Pari päivää putoamisen jälkeen voin laittaa hajanaisia ajatuksia kuluneesta kaudesta. Päällimmäinen tunne on hämmennys. Lähtökohta kauteen oli vaikea. Niukka säilyminen sarjassa ja 5 parasta pelaajaa lähtee. Kasaan saadaan kohtalainen joukkue jonka ennakkoranking on 14. Siihen nähden Ankkurit taisteli hyvin, sillä olihan tuossa ainekset täydelliseen floppaukseen.
Uudet pelaajat olivat isossa roolissa ja pelasivat mielestäni tyydyttävällä tasolla. Enemmän näin ongelmia ns. omien kasvattien pelaamisessa. Aika vähän tuli taustatukea. Oisko esim. Hallasuon pitänyt lyödä vielä enemmän juoksuja vai olisiko kaveritkin voineet auttaa.
Pelinjohtaja valinnassa otettiin riski, oliko tietoinen vai pakotettu, mutta ei toiminut. Ojanperä tuli kesken kauden ja välillä tuntui että fokus oli väärissä asioissa. Kritisoi tuomareita ja keskittyi pieniin yksityiskohtiin. Pienet asiat tietysti ratkaisevat, Hallasuo löi ratkaisevassa kolarissa 0/2 kun Lukkarin saldo 2/2. Jos tuo tilasto olisi ollut toisinpäin niin lauantaina olisi vielä pelattu. Ojanperä johti 19 peliä joista olisi pitänyt raapia 22 pinnaa sarjapaikan säilyttämiseksi. Olisiko pitänyt tavoitella sitä eikä keskittyä karsintoihin, jälkiviisautta.