vaikutuksen lyhyellä otannalla. Ymmärrän nuorten pelaajien virheet täydellisesti, enkä jaksa mieltäni pahoittaa räpylästä annetuista juoksuista ja junnujen sisäpelissä tekemistä paloista.
Se, mistä en pidä, on pelinjohto. Jotenkin mun silmiin vaikuttaa, ettei Sämpy tiedä itsekään mitä on tekemässä. Toki se on yllättävää, mutta kaikki yllättävyys ei ole hyvää. Jos esimerkiksi sisäpelissä on vaikeaa rakentaa tilannetta, ohjeistaisin jopa joukkueen ykköspyssyn pitämään ajoissa yhden palon tilanteessa pallon maissa viimeisellä lyönnillä, varsinkin jos se toiseksi paras lyöjä on vielä käyttämättä. No, Metu kuitenkin kertaalleen eilen tyhjensi pesät ko. tilanteessa, kun ns. kova osasto oli pesillä odottelemassa kotiutusta ja Kero odottamassa kotiutusvuoroa. Lisäksi tuo kaaripelaaminen on koko Sämpyn ajan ollut niin hengetöntä, että en usko ongelman olevan pelkästään pelaajissa tai johtavien pelaajien puutteessa.
Tahko voisi olla tällä kaudella nuori, röyhkeä ja yllätyksellinen raikulilauma. Nyt Tahko kuitenkin on pelinjohtajansa näköinen: virkamiesmäinen ja hengetön. Tuolla yhdistelmällä ei hankita yhtään lisäkatsojaa, vaikka olisi loppupeleissä kuinka mielenkiintoinen ja nuori kokoonpano. Olen todella pettynyt, mikäli ensi kaudella viuhkassa on edelleen Sämpy. Nyt tarvitaan joku, joka potkii jätkiin röyhkeyttä. Pelkästään merkki viuhkassa ei tee yhdestäkään joukkueesta yllättävää, sen tekevät yhtälailla lyöntiratkaisut.