Tässä osassa muistellaan menneitä

[Varajokeri]

Pelattiinko jossain hiilimurskalla? Itse muistan nähdeeni vain kivituhka ja tiilimurskakenttiä. Mutta varsinainen kommentti alustaan liityen on, että hiekkatekonurmio sallii paljon agressiivisemman ulkopelin koska virhepomppu tulee erittäin vähän verrattuna vanhoihin alustoihin.

Itse luulen juoksumääriin syiksi

• etenijät ovat keskimäärin nopeampia ja heillä on keskimäärin parmpi nopeuskestävyys
• nykymailoilla lyönnit kovempia saumoja ratkotaan enemmin
• kenttä on nykyään pidempi. Takarajaa siirrettiin 1975 (?) kentän kokonaispituudeksi tuli kotipesästä takarajalle 96 metriä (tms) kun vanha oli hmm 91 metriä?

Muistaakseni hiilimurskallakin jossakin pelattiin. Paikkakuntaa en vain muista varmasti. Olisiko ollut Kiteellä?

Etenijöiden listassa eivät olleet aivan kaikki 7 juoksua tuoneet. 7 juoksun otteluita on lisäksi ainakin Sami Haapakoskella (3 kertaa), Lauri Vierimaalla, Niko Korhosella ja yllätyksenä Marko Pelkosella. Ja lyöjiin voi lisätä ainakin Jukka Latvalan 3+9 vuodelta 2003 ja samasta pelistä 17 kärkilyöntiä. 17 kärkilyöntiä löytyi vielä Jari Tyynelältäkin.

Kenttää pidennettiin vuonna 1954 86 metristä 91 metriin ja pidennys 94 metriin tehtiin 1975. Nykyisin kenttä on 96 metrinen.

Hyvinkäällä pelattiin 80-luvulla yksi peli (30.5.1982) 96,4 metrin kentällä. Vierasjoukkue KaMan kopparit arvelivat jo alkupelistä (olikohan takarajakumura yllättänyt) kentän olevan ylipitkä ja pelin jälkeen tehdyssä mittauksessa asia varmistui. KaMan tekemä protesti ei kuitenkaan mennyt läpi ja Tahkon voitto 18-3 jäi voimaan. Olisiko tuo ollut kaikkien aikojen pisin käytetty pelikenttä pääsarjan pelissä? Ylipitkä kenttä

 

[Jaska]

Onkohan jollain listaa pelaajista/otteluista, joissa viimeinen lyöjä on lyönyt tyhjään kenttään kunnarin. Tämä oli pitkään monella kentällä käytännössä mahdotonta, kun pelaajat saivat olla syötön aikana rajojen ulkopuolella. Tämä taidettiin kieltää 1990 luvulla, jolloin sääntöihin tuli vaatimus, että jokaisen pelaajan tulee olla rajojen sisällä syötön noustessa.

 

[yks vaan]

Muistaakseni hiilimurskallakin jossakin pelattiin. Paikkakuntaa en vain muista varmasti. Olisiko ollut Kiteellä?

Korjaan virheeni, kivituhkaa ajattelin, vaikka hiilimurskasta puhuin.

 

[Täyttä hepreaa]

Onkohan jollain listaa pelaajista/otteluista, joissa viimeinen lyöjä on lyönyt tyhjään kenttään kunnarin. Tämä oli pitkään monella kentällä käytännössä mahdotonta, kun pelaajat saivat olla syötön aikana rajojen ulkopuolella. Tämä taidettiin kieltää 1990 luvulla, jolloin sääntöihin tuli vaatimus, että jokaisen pelaajan tulee olla rajojen sisällä syötön noustessa.

Juha Niemi taisi tässä onnistua jokin vuosi sitten Vimpelissä, kolmoskopparin takaa luiskaan.

 

[Jaska]

Nopealla googlauksella löytyi seuraavat videot:
Viimeisenä lyöjänä kunnari! Juha Niemen sivallus on täydellinen Juha Niemi Vimpeli Hyvinkää 2023

Sami Mikkolanaho Hyvinkää Kitee 2020
Jere Dahlström IPV AA 2019
Perttu Hautala Vimpeli - Nurmon Jymy 2010

Mielestäni näitä on muitakin 2000 luvulla lyöty, mutta tähän hätään en löytänyt. Siksi kyselin, jos jollakin olisi listaa.

Kunnari voi muuten tulla myös siitä, että lukkari antaa kolme väärää. Muistelisin, että ykkösessä näin on tapahtunutkin, mutta enpä tiedä, että Superissa olisi koskaan näin käynyt.

 

[Sijais-Leija]

Onkohan jollain listaa pelaajista/otteluista, joissa viimeinen lyöjä on lyönyt tyhjään kenttään kunnarin. Tämä oli pitkään monella kentällä käytännössä mahdotonta, kun pelaajat saivat olla syötön aikana rajojen ulkopuolella. Tämä taidettiin kieltää 1990 luvulla, jolloin sääntöihin tuli vaatimus, että jokaisen pelaajan tulee olla rajojen sisällä syötön noustessa.

Taisi olla 2000-luvun alun sääntömuutoksia tuo?

 

[Sijais-Leija]

Nopealla googlauksella löytyi seuraavat videot:
Viimeisenä lyöjänä kunnari! Juha Niemen sivallus on täydellinen Juha Niemi Vimpeli Hyvinkää 2023

Sami Mikkolanaho Hyvinkää Kitee 2020
Jere Dahlström IPV AA 2019
Perttu Hautala Vimpeli - Nurmon Jymy 2010

Mielestäni näitä on muitakin 2000 luvulla lyöty, mutta tähän hätään en löytänyt. Siksi kyselin, jos jollakin olisi listaa.

Kunnari voi muuten tulla myös siitä, että lukkari antaa kolme väärää. Muistelisin, että ykkösessä näin on tapahtunutkin, mutta enpä tiedä, että Superissa olisi koskaan näin käynyt.

Olli ainakin onnistui Kiteellä toissa kesänä.

Melkein kyllä väittäisin, että kolmella väärällä saa vapaataivaljuoksun eikä kunnaria.

 

[MieVaan]

Melkein kyllä väittäisin, että kolmella väärällä saa vapaataivaljuoksun eikä kunnaria.

Jees näin se säännöissä menee 12§ Vuoronvaihto

 

[Jaska]

Olli ainakin onnistui Kiteellä toissa kesänä.

Melkein kyllä väittäisin, että kolmella väärällä saa vapaataivaljuoksun eikä kunnaria.

Näin tietysti, piti kirjoittaa juoksun eikä kunnarin. Päässäni oli kuitenkin sama idea, eli lyöntikierros jatkuu.

 

[Sijais-Leija]

Kuuluisi ehkä enemmän tyhmiin pesäpallokysymyksiin, mutta harhaheittojuoksu tai itsensä kotiuttaminen tavallisella juoksulla (lienee mahdollista vain hudilla ja jollain ihmeellisellä kimmokkeella lautasen reunasta) ei jostain kumman syystä tuota uutta lyöntikierrosta kyseisessä tilanteessa. Vapaataipaleen tapauksessahan saa joka tapauksessa tuodun juoksun poistumatta edes kotipesästä.

 

[Varajokeri]

Kotiutuslyöntikilpailuista on tietoa vuodesta 1996 lähtien. Niitä pelattiin jo 1995, mutta ei ole näköjään vielä silloin viety tilastoihin. Vuodesta 1996 lähtien runkosarjan kotiutuslyöntikilpailujen onnistumiskeskiarvo eli juoksut/yritykset on 44,7% ja prosentti on vuosien mittaan vaihdellut välillä 36% (2025) - 62% (2013). Tällä kaudella prosentti on toistaiseksi 32,1% (23.5.).

Seurojen onnistumisprosentit vuodesta 1996 lähtien ovat seuraavat:

Tehokkaimpia kotiutuskisassa ovat olleet Tiikerit ja Juva.

Parhaiten onnistuneiden pelaajien lista on seuraavanlainen:

Yllättävää on, että muutama jokeri on onnistunut kotiutuskilpailussa noin 20 % tehokkaammin kuin itse pelissä. Esimerkiksi Joukaisen kotiutusprosentti on 42,1, joten ero on yli 20%. Samoin on laita J.Dahlströmillä, S.Mikkolanaholla ja P.Raittilalla. Toimii myös toisinpäin sillä, mm. J.Puhtimäki, O.Meriläinen, J.Kokko ja A.Korhonen ovat kisassa onnistuneet kotiuttamaan 10…20 % huonommin kuin itse pelissä.

110% suoritus oli Perttu Ruuskan viime vuoden saldo: 10 juoksua 9 yrityksellä. Mukana oli 2 kunnaria, jotka selittävät tuota huippusuoritusta.

 

[Varajokeri]

Millä kentällä on lyöty eniten kunniajuoksuja miesten pääsarjassa? Entä mitkä kentät ovat olleet kaikkein hankalimmat kunnareiden lyömiselle? Alla vastauksia kunnarikysymyksiin. Vastaavatko lukemat kentistä syntyneitä mielikuvia?

Käytössä olivat tiedot kausilta 1958-1986 sekä 1990-2024. Noiden 64 kauden aikana on miesten pääsarjassa syntynyt noin 11 000 kunniajuoksua. Kunnareiden keskiarvo ottelua kohden on ollut aika tarkalleen 1/ottelu (tarkasti 0,97). Eniten kunniajuoksuja on lyöty kaudella 2018, jolloin keskiarvo oli 1,58/ottelu ja vähiten kaudella 1954 0,53/ottelu (vuosi ei ollut mukana aineistossa).

Eniten ja vähiten kunnareita ottelua kohti on tehty seuraavilla kentillä:

-Kuopion keskuskentän keskiarvo on 3,85 ku/o, mutta siellä on pelattu pääsarjassa vain vuonna 1960 (pelattiin toki myös 1952, mutta ei mukana tarkastelussa) ja otteluita oli vain seitsemän, joten sen jätin taulukosta pois. Noistakin kunnareista vierasjoukkueet tekivät 80%.

-Lahden Kisapuiston lukema on melko kova, mutta se selittyy pieneltä osin sillä, että vuonna 1963 LMV:n kahdessa viimeisessä mestaruussarjaottelussa lyötiin yhteensä 24 kunnaria, joista kotijoukkue 19. Oliko läksiäislahja seuralle SM-sarjataipaleen päättymisestä?

-Eniten kunnareita (ku/o) yksittäisinä kausina on lyöty Pihkalassa 30 kertaa, Koskenkorvalla ja Lahdessa 5 kertaa, Vimpelissä ja Joensuussa 4 kertaa ja Varkaudessa sekä Kouvolassa 3 kertaa.

-Vimpelin kunnarikesä kaudella 2018 oli ennätysmäinen: 61 kunnaria 21 ottelussa eli 2,9/ottelu. Sen edelle menevät vain edellä mainitut 1960 Kuopio (3,85 ku/o) ja vuoden 1963 Lahti (5,00 ku/o).

-Jalkapallostadioneilla pelatuista 25 (?) pelistä löytyi vain yksi lyöty kunnari. Vuonna 2021 Vaasassa Elisa Stadionilla ottelussa KoU-KeKi Matti Korhonen onnistui kiertämään kunnarin.

-Määrällisesti eniten kunnareita on tehty seuraavilla kentillä:

Pihkalan lukemassa ovat mukana myös vuosien 1987-89 kunniajuoksut (62 kappaletta). Muiden kenttien lukemista nuo vuodet puuttuvat.

- Saarikentällä kunnarimäärät nousivat kauden 1991 jälkeen ja vielä selvemmin kauden 2004 jälkeen. Muistelen, että aikoinaan kakkospuolella oli aita ja takarajan takana huoltorakennus. Oliko syynä määrien nousuun noiden purkaminen?

-KoU tuli Superpesikseen 1999 rytinällä, sillä 7 ensimmäisen kauden aikana Koskenkorvalla lyötiin eniten kunnareita viidellä niistä ja heti ensimmäiselläkin kaudella.

-Viime kaudella 2024 eniten kunnareita lyötiin Imatran Ukonniemessä (1,81/o).

 

[MieVaan]

Näin ne mielikuvat hämää. Itse olen aina pitönyt Vallikenttää kunnariherkkänä kenttänä suhteellisen avaruutensa takia, mutta ei edes mahdu kärkikymmenikköön. Kiitos @Varajokeri :lle tästäkin TTM:lle sopivasta tiedonjyvästä

 

[Meltin sauna]

Tilastot pitävät varmasti paikkansa, mutta Haminan Vallikentän puuttumista kunnarikenttien listalta kummastelen. Kova läpilyönti takarajasta tai kakkospuolelta merkitsee hyvin usein kunnaria. Vallikentän vanha versio viisikytluvulta kasarille oli vielä haastavampi ulkopelaajille. Kaiken kukkuraksi HP tunnettiin Kari Lindbergin johdolla nimenomaan läpilyöntijengina, millä korvattiin menestyksellisesti joukkueen hitautta. Oulun Keskuskentän sijoittumista korkealle kunnarinihkeana paikkana en ihmettele. Vanhat pelaajat pitivät ahdasta areenaa tässä suhteessa SM-sarjan hankalimpana.

 

[KeisariKatsomon Eturivi]

Millä kentällä on lyöty eniten kunniajuoksuja miesten pääsarjassa?

kiitos mielenkiintoisesta tilastopalasta. Tähän kun vielä suhteuttaisi naisten pääsarjan kunnarit NIMENOMAAN samoilla stadioneilla joissa sarjoja on pelattu.

 

[MieVaan]

Tilastot pitävät varmasti paikkansa, mutta Haminan Vallikentän puuttumista kunnarikenttien listalta kummastelen. Kova läpilyönti takarajasta tai kakkospuolelta merkitsee hyvin usein kunnaria. Vallikentän vanha versio viisikytluvulta kasarille oli vielä haastavampi ulkopelaajille. Kaiken kukkuraksi HP tunnettiin Kari Lindbergin johdolla nimenomaan läpilyöntijengina, millä korvattiin menestyksellisesti joukkueen hitautta

Jospa hidas jengi ei läpäreillään saanutkaan paljoa kunnareita vaikka juoksuja tulikin? Mulle tuo lähinnä kertoo, että HP on ollut mainettaan parempi ulkopelijoukkue, tosin yhtään tietämättä miltä 2000 luvun tilastot näyttävät.

 

[Varajokeri]

Alla vielä nykyisten pääsarjajoukkueiden kotikenttien kunnarikeskiarvot. Ensimmäisessä sarakkeessa vuodesta 1990 lähtien (Superpesisaika) ja toisessa kaikkien aikojen keskiarvo, jos eroaa edellisestä.

Vallikentän keskiarvoista voi nähdä, että ne ovat olleet suhteellisesti korkeampia ennen vuotta 1990. Vuonna 1968 Hamina oli jopa kunnaritilaston kärjessä. Kymenlaakson toisella joukkueella Kouvolalla on samanlainen tilanne. Kouvola oli kunnaritilaston kärjessä vuosina 1967, 1972 ja 1976.

Naisten pääsarjan osalta löytyy Tulospalvelusta ottelutiedot vuodesta 1990 lähtien. Voin niistä värkätä myös naisten Superpesiksestä vastaavan tilaston, mutten ihan tähän hätään .

 

[Meltin sauna]

Vallikentän keskiarvoista voi nähdä, että ne ovat olleet suhteellisesti korkeampia ennen vuotta 1990. Vuonna 1968 Hamina oli jopa kunnaritilaston kärjessä. Kymenlaakson toisella joukkueella Kouvolalla on samanlainen tilanne. Kouvola oli kunnaritilaston kärjessä vuosina 1967, 1972 ja 1976.

Tuossa tuleekin se, mikä ehti käydä myös itsellä mielessä. Vallikentän kunnarijuhlia viettiin HP:n toimesta jo 60-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja seikytluvun ekalla. Sieltä se maine ja muistot ovat peräisin. Limppu puhkoi takarajaa ajolähdöissä bravuurillaan laakalyönnillä ja Raimo Pasanen paukutti jopa lyöjäkuninkuuden. Läpäreitä tarvittiin ottelujen voittamiseksi, kun omat kopparit, jätetään nyt nimet mainitsematta, vuotivat välillä pahasti. Myöhemmin on ollut kunnaririntamalla hiljaisempaa. Elettiin välilyönneillä.

 

[Meltin sauna]

Vielä lopuksi ennen juhannussaunan löylyihin upeassa Itäisen Suomenlahden saariston illassa astumista esimerkki Vallikentän kunnarikarkeloista, jotka ovat jääneet monen aikalaisen mieliin pesispiireissä. HP tuli 18.6.1967 kuudenteen sisävuoroon 3-7 takamatkalta Ulvilaa vastaan. UPV:n veljekset Erkki ja Juhani Leppäniemi olivat molemmat lyöneet 1+2 oranssikoppareiden tonttuiltua lehtijutun mukaan.
Limppu löi sitten ajolähdössä läpi keskelle takarajaa pudonneella laa álla. Koko tuomarikolmikko tuli tutkimaan jälkeä takarajalle ja totesi yleisön mylviessä pallon olleen sisällä. Lindberg hurjasteli pelissä kaikkiaan 3+5, HP:n Jyrki Haapaniemi 2+1 ja vielä Haminan Markku Pullinenkin 1+1. Kahdeksan kunnaria yhdessä ottelussa ja mahtoiko olla edes Vallikentän ennätys?

 

[Meltin sauna]

Lopputulos unohtui kesän 1967 kunnarijuhlasta. HP voitti Ulvilan 17-11.