Ei varsinaista läpilyöntiuhkaa, ei mikään raketti jalalla, ilman pomppua tehot tippuu selkeästi - kuten usein kovissa peleissä etenkin vieraskentillä on nähty. Tottakai betonilandiassa pompon hakkaaminen on tuota prosenttia nostatunut varsin korkealle. Eikä siinä, ei se helppo lyönti ole - osaa sen kieltämättä hemmetin hyvin.
Miksi muuten Lammila ei ole koskaan ihan kärjessä kärkilyöntilastoissa, vaan ainoastaan tuolla 1-2 pesävälillä?! Noh juurikin siksi, kun pitkälti pompulla nuo vaihdot suorittaa, hyvin harvoin läpäreitä tai jatkovaihtoja vielä kakkospesältä kolmoselle. Tälläkin kaudella vasta 18. kärkkäreissä Kanaloiden, Haapakoskien yms. ollessa toistakymmentä kärkkäriä edellä. Tilastot ei valehtele tämän suhteen. Yksipuolisempi pelaaja kuin verrokit, ei edelleenkään huono, vaan hyvä pelaaja, mutta ei yllä muiden kirkkaimpien tähtien tasolle (ei myöskään ulkopelissä) - ei jatkoon dream teamiin.
Anssi Lammila on aivan huippupelaaja. Kuten on numeroilla 2-5 pelaavista myös Kanala, Haapakoski, Rinta-aho, M.Latvala, Toikka, Laakso, Jussila, Kivinen, Puhtimäki, Rytkönen, N.Korhonen, A.Korhonen, Nikkanen, Partanen T.Hurskainen, T.Kosonen jne. Joku huippupelaaja jäi varmasti vielä mainitsematta. Näiden pelaajien listaaminen paremmuusjärjestykseen on varsin haastavaa, eikä se ole edes välttämätöntä.
Jos joku on toista mieltä, että Lammila ei ole huippu, niin se on minulle ihan ok. Mielipiteitä saa olla ja esim. NHL:n puolella kaikki eivät pitäneet edes Wayne Gretzkyä 80-luvun puolivälissä huippupelaajana. Syystä tai toisesta.
Sen verran haluan Diablolle sanoa, että Lammilan kotikentän tuoma etu on mielikuvaharha mm. tämän kauden osalta.
Anssilla on nimittäin paremmat tilastot vieraskentältä (76%) kuin kotikentältä (72%).
Kahden edellisen vuoden osalta Lammilan kotikentän kärkkäriprosentti oli 87% vuonna 2018 ja 88% vuonna 2017, ja ne ovat sitä luokkaa hurjia lukemia, että niihin pääseminen vieraskentällä olisi liki mahdottomuus. Edes Henri Puputti ei päässyt tuolle tasolle vieraskentillä hurjimmalla kaudellaan 2010, kun hänen kokonaiskärkkäriprosenttinsa oli käsittämätön 88%. Tuota Puputin yhden kauden lukemaa ei välttämättä rikota enää koskaan ulkopelin kehittyessä harppauksin eteenpäin.
Melkein jokaisella huippupelaajalla kotikentän tilastot ovat selvästi paremmat kuin vieraskentän tilastot - etenkin prosenttien valossa. Ja tämä on yksi kotikentän tuoma selkeä etu pesäpallossa. Esimerkiksi Vimpelin pelaajat löisivät paljon vähemmän läpilyöntejä, jos kotikenttänä toimisi vaikka joku Kankaanpään kentän tapainen kenttä.
Nämä tietyt edistyneemmät tilastot eivät ole valitettavasti tavallisten käyttäjien käytössä, vaan ne ovat maksumuurin takana.
Hassujen ideoiden kokoontumisajossa tuli taannoin varsin hullu idea vastaan. Jos sarjassa alempana oleva joukkue saisi ottaa ylemmältä joukkueelta kolme haluamaansa pelaajaa pois kokoonpanosta, niin jopas yht'äkkiä kärkijoukkueen ja sarjan alakerran joukkueen väliset kamppailut muuttuisivat todella tiukoiksi välienselvittelyiksi ja enää 15 juoksun jaksovoittoja ei luultavimmin nähtäisi. Sitä luokkaa tärkeässä roolissa huippupelaajat ovat parhaissa joukkueissa.
Lopuksi Hyvää Juhannusta kaikille pesäpallon seuraajille.
