Täällä taas! Blogini kannalta on oikein mukavaa vaihtelua, ettei sarjan yleisömääriin tarvinnut tehdä koronakorjauksia. Korona vaikutti vielä varmasti asioihin tälläkin kaudella, mutta minkäänlaisi…
ainoamittari.wordpress.com
Jaa, ajattelinkin juuri vähän aikaa sitten kirjoittaa tänne vähän miesten Superpesiksen yleisömääristä ja koronan vaikutuksesta niihin, vaikka ei ole tullut kirjoiteltua viime aikoina paljoa työkiireiden takia. Asko Huukin tilastokatsaus aiheesta rävähti sopivasti esille tänne myös ja vaikuttaa laadukkaalta ainakin lukujen osalta (yleisökeskiarvot vaikuttavat nopeasti katsottuna oikeinlasketuilta).
Tuosta Huukin tilastokatsauksesta näkee, että kaudella 2019 ennen koronaa koko sarjan (miesten Superin) yleisökeskiarvo oli karkeasti noin 1300 katsojaa/ottelu, ensimmäisellä koronakaudella 2020 noin 900 katsojaa/ottelu, kaudella 2021 noin 1000 katsojaa/ottelu ja kaudella 2022 noin 1150 katsojaa/ottelu. Tuostahan pystyy myös suunnilleen karkeasti arvioimaan, että kuinka suuri vaikutus koronalla on ollut miesten Superissa yleisömääriin, jos vetää vähän mutkia suoriksi, vertaa lukuja viimeiseen koronattoman kauden (2019) vastaaviin ja olettaa muiden tekijöiden vaikutuksen pieneksi/nollaksi. Eli verrattuna koronaa edeltävään kauteen (2019) näillä koronallisilla kausilla sarjan yleisökeskiarvo oli kaudella 2020 noin - 400 katsojaa/ottelu, kaudella 2021 noin - 300 katsojaa/ottelu ja tällä kaudella (2022) noin - 150 katsojaa/ottelu. Nämä luvut siis runkosarjan osalta ja karkeasti 50 katsojan tarkkuudella.
Minusta tämä koronan vaikutus pesäpalloon on ollut aika pieni verrattuna moneen muuhun lajiin (etenkin talvilajeihin) tilastojen perusteella. Tänä vuonna päättyneellä liigakaudellakaan jääkiekossa ei edes pystytty ottamaan yleisöä useampaan peliin ja joihinkin otettiin yleisöä sisään vain koronapassilla, kun päivittäisten koronatartuntojen määrä oli moninkertainen verrattuna kesäaikojen vastaaviin. Eli siis koronatilanne on ollut pahempi aina talvisin ja päivittäisten tartuntojen tasot tyypillisesti paljon korkeammalla, niin vaikutus yleisömääriin on silloin suurempi. Koronan vaikutus yleisömääriin näyttäisi pesiksessä myös pienentyneen tällä kaudella verrattuna vuoden ja etenkin parin vuoden takaiseen. Luultavasti syynä on se, että ihmiset ovat ottaneet rokoteannoksia ja luottavat niiden suojiin tai sairastaneet jo koronan. Toisaalta tälle kaudelle pienennettiin myös miesten Superin joukkuemääriä, jolla voi myös olla vaikutusta nousseisiin yleisökeskiarvoihin.
Joukkuekohtaisesti, kun katsoo noita Huukin tilastoja linkin takaa, niin minusta miesten Superissa joukkueiden yleisömäärät aika yhtenäisesti vähenivät kaudelle 2020, jonka jälkeen lähtivät taas kasvuun, kun porukka rokottautui pikku hiljaa enemmän/sai sairastamalla luonnollisen immuniteetin ja sitä kautta uskalsi paremmin takaisin peleihin. Mielenkiintoisempia on nuo naisten Superpesiksen tilastot, joissa on vähän suuremmat erot joukkueiden kesken. Pesäkarhujen yleisömäärä laski todella paljon (suunnilleen puolittui) ekalle koronakaudelle 2020 verrattuna kauteen 2019, kun taas, esim. Manse PP:n yleisömäärä jopa hieman nousi koronakaudelle 2020. Vesa Saine taisi Pesäkarhuista puhua jotain, että heillä on tyypillisesti paljon senioreita katsomossa, koska Pesäkarhut on perinteikäs seura Superpesiksessä, jota monet on seuranneet pitkään. Eli siis sellaiset seurat, joilla on paljon iäkkäitä katsojia, menettivät luultavasti enemmän yleisöä kuin sellaiset, joissa katsojaprofiili on nuorekkaampi. Toisaalta kauden 2020 jälkeisillä kausilla Pesäkarhujen yleisömäärät on kasvaneet eniten, joten tilanne näyttäisi alkavan normalisoitua.