Itselläni ei ole pelikokemusta, joten mutulla mennään seuraavan arvion kanssa.
Jos koppari pelaa sata peliä sellaisilla kentillä, joissa Niemeläisen tämän päivän suoritus on täysin normaali ja vaaraton yritys, miten voitaisiin edellyttää pelitavan totaalista muutosta yhdellä kentällä? Reaktiot tapahtuvat vaistomaisesti kymmenyksissä mitattavassa ajassa ja kun on toistanut samaa suoritusta satoja kertoja ilman mitään ongelmia, on minun mielestäni liikaa odotettu, että yhdellä kentällä pitäisi osata olla pelaamatta vaistojensa mukaan. Nykypäivän pelinopeuksilla aikaa miettimiselle ei yksinkertaisesti ole. Etäisyydet kentän rajoista valleihin ovat auttamatta liian lyhyet, jotta vastuun turvallisesta pelaamisesta voisi laittaa millään tapaa pelaajille, joilla ei ole liiemmin kokemusta vastaavissa olosuhteissa pelaamisesta.
Jos jokaisella kentällä olisi vastaavat vallit ja kaikki pelaajat oppisivat pelaamaan näissä olosuhteissa, pelaajat osaisivat ottaa vallit huomioon eivätkä vahingossakaan painasi sinne pää kolmantena jalkana kun tiedostaisivat vaistomaisesti seuraukset. Tämä ei kuitenkaan ole realismia, joten poikkeuksellisessa kentässä pitää tehdä muutos, joka takaa turvalliset peliolosuhteet kaikille rutiinisuorituksia tekeville.
Itse pelistähän ei jäänyt mitään erityisempää kerrottavaa jälkipolville. Kova on työmaa, jotta Joma saa edes yhden kiinnityksen mutta pesäpallofanina viittä peliä on tietysti toivottava.