Superpesiksen yleisömäärien pudotuksen syyt

[Rassi Ojala]

40 vuotta olen käynyt pääsarjan pesiskatsomoissa, pääosin 5 eri paikkakunnalla kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Aloittaessani harrastuksen olin yleisön keski-ikää nuorempi – ja mutu-tuntumalla (Pihkalan ja Rantakentän otoksella) taidan valitettavasti olla sitä edelleen.
Siellä me samat vanhat ja vielä vanhemmat jäärät istumme vuodesta toiseen eikä naamat vakioistuinpaikan ympärillä juurikaan vaihdu, ellei lasketa sitä, että joku jää aina silloin tällöin pois – lopullisesti.
Kai tämäkin kertoo jotain käsillä olevasta ongelmasta.

 

[jjjjussi]

Taas kerran järjettömyys että pidetäänpä ulkokenttä suorittamassa ja jatketaan toiselle kierrokselle. SEuraus. Oma sisäpeli jää aivan kurapaikkaan heti ensimmäisessä vuorossa ja toisessa se kertautuu sitten että jää vielä siitäkin huonompaan eli numerosta 4 alkaa seuraava. Ei saatana sentään.

 

[pintakraapaasu]

Edellä on hyvin todettu, että ihmiset ovat lyhytpinnaisempia ja kiireisempiä kuin ennen. Se nyt vaan vaikuttaa. Missä määrin pesäpallon kehitys on huomioinut tämän? Onko laji mennyt viime vuosina mielenkiintoisempaan ja sähäkämpään suuntaan?

Otteluiden kesto ja varsinkin keston suuri ja ennustamaton vaihtelu on ilmeinen miinusmerkki kilpailussa ei-laji-ihmisten vapaa-ajasta.

Lisäksi nykyihmiset ovat entisiin verrattuna sokerista. Edelleenkin suuri osa pääsarjan otteluista pelataan kentillä, joissa ei ole joko kenellekään tai ainakaan katsojien enemmistölle mitään sateensuojaa. Katsomo-olosuhteet ja palvelut ovat useimmilla paikkakunnilla aivan menneessä maailmassa.

(Ei vissiin ollut tarkoitus luetella ehdotuksia sääntömuutoksiksi, mutta sanon kuitenkin:

Jaksopeli oli hyvä uudistus, sen sijaan lyöntivuorojen kasvattaminen vaiheittain yhdeksästä kahteentoista on tylsistyttänyt ja pitkittänyt peliä. Lyöntivuoroja tulisi olla yhdeksän, jokereita heistä saa olla kolme. Joka vuoro pitäisi aloittaa ykkösestä. Näin kannattaisi yrittää tehdä tulosta läpi sisävuoron, ja peli muuttuisi oleellisesti intensiivisemmäksi. Nyt merkittävä osa sisävuoroista on tyhjäkäyntiä. Samalla usein tylsä toinen lyöntikierros tulisi terävämmäksi, kun ei tarvitsisi tähtäillä seuraavan vuoroparin lyöntivuoroja samalla. Superpesiksen joukkuemäärä on liian suuri, joukossa nytkin useita ykköspesistason sakkeja. Se kertoo, mitä lajille on tapahtunut.)

 

[Pystärilaaka]

Siellä on myös se ulkopeli. Kai Superin joukkueet pelaavat kuitenkin tai ainakin pyrkivät pelaamaan parhaalla mahdollisella joukkueella. Vai miksi ovat tehneet soppareita näiden "heikompien" kanssa?

Tietenkin lyömisen ja juoksemisen lisäksi pitää osata ottaa kiinni, heittää ja jopa ajatella, jos meinaa kutsua itseään superpesistasoiseksi peluriksi.

 

[Elk]

Edellä on hyvin todettu, että ihmiset ovat lyhytpinnaisempia ja kiireisempiä kuin ennen. Se nyt vaan vaikuttaa. Missä määrin pesäpallon kehitys on huomioinut tämän? Onko laji mennyt viime vuosina mielenkiintoisempaan ja sähäkämpään suuntaan?

Otteluiden kesto ja varsinkin keston suuri ja ennustamaton vaihtelu on ilmeinen miinusmerkki kilpailussa ei-laji-ihmisten vapaa-ajasta.

Lisäksi nykyihmiset ovat entisiin verrattuna sokerista. Edelleenkin suuri osa pääsarjan otteluista pelataan kentillä, joissa ei ole joko kenellekään tai ainakaan katsojien enemmistölle mitään sateensuojaa. Katsomo-olosuhteet ja palvelut ovat useimmilla paikkakunnilla aivan menneessä maailmassa.

Lyhytpinnaisuudesta tuli mieleen, että kullakin sukupolvella on omat omituiset tapansa. Menneinä vuosina ja edelleenkin tapaa pesiskatsomoissa tilanteita, jolloin jotkut ilmoittavat lähtevänsä pois kesken pelin, kun pitää päästä katsomaan puoli yhdeksän uutisia. Ilmeisesti pyhä rituaali edelleen joillekin, vaikka nykyisin nyt voi uutisia lukea ja kuunnella vaikka kuinka ja paljon läpi vuorokauden. Ilmeisesti ei ole kuultu netistä. No, nuoremmat sukupolvet taas ovat niin kiinni netissä ja somessa, ettei sieltä saada irtauduttua millään oikein mihinkään. Lähde siinä sitten kolmeksi tunniksi pesiskatsomoon (vaikka voihan sitä somea tietysti sielläkin selata, kuten monen näkyy tekevänki).

Mitä tulee katettuihin katsomoihin, niin en oikein usko niiden suureen vaikutukseen. Ei niillä paikkakunnilla, joilla sellainen on, ole merkittävästi suuremmat yleisömäärät kuin muualla, jos lainkaan. Ja esim. Hyvinkäällä ei ole satanut tämän kauden peleissä lainkaan, mutta silti yleisömäärät ovat olleet surkeat.

 

[Urheilun ystävä]

Mikä tässä on pointti? Et hyväksy häiriköintiä mutta kun Suomen Cupin loppuottelussa häiriköinti ei ole häiriköintiä?

Katsoin Suomen Cupin loppuottelun ja ei ne ihmiset sinne kentälle menneet häiriköimään vaan iloitsemaan voitosta. Katsoppa huvikseen montaako katsojaa sumutettiin Mallorcalla pelatun La Ligan ratkaisevan nousukarsintaottelun jälkeen - ei yhtään ainoaa, vaikka kenttä oli täynnä voittoa juhlivia katsojia.

Tässä on pointtina nimen omaan se, että Suomessa ollaan niin maan perusteellisen jäykkiä ja virkamiesmäisiä. Senhän sanoo jo perinteinen sananlaskukin "Kel onni on, se onnen kätkeköön".

Suomalainen urheilukulttuuri on vaan niin syvältä tai se on kadonnut ainakin kotimaassa järjestetyistä urheilutapahtumista. Vähän innostut katsomossa tunnelmoimaan, niin yhdeksän kymmenestä katsoo kieroon, että mitä tuo nyt tuossa elämöi. Olis hiljaa, niinkuin kaikki muutkin. Ulkomailla voidaan sitten elämöidä ja vetää työmiehenviivat näkyvissä eikä kukaan ole tuomitsemassa.

Hyvä esimerkki suomalaisesta asenteesta ja jäykkyydestä on myös se, kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa ja porukka meni toreille juhlimaan ja vähän kiipeilivät ja uiskentelivat suihkulähteissä, niin eiköhän mielensäpahoittajat olleet vaatimassa suihkulähteiden häkittämistä ettei sinne pääse.

Sama pätee kaikkeen lainsäädäntöönkin. Asioita tulkitaan niin tiukasti kuin mahdollista.

Tälläkin palstalla mietitään, että miten sääntöjä pitää muuttaa, mutta yksikään ei mieti, että pitäiskö ihmisten asennetta saada muutettua. Byrokraatteja täällä ollaan eikä mitään urheilun syviä kannattajia.

 

[Urheilun ystävä]

Yksi asia jäi aikaisemmin mainitsematta joka on mielestäni vaikuttanut pelin viihdearvoon ja tunnelmaan viimeisen 10-20 vuoden aikana merkittävästi.

Pesäpallosta on yritetty tehdä golfia.

Jos vertaus ei heti auennut, niin valaisen sitä hieman. Pesäpalloliitto ja Superpesis on erilaisten sääntöjen ja kampanjoiden kautta kitkenyt lähestulkoon kaiken tunteen pelistä. Siellä on ollut johtohenkilöinä sellaisia tiukkapipoja, jotka varmaankin lukevat iltalukemisena käytöksen kultaista kirjaa. Tämä on sitten vyörytetty pesäpallokentille.

Aikaisemmin kentille mentiin katsomaan pelaajien ja joukkueiden vastakkainasettelua sekä tunteilla elämistä ja niiden näyttämistä. Pelaajista viihdettä tarjosivat muiden muassa Kari Kallio, Kari Kuusiniemi ja Kari Myllyniemi sekä muutamat pelinjohtajat ja tuomaritkin. Myöhemmin Antti Tokkari ja kumppanit. Sanan säilä lensi ja ihmisillä oli hauskaa.

Sitten tuli mielensäpahoittajat ja erilaiset kampanjat, joilla on pyritty tukahduttamaan tunteet pelistä.

Osuvin esimerkki siitä on se, että pesävahdeilta kiellettiin vuosien saatossa pelkkä tuulettaminenkin vastustajan suuntaan, koska se tulkittiin provosoimiseksi. Lukkarien piikittely kiellettiin myös, koska johtohenkilöt pelkäsivät, että lautaskammoisia lukkareita tulee lisää ja lisää.

Sotkamon Jymy on ollut myös provosoimisen mestari vuosien ajan, siksi heitä on vihattu ja ihasteltu muualla maassa, mutta on myös menty katsomaankin.

 

[Pallo muuntajalle]

Tälläkin palstalla mietitään, että miten sääntöjä pitää muuttaa, mutta yksikään ei mieti, että pitäiskö ihmisten asennetta saada muutettua. Byrokraatteja täällä ollaan eikä mitään urheilun syviä kannattajia.

En nyt sanoisi, että byrokraatteja, mutta etsitään niistä sääntömuutoksista jotain hopealuotia. Siis kun yhtäkkiä taikasauvaa heilautetaan, muutetaan sääntöjä tavalla X, niin siitä sitten seuraisi, että yleisö rynnii katsomoihin.

Ei mitään sellaista taikanappulaa ole.

Peliä voidaan parantaa, monillakin tavoin. Joihinkin niistä voi liittyä sääntömuutoksia.

Mutta miten seurat voisivat parantaa omaa markkinointiaan, oheismyyntiään, katsomo-olosuhteita, pysäköintiä jne. jne. Miten Superpesis voisi markkinoida koko lajia, miten tietoa ja osaamista jakamalla pystyttäisiin hyödyttämään kaikkia seuroja työssään.

Nuo ovat vaikeampia kysymyksiä, eivätkä tapahdu hetkessä - mutta ne niitä ratkaisevia juttuja ovat.

***

Joskus taannoin kun tuli enimmäkseen omalla autolla kuljettua peleihin ja Tampereen matseissa enemmän käytyä, monet kerrat jollain tapaa saattoi matsien skippaamiseen vaikuttaa, että sekä Mansen pesispeleissä että Pyrinnön korispeleissä talvella pysäköintimahdollisuudet olivat aivan onnettomat ja lipun hinnan päälle saatoi 35% varmuudella laittaa pysäköintivirhemaksun.

 

[pintakraapaasu]

Osuvin esimerkki siitä on se, että pesävahdeilta kiellettiin vuosien saatossa pelkkä tuulettaminenkin vastustajan suuntaan, koska se tulkittiin provosoimiseksi.

Vastustajan kunnioittaminen on ikivanha urheilun periaate, hienoa että pesäpallossa vaalitaan sitä.

Lukkarien piikittely kiellettiin myös, koska johtohenkilöt pelkäsivät, että lautaskammoisia lukkareita tulee lisää ja lisää.

Sotkamon Jymy on ollut myös provosoimisen mestari vuosien ajan, siksi heitä on vihattu ja ihasteltu muualla maassa, mutta on myös menty katsomaankin.

Kiusaamista kitketään kaikkialla yhteiskunnassa. Kiusaamisen salliminen antaa aina vallan röyhkeimmille ja todellisuudessa vie tilaa erilaisuudelta. Provosointi ei ole psyykkaamista, vaan kiusaamista. Arvostan, että pesäpallossa on pidetty tiukka linja, ja se on yksi syy, miksi seuraan pesäpalloa.

 

[Helsingin Herra]

Hyvä esimerkki suomalaisesta asenteesta ja jäykkyydestä on myös se, kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa ja porukka meni toreille juhlimaan ja vähän kiipeilivät ja uiskentelivat suihkulähteissä, niin eiköhän mielensäpahoittajat olleet vaatimassa suihkulähteiden häkittämistä ettei sinne pääse.

Menee nyt aiheen ohi, mutta pakko on kommentoida.

Kieltäminen ei ollut ajatuksena, vaan vaihtoehtoisen paikan löytäminen. Havis Amanda on rakenteeltaan niin heikko, ettei se välttämättä tule kestämään tällaista menoa.

Mutta siis lähtökohtana oli, että pitäisi löytää parempi paikka tuolle juhlinnalle.

 

[Matti Matinpoika]

2010 -luvun yleisöä yritetään saada 1990 -luvun (ja pahimmillaan 1960 -luvun) olosuhteisiin. Oisko siinä syytä yleisömäärien alenemiseen.
Toinen syy voisi olla se, ettei enää valehdella niin paljon kuin silloin ennen?

 

[Sijais-Leija]

MISSÄ OVA KATSOJAT?

Hyviä näkemyksiä MieVaan ja Elk. Nii, jos Kitteeltä "hävinny" kuntalaiset, on ne Imatraltakin! Tais olla 1974 tollaset vajaa 37 tuhatta asukasta, nykyään vajaat 28t, jos tollaset 8 tuhatta on hävinny jonnekii, nii mistäs revit ne samat 2-3000 katsojaa jotka silloin olivat Maneesilla. Ei tää ole säännöistä kiinni, tää on meistä kansalaista kiinni.

Imatran nykyinenkin väkiluku on huomattavasti suurempi kuin Kiteellä saati Vimpelissä ikinä ja vieläpä huomattavasti pienemmällä alueella. Ja eiköhän porukkaa käy myös Lappeenrannan puolelta jonkin verran. Silti IPV on alkukauden harvoja onnistujia tällä rintamalla, varsinkin kun huomioi pelin tason, joka on ollut suurimmaksi osaksi täyttä kuraa. Tallinnan-hassuttelu painaa kyllä keskiarvoa hiukan alaspäin ja toisaalta IPV:n järjestämä peli nostaa JymyJussien lukemaa.

 

[Helsingin Herra]

Mikä muuten on Imatran hyvien yleisömäärien salaisuus? Uusi stadion ainakin vaikuttaa kävijämääriin. Ja epäilemättä vapaa sisäänpääsy alle 25-vuotiaille. Ja onhan seuran imagollakin varmasti merkitystä.

Itse ei-imatralaisena pidin kyllä edellisen stadionin paikkaa parempana kulkemisen suhteen, mutta silti viihdyn paremmin uudella stadionilla. Tunnelma on parempi ja olosuhteet varsinkin.

E: Siirsin tämän kommentin toisaalta nyt tänne.

 

[Sijais-Leija]

Itse ei-imatralaisena pidin kyllä edellisen stadionin paikkaa parempana kulkemisen suhteen

Helppo olla samaa mieltä, mutta hiihdon tarpeethan tuon paikan sanelivat. Paikkakunnan parhaat maastot kyseiseen lajiin ovat kai Ukonniemessä. Ei tuo sijainti nyt ilmeisesti kovinkaan paljon ole yleisömääriä rajoittanut.

 

[2-RAJA]

Jokaisessa ottelussa pitäisi palkita paras sisä-ja ulkopelaaja, eikä aina sitä joka lyö eniten juoksuja, mikä tuntuu olevan yleinen käytäntö. Mörssärit tulee aina lyömään muiden palaajien kattamaan pöytään...

 

[Jymäkkä]

Mikä muuten on Imatran hyvien yleisömäärien salaisuus? Uusi stadion ainakin vaikuttaa kävijämääriin. Ja epäilemättä vapaa sisäänpääsy alle 25-vuotiaille. Ja onhan seuran imagollakin varmasti merkitystä.

Itse ei-imatralaisena pidin kyllä edellisen stadionin paikkaa parempana kulkemisen suhteen, mutta silti viihdyn paremmin uudella stadionilla. Tunnelma on parempi ja olosuhteet varsinkin.

E: Siirsin tämän kommentin toisaalta nyt tänne.

Valkeapää urheilu- ja vähän muunakin johtajana tehnyt loistavaa työtä. On järjestetty kaikenlaista tapahtumaa(hiihtokisat ennen peliä ym.), joka on saanut väkeä katsomoihin pesispiirien ulkopuoleltakin, ja osa näistä tulee sitten muulloinkin. Ei nuo kaikki ole onnistuneita olleet, esimerkiksi Tallinnan peli oli aika karsea tapahtuma, pelipaikan vaihto taisi viedä edellytykset järjestää kunnollinen tapahtuma. Pelipaikan fasiliteetit eivät riittäneet mihinkään. Oleellista kuitenkin, että joukkue on koko ajan kaikkien huulilla, kun näitä tapahtumia järjestetään. Hieman yleisömäärää taitaa nostaa keinotekoisesti myös se, että aina jonkun nuorisoleirin ollessa Imatralla ne osallistujat tuodaan joukolla peliin. Ainakin yksi tällainen peli ollut jo tälläkin kaudella.

Urheilullisella puolella joukkue on hyvin Imatralainen, vaikka tuontipelaajat siellä nytkin kantaa päävastuun menestyksestä. Kyllä tämäkin vaikuttaa yleisömääriin.

Kenttä on melko syrjässä, mutta Imatrallahan lähes joka paikkaan täytyy kulkea autolla, joten se tuskin verottaa katsojia lainkaan. Stadion tuli Ukonniemeen juuri tuon hiihtomaaston ja alueen urheilualue- keskittymän takia. Asuin itse lapsena Linnalan vieressä, ja ajatus Ukoskan stadionista tuntui minustakin ensin hölmöltä, mutta takki on kääntynyt. Hyvä stadion ja onnistunut ratkaisu.

 

[Helsingin Herra]

Helppo olla samaa mieltä, mutta hiihdon tarpeethan tuon paikan sanelivat. Paikkakunnan parhaat maastot kyseiseen lajiin ovat kai Ukonniemessä. Ei tuo sijainti nyt ilmeisesti kovinkaan paljon ole yleisömääriä rajoittanut.

Ilman muuta näin. Ja itseasiassa paikkahan on muuten kyllä hieno. Saimaa ja Ukonlinna lähellä ja maisemat Linnalaa paremmat. Mäkäräisiä kyllä on liikaa. Millähän sääntömuutoksella ne saisi pois?

Kulkeminen stadionille on hankalampaa, mutta ei se minunkaan käymistä ole rajoittanut. Arki- ja sunnuntaiotteluiden painotus on sitä tehnyt, mutta on varmaan kokonaiskävijämäärää ajatellen järkevä siirto.

 

[Jymäkkä]

Yleisesti, mielestäni pelin tempoa pitäisi hieman nostaa. Vuosikymmeniä lajia seuranneena lajiniilona kyllä itse jaksan lajiin kuuluvat suvantovaiheet kärjen hakemisineen kopittelulla, mutta uusia potentiaalisia katsojia tuo kyllä karkottaa.

Olisi mielestäni selkeintä, että jokainen vuoro aloitettaisiin ykkösestä, tämä poistaisi pahimman kopittelutarpeen vuorojen alussa. Sitten voi miettiä, pitäisikö sisävuoro mennä poikki kolmesta palosta tai viimeistään, kun kaikki ovat lyöneet kerran, eli sisävuorolla olisi maksimissaan 12 lyöntivuoroa. Itse en ehkä tähän lähtisi, jos sisäpeli kulkee ja juoksuja syntyy, niin olisi vähän hassua ehkä katkaista vuoro? Toisi kuitenkin ennustettavuutta ottelun kestoon ja lähes kaikkien lyöjien kannattaisi aina yrittää tehdä tilannetta. Joitain hitaita tietysti kopitettaisiin edelleen, mutta aika marginaalista olisi.

Toinen vaihtoehto vaikeuttaa kärjen hakemista olisi esimerkiksi se, että ekalla lyöntikierroksella olisi saatava 3 juoksua, ja seuraavilla sitten 2, kuten nykyäänkin.

 

[Tilastoniilo]

Yleisesti, mielestäni pelin tempoa pitäisi hieman nostaa. Vuosikymmeniä lajia seuranneena lajiniilona kyllä itse jaksan lajiin kuuluvat suvantovaiheet kärjen hakemisineen kopittelulla, mutta uusia potentiaalisia katsojia tuo kyllä karkottaa.

Olisi mielestäni selkeintä, että jokainen vuoro aloitettaisiin ykkösestä, tämä poistaisi pahimman kopittelutarpeen vuorojen alussa. Sitten voi miettiä, pitäisikö sisävuoro mennä poikki kolmesta palosta tai viimeistään, kun kaikki ovat lyöneet kerran, eli sisävuorolla olisi maksimissaan 12 lyöntivuoroa. Itse en ehkä tähän lähtisi, jos sisäpeli kulkee ja juoksuja syntyy, niin olisi vähän hassua ehkä katkaista vuoro? Toisi kuitenkin ennustettavuutta ottelun kestoon ja lähes kaikkien lyöjien kannattaisi aina yrittää tehdä tilannetta. Joitain hitaita tietysti kopitettaisiin edelleen, mutta aika marginaalista olisi.

Toinen vaihtoehto vaikeuttaa kärjen hakemista olisi esimerkiksi se, että ekalla lyöntikierroksella olisi saatava 3 juoksua, ja seuraavilla sitten 2, kuten nykyäänkin.

Lajiniilon pitäisi älytä, että jos peli katkaistaisiin aina 12 lyöjän jälkeen, poistuisi muutaman juoksun tappiolla olevan joukkueen viimeinen oljenkorsi päästä viimeisessä vuorossa tasoihin esim. tilanteessa, jossa pesien ollessa täynnä jäljellä vain yksi lyöjä. Silloinhan kenttä vetäytyisi ja antaisi suosiolla yhden juoksun. Pelin keskeinen idea on, että niin kauan kuin ei ole taululla kolmea paloa, voi jakson voittaa, jos vain pääsee tarvittaessa myös uudelle lyöntikierrokselle.

 

[Tikka]

Toisaalle jo tästä samasta aiheesta piirtelinkin, tästä kun on avattu about 31 eri säiettä näemmä....

Mutta lyhkäsesti, nuo edellä mainitut varmasti syö osansa, mutta yks mikä vähentää kans ihan lajiväkeä, on ruudun fanikamerat. Kyllä, olen kuullu monien sanovan, että etenkin surkeella ilmalla jäädään ruudun ääreen. Se kun on vielä lähes ilmaista ja kaikki pelit oikeastaan näkyy! Jotenkin surkuhupaisaa, että kuuleemma liitto ja seurat eivät saa tuosta edes mitään? Vaan päinvastoin, joutuvat vielä järkkäämään puitteet ja muut talkoilla? Onko tosiaan näin?

summasummarum, lukekaa enempi säkeestä "6 haavaa ja 3 paloa", jos kiinnostaa. Mutta markkinointiin panostusta! Tilastoniilon kanssa samaa mieltä ainakin tuosta lyöntivuoron katkaisusta, ei noin!