Tahkon Leidit 2023

[Sivustaseuraaja]

Eiköhän raha ole yksi tärkeä tekijä, mikä ratkaisee aika monta asiaa, pelaajamateriaalin, pelinjohdon, valmennuksen yms. Kävin poimimassa Veikkauksen ennakosta joukkueiden kausibudjetit. Tahkon Leideillä se on sarjan toiseksi pienin. Ei tuolla budjetilla "kuuhun mennä". Täytyy myös huomioida, että miesten Superin joukkue toimii omana osakeyhtiönä ja kaikki muut joukkueet Hyvinkään Tahko ry:n alla. Siksi myös tuo yhteistyökuvio on varmasti erilainen, kuin sellaisilla joukkueilla mitkä toimivat saman seuran alla.

Tässä tilanteessa on varmasti haastavaa löytää naisille sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka haluavat panostaa rahallisesti merkittäviä summia. Leideillä on omat taustahenkilönsä, jotka varmasti tekevät parhaansa joukkueen eteen ja todennäköisesti myös pitkälti talkoohengessä. Kuinka kauan jaksavat, jää nähtäväksi. Toivotaan, että kuitenkin homma jatkuu ja saadaan ensi kaudeksi astetta kovempi joukkue kasaan edellä mainitusta huolimatta.

Manse PP	480000​
Kirittäret	451800​
Pesäkarhut	402000​
Mailajussit	371000​
Fera	260000​
Lapuan Virkiä	220300​
JoMa	193300​
Mailattaret	184000​
KeKi	173000​
Roihuttaret	148792​
Tahko	124380​
Hamina	90000​

 

[Jippo]

Eiköhän raha ole yksi tärkeä tekijä, mikä ratkaisee aika monta asiaa, pelaajamateriaalin, pelinjohdon, valmennuksen yms. Kävin poimimassa Veikkauksen ennakosta joukkueiden kausibudjetit. Tahkon Leideillä se on sarjan toiseksi pienin. Ei tuolla budjetilla "kuuhun mennä". Täytyy myös huomioida, että miesten Superin joukkue toimii omana osakeyhtiönä ja kaikki muut joukkueet Hyvinkään Tahko ry:n alla. Siksi myös tuo yhteistyökuvio on varmasti erilainen, kuin sellaisilla seuroilla mitkä toimivat saman seuran alla.

Tässä tilanteessa on varmasti haastavaa löytää naisille sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka haluavat panostaa rahallisesti merkittäviä summia. Leideillä on omat taustahenkilönsä, jotka varmasti tekevät parhaansa joukkueen eteen ja todennäköisesti myös pitkälti talkoohengessä. Kuinka kauan jaksavat, jää nähtäväksi. Toivotaan, että kuitenkin homma jatkuu ja saadaan ensi kaudeksi astetta kovempi joukkue kasaan edellä mainitusta huolimatta.

Manse PP	480000​
Kirittäret	451800​
Pesäkarhut	402000​
Mailajussit	371000​
Fera	260000​
Lapuan Virkiä	220300​
JoMa	193300​
Mailattaret	184000​
KeKi	173000​
Roihuttaret	148792​
Tahko	124380​
Hamina	90000​

Onpas mielenkiintoinen taulukko. Jos sen viereen laittaisi sarjataulukon, niin eipä siinä paljon eroa olisi. Muuta kuin se, että HP on pienimmällä budjetilla yllättävän korkealla.

 

[MRO]

Samoin myös Joensuussa, molempien peleissä kerrotaan kyllä toistensa seuraavat kotipelit jne. Joensuussa myöskin kaikki kausikortit kattaa sekä miesten että naisten pelit. Muuten sitten aika vähän esim. somessa mainostavat toisiansa, sitä en tiedä mikä lie siihen syynä.

Myös Haminassa toimitaan näin. Ja kun täällä on aina niin tehty, että siihen on kai sitten jotenkin tottunut, niin tuntuu jotenkin hullulta, että jossain muualla ei toisen joukkueen tekemisiä noteerata mitenkään.

 

[R. U. Serious]

Viime kaudella Tahkossa 21 lyötyä 31% tehoilla. 2021 Siilinjärvellä 34 lyötyä 42% tehoilla ja 2020 Siilinjärvellä samat 34 lyötyä 40% tehoilla. Yrittämään on päässyt 2022 68 kertaa, 2021 81 kertaa ja 2020 86 kertaa. Tällä kaudella toistaiseksi 77 kertaa. Ennen superia ykkösessä taisi lyödä luokkaa 60 pinnaa. Ei nuo heikot tehot kuitenkaan kaikki taida Väistölästä johtua. Etenijöilläkin on osansa. Mutta eihän kehityskäyrä kuitenkaan hyvältä näytä.

Muutama sananen Väistölästä, ja ehkä ajatuksia kotiuttamisesta laajemminkin.

Usein sanotaan, että kotiuttaminen on itseluottamuslaji, ja harvassa pelaajassa se näkyy yhtä selvästi kuin Väistölässä. Kun pelifiilis on kohdillaan, hän on erinomainen lyöjäpyssy: kovalyöntinen ja monipuolinen. Ei varmasti sarjan ihan parhaita, mutta näkemäni perusteella top-10 tasoa. Kun fiilis puolestaan on kateissa, kerrassaan mikään ei tahdo onnistua, lyönnit jäävät etupelaajalle tai lipsuvat metrisotalla laittomiksi.

Väistölän kohdalla ero ei ole päiväkohtainen, vaan laajempi. Flow, samoin kuin lamakausi voi kestää useita kierroksia tai viikkoja kerrallaan. Mutta johtuuko se yksinomaan pelaajasta, tai henkisistä seikoista? Ei välttämättä.

Urheilussa ei tietenkään voi mennä mielialan taakse loputtomasti; tason säilyttäminen on yksi huippupelaajan ominaisuus. Silti voidaan mielestäni sanoa, että Väistölä on lyöjäjokerina parempi kuin Tahkon lyöjäjokerina.

Tilastoja katsoessa helposti unohtuu, että kotiutus on tiimityötä. Jos jokeri joutuu jatkuvasti lyömään kahden palon tilanteisiin palottomien ajojen sijaan, on ilmiselvää, että ratkaisuvaihtoehtoja on käytettävissä vähemmän. Tai jos ulkokenttä tietää, että jalat kolmosella ovat hitaat, ei pienillä tai pussarilla kotiutuksista tarvitse olla huolissaan. Tällöin ulkokenttä tiivistyy, mikä taas vaikeuttaa kotiuttajan hommaa. Tuttuja tilanteita nyky-Tahkossa molemmat

Uskon, että tällaisten seikkojen vuoksi myös Väistölän pelifiilis on voinut olla kateissa. Onnistumisia ei tule, ja itseluottamus hiipuu. Korostan, että tämä on katsojan arvailua, en tunne pelaajaa henkilökohtaisesti.

Väistölää voisi ehkä verrata tyyppinä Patrik Laineeseen: vahvuudet ovat huippuluokkaa, mutta vaativat oikeanlaisen ympäristön. Siinä missä Laine tarvitsee poikittaissyötön kaarelle, nopeat jalat edessä avaisivat tilaa Väistölän vahvuuksille: rajakoville ja leikkureille. Tällöin Väistölän tehot kotiutuksissa voisivat kasvaa enemmän kuin pelkkä etenijän nopeus yksin ennustaisi. Ykköspesiksessä Siilinjärvellä Väistölä & juniori-ikäinen Pirskanen oli tuhoisa duo. Tahkon nykyjoukkueen tarpeisiin taas sopisi paremmin varma kumuranupottajatyyppi, mitä Väistölä ei ole.

Tärkeää on siis joukkuetta kootessa katsoa paitsi kotiuttajan 'hyvyyttä', myös sopivuutta. Tämä tuntuu toisinaan pelinjohtajilta unohtuvan.

Eiköhän siinä liene riittävästi jaaritusta ensimmäisen palstaviestin tarpeiksi

 

[Ylläpito]

Eiköhän siinä liene riittävästi jaaritusta ensimmäisen palstaviestin tarpeiksi

Harvemmin erikseen tähän tapaan kommentoimme, mutta tällaisella avausviestillä tienaat: Tervetuloa lämpimästi!

 

[Pikilaaka]

Muutama sananen Väistölästä, ja ehkä ajatuksia kotiuttamisesta laajemminkin.

Usein sanotaan, että kotiuttaminen on itseluottamuslaji, ja harvassa pelaajassa se näkyy yhtä selvästi kuin Väistölässä. Kun pelifiilis on kohdillaan, hän on erinomainen lyöjäpyssy: kovalyöntinen ja monipuolinen. Ei varmasti sarjan ihan parhaita, mutta näkemäni perusteella top-10 tasoa. Kun fiilis puolestaan on kateissa, kerrassaan mikään ei tahdo onnistua, lyönnit jäävät etupelaajalle tai lipsuvat metrisotalla laittomiksi.

Väistölän kohdalla ero ei ole päiväkohtainen, vaan laajempi. Flow, samoin kuin lamakausi voi kestää useita kierroksia tai viikkoja kerrallaan. Mutta johtuuko se yksinomaan pelaajasta, tai henkisistä seikoista? Ei välttämättä.

Urheilussa ei tietenkään voi mennä mielialan taakse loputtomasti; tason säilyttäminen on yksi huippupelaajan ominaisuus. Silti voidaan mielestäni sanoa, että Väistölä on lyöjäjokerina parempi kuin Tahkon lyöjäjokerina.

Tilastoja katsoessa helposti unohtuu, että kotiutus on tiimityötä. Jos jokeri joutuu jatkuvasti lyömään kahden palon tilanteisiin palottomien ajojen sijaan, on ilmiselvää, että ratkaisuvaihtoehtoja on käytettävissä vähemmän. Tai jos ulkokenttä tietää, että jalat kolmosella ovat hitaat, ei pienillä tai pussarilla kotiutuksista tarvitse olla huolissaan. Tällöin ulkokenttä tiivistyy, mikä taas vaikeuttaa kotiuttajan hommaa. Tuttuja tilanteita nyky-Tahkossa molemmat

Uskon, että tällaisten seikkojen vuoksi myös Väistölän pelifiilis on voinut olla kateissa. Onnistumisia ei tule, ja itseluottamus hiipuu. Korostan, että tämä on katsojan arvailua, en tunne pelaajaa henkilökohtaisesti.

Väistölää voisi ehkä verrata tyyppinä Patrik Laineeseen: vahvuudet ovat huippuluokkaa, mutta vaativat oikeanlaisen ympäristön. Siinä missä Laine tarvitsee poikittaissyötön kaarelle, nopeat jalat edessä avaisivat tilaa Väistölän vahvuuksille: rajakoville ja leikkureille. Tällöin Väistölän tehot kotiutuksissa voisivat kasvaa enemmän kuin pelkkä etenijän nopeus yksin ennustaisi. Ykköspesiksessä Siilinjärvellä Väistölä & juniori-ikäinen Pirskanen oli tuhoisa duo. Tahkon nykyjoukkueen tarpeisiin taas sopisi paremmin varma kumuranupottajatyyppi, mitä Väistölä ei ole.

Tärkeää on siis joukkuetta kootessa katsoa paitsi kotiuttajan 'hyvyyttä', myös sopivuutta. Tämä tuntuu toisinaan pelinjohtajilta unohtuvan.

Eiköhän siinä liene riittävästi jaaritusta ensimmäisen palstaviestin tarpeiksi

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Tähän samaan kotiuttajakategoriaan kuuluu myös Pauliina Harinen. Potentiaali on valtava. Tästä osoituksena lyödyt kausilla 2020 ja 2021. 67 ja 53 lyötyä. Nykyisessä seurassa useimmiten tulee lyömään kahdella palolla ja silloinkin otetaan yleensä ekalla. Ennen peliä lämpässä ja ymmärtääkseni myös treeneissä pallo kuitenkin kulkee mallikkaasti. Jos pelinjohtaja osoittaisi edes hieman luottamusta, voisi tilanne nytkin olla aivan toinen.

 

[psQ]

Tilastoja katsoessa helposti unohtuu, että kotiutus on tiimityötä. Jos jokeri joutuu jatkuvasti lyömään kahden palon tilanteisiin palottomien ajojen sijaan, on ilmiselvää, että ratkaisuvaihtoehtoja on käytettävissä vähemmän. Tai jos ulkokenttä tietää, että jalat kolmosella ovat hitaat, ei pienillä tai pussarilla kotiutuksista tarvitse olla huolissaan. Tällöin ulkokenttä tiivistyy, mikä taas vaikeuttaa kotiuttajan hommaa. Tuttuja tilanteita nyky-Tahkossa molemmat
Tahkon nykyjoukkueen tarpeisiin taas sopisi paremmin varma kumuranupottajatyyppi, mitä Väistölä ei ole.

Joku näkee prosenttien taakse! Aioin kirjoitella eilen päivällä jotain samansuuntaista, mutta laiskuus ja avuttomuuteni ilmaista ajatuksiani suomeksi pysäytti minut.

Tärkeää on siis joukkuetta kootessa katsoa paitsi kotiuttajan 'hyvyyttä', myös sopivuutta. Tämä tuntuu toisinaan pelinjohtajilta unohtuvan.

Usein kuitenkin kupperilyöjä kannattaisi sijoittaa lyöntijärjestykseen sellaiseen paikkaan, että vuoro voidaan päättää hänen jälkeensä, kun vaihtoehdot ovat 1-4 juoksua tai 1-3 paloa. Ehkäpä Joma ja Tahko voisivat tehdä pikaisen jokerien vaihdon?

 

[vanha sossu]

Erinomainen avausviesti nimimerkiltä R.U. Serious! Se on juuri niin, että kotiuttajan rooli on Tahkon Leideissä tätä nykyä epäkiitollinen. Lisää jalkoja ja palottomia ajoja tarvittaisiin.
En ole koskaan ymmärtänyt pelinjohtajien intoa ottaa etenijä ensimmäisellä lyönnillä kotiin. Näin maallikolta vaikuttaisi, että ensin kannattaisi antaa lyöjän yrittää vapaita lyöntejä. Periaatteessa kai chanssit onnistumisella paranevat mitä enemmän lyöjä saa yrityksiä. Ehkä joku palstan eksperteistä osaa selittää, mikä "kiirehtimisen" tarkoitus on.

​

 

[Jippo]

Erinomainen avausviesti nimimerkiltä R.U. Serious! Se on juuri niin, että kotiuttajan rooli on Tahkon Leideissä tätä nykyä epäkiitollinen. Lisää jalkoja ja palottomia ajoja tarvittaisiin.
En ole koskaan ymmärtänyt pelinjohtajien intoa ottaa etenijä ensimmäisellä lyönnillä kotiin. Näin maallikolta vaikuttaisi, että ensin kannattaisi antaa lyöjän yrittää vapaita lyöntejä. Periaatteessa kai chanssit onnistumisella paranevat mitä enemmän lyöjä saa yrityksiä. Ehkä joku palstan eksperteistä osaa selittää, mikä "kiirehtimisen" tarkoitus on.

​

Eiköhän se selitys ole, että ensimmäisellä kotiin ottaminen olisi "yllätys", johon ulkokenttä ei olisi mukamas varautunut.

Viimeisen varaan jättäminen ajolähdössä on riski, koska silloin kaikkien etenijöiden pitää edetä. Tulee helposti välipalo, ennen kuin kolmoselta tuleva ehtii kotiin. Sen takia yritetään yleensä joko ensimmäisellä tai toisella.

 

[Nuori sossu]

Eiköhän raha ole yksi tärkeä tekijä, mikä ratkaisee aika monta asiaa, pelaajamateriaalin, pelinjohdon, valmennuksen yms. Kävin poimimassa Veikkauksen ennakosta joukkueiden kausibudjetit. Tahkon Leideillä se on sarjan toiseksi pienin. Ei tuolla budjetilla "kuuhun mennä". Täytyy myös huomioida, että miesten Superin joukkue toimii omana osakeyhtiönä ja kaikki muut joukkueet Hyvinkään Tahko ry:n alla. Siksi myös tuo yhteistyökuvio on varmasti erilainen, kuin sellaisilla joukkueilla mitkä toimivat saman seuran alla.

Tässä tilanteessa on varmasti haastavaa löytää naisille sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka haluavat panostaa rahallisesti merkittäviä summia. Leideillä on omat taustahenkilönsä, jotka varmasti tekevät parhaansa joukkueen eteen ja todennäköisesti myös pitkälti talkoohengessä. Kuinka kauan jaksavat, jää nähtäväksi. Toivotaan, että kuitenkin homma jatkuu ja saadaan ensi kaudeksi astetta kovempi joukkue kasaan edellä mainitusta huolimatta.

Manse PP	480000​
Kirittäret	451800​
Pesäkarhut	402000​
Mailajussit	371000​
Fera	260000​
Lapuan Virkiä	220300​
JoMa	193300​
Mailattaret	184000​
KeKi	173000​
Roihuttaret	148792​
Tahko	124380​
Hamina	90000​

Manse PP:n budjetti Tahkon verrattuna miltei nelinkertainen! Toivoisin kyllä, että Väistölä oli R.U. Seriousin kirjoittama "lyöjäpyssy". Tahkoa paremmassa joukkueessa saattaisi ollakkin!

 

[pesisnipe]

Raha tämän homman ratkaisee. ihmettelen usein, kuinka asioita pyritään selittelemään joillakin muilla tekijöillä kun raha on kuitenkin se yksi asia, joka tuo raamit tekemiselle.

 

[Risti]

 

[TimoR]

Olipahan peli.
Hieman haiskahti, että molemmissa vuoropareissa, kun saatiin hyvä alku, niin ulkokenttälle tuli liian hyvä olo.
Toisella jaksolla menetettiin 5-0 johto aivan liian helposti. Toinen läpilyönti tosin taisi olla aika ottamaton muutenkin, mutta ensimmäinen ehkä ei.
Superissa ulkopeli olikin sitten erinomaista ja kolmas palo kärpäsenä ykköseltä oli maukas.
Kotareissa ei ollut kuin yksi joukkue, mutta sanoisin että pistejako 2-1 oli sitä mitä tuolla pelillä Tahko ansaitsi.

Sveitsiläisille hatunnosto. Olipahan kerrankin tunnelmaa.

 

[Idän Ponteva]

Olipahan peli.
Hieman haiskahti, että molemmissa vuoropareissa, kun saatiin hyvä alku, niin ulkokenttälle tuli liian hyvä olo.
Toisella jaksolla menetettiin 5-0 johto aivan liian helposti. Toinen läpilyönti tosin taisi olla aika ottamaton muutenkin, mutta ensimmäinen ehkä ei.
Superissa ulkopeli olikin sitten erinomaista ja kolmas palo kärpäsenä ykköseltä oli maukas.
Kotareissa ei ollut kuin yksi joukkue, mutta sanoisin että pistejako 2-1 oli sitä mitä tuolla pelillä Tahko ansaitsi.

Sveitsiläisille hatunnosto. Olipahan kerrankin tunnelmaa.

Tänään olin elämäni ensimmäistä kertaa Pihkalassa katsomassa peliä. Hieno oli tunnelma, siitä osaltaan kiitos tosiaan Sveitsiläisille. Muutenkin oikein mukava kokemus kaikin puolin. Mukana vielä pari jotka olivat ensimmäistä kertaa ylipäätään pesistä katsomassa, niin sopi hyvin että meni pitkän kaavan mukaan.

Toisen jakson eka läpilyönti livahti kyllä luvattoman helposti. Mutta muuten kyllä molemmilta joukkueilta hyvillä lyönneillä tuli kunnarit.

 

[Risti]

 

[Risti]

 

[Ryderrr]

Kylläpä sitten kelin lykkäsi viimeiseen runkosarjan kotipeliin. Ei varmaan montaa katsojaa järkkärien lisäksi ole paikan päällä valitettavasti 😔

 

[vanha sossu]

Eipä siitä sateesta hirveästi haittaa ollut, sillä se lakkasi ensimmäisen jakson kuluessa. Yleisöä oli kuitenkin silmämääräisesti vain 50 ilmoitetun 300 sijasta.

Tahko Leidien todennäköisesti viimeinen kotiottelu oli yhtä laimea kuin koko kausi. Ensimmäisen jakso Tahko hävisi Jussittarille 1-4. Kotiyleisö sai huutamisen aihetta vain parista kakkostuomarin ratkaisusta, joissa Leidien etenijöille tuomittiin palot.

Toisen jakson kulminaatiopiste nähtiin kolmannessa vuoroparissa tilanteessa, missä vieraat johtivat 4-1. En nähnyt saati ymmärtänyt tilannetta selkeästi, mutta luultavasti se meni seuraavasti. Tahkon Lotta Vahvelainen löi ajolähdössä pallon lävitse kolmospuolelta, mutta lyönti tuomittiin laittomaksi. Joku tuomareista näki kuitenkin pallon ensin osuneen Jussittarien ulkopelaajan räpylään, jolloin se olisi laillinen lyönti. Tuomarit neuvottelivat asiasta keskenään. Palaverin aikana heitä huudeltiin vanhaan malliin puusilmiksi ja myös moderneimmilla herjauksilla. Eipä siitä sitten mitään Leideille tullut, ja he hävisivät jakson 1-5.

Tahkon Leideillä on ilmeisesti vielä matemaattinen mahdollisuus joutua putoamiskarsintaan, mutta käytännössä vaara on pieni. Se on kuitenkin varmaa, että todella laimea kauden jälkeen joukkueen ovet käyvät. Parhaita pelaajia on varmaan lähdössä, sisään on vähemmän tulijoita. Lähinnä on huhuttu Lotta Vahvelaisen lähdöstä Jomaan. Varmaan myös muut joukkueet ovat kiinnostuneita vahvasta vaihtolyöjästä, jolla on myös voimakas löpilyöntiuhka.

On ilmeistä, että joukkue tarvitsisi lisää jalkoja. Hyvälläkään lyönnillä ei tahdo ehtiä kun verkkaisuus vaivaa. Hitaus haittaa myös ulkopeliä. Pystyisivätköhän etenijäjokereina pelaavat nopeakinttuiset Ellinoora Peltonen ja sangen nuori Johanna Ylöstalo ottamaan räpylän käteen? Oma lukunsa on joukkueen lyöjäjokeritilanne, josta palstalla on jo ollut puhetta.

Jotain uutta joukkue nyt tarvitsisi, niin karille kuluva kausi on mennyt. On vielä kysymyksenä, kuinka kauan joukkueen vapaaehtoistyöntekijät jaksavat, sillä toiminta on ilmeisen harvoilla harteilla.

 

[Nuori sossu]

Tahkon johdon suunnitelmat joukkueen suhteen myös mietityttävät. Mihin Leidit on menossa? Tyydytäänkö häntäpään joukkueen statukseen? Joukkueen parantaminen vaatisi rahaa, josta on aina pulaa. Kannattaisiko joukkueen johdon kääntyä Riihimäen vahvan miehen Jari Viidan puoleen, joka käsittääkseni tukee miesjoukkueen toimintaa? Muutama satatuhatta sinne tänne on maitotölkin hinta tälle paikalliselle Roope Ankalle. Hattu käteen ja rautatieasemalle ostamaan piletti Riihimäelle!

 

[pesisnipe]

Tahkon johdon suunnitelmat joukkueen suhteen myös mietityttävät. Mihin Leidit on menossa? Tyydytäänkö häntäpään joukkueen statukseen? Joukkueen parantaminen vaatisi rahaa, josta on aina pulaa. Kannattaisiko joukkueen johdon kääntyä Riihimäen vahvan miehen Jari Viidan puoleen, joka käsittääkseni tukee miesjoukkueen toimintaa? Muutama satatuhatta sinne tänne on maitotölkin hinta tälle paikalliselle Roope Ankalle. Hattu käteen ja rautatieasemalle ostamaan piletti Riihimäelle!

Saat rahankeruun kuulostamaan mukavan helpolta. Totuus on se, että häntäpään joukkue on vaikea myytävä eikä hillokeisaritkaan ole hyväntekijöitä.