Periaatteessa näinhän se on. En minäkään pidä tavoiteltavana asiana sitä, että vuodesta toiseen joku yksittäinen henkilö pumppaisi seuraan rahaa ja seuran muu rahanhankinta näivettyy. Toisaalta seuralle (sen omasta näkökulmasta katsoen) on ikäänkuin henkivakuutus, jos asioiden mennessä pieleen taustajoukoista löytyy hauista (rahaa) kääntämään homma taas raiteilleen. Valitettavan monessa seurassa tätä hauista ei ilmeisesti löydy, vaan homma näyttäytyy ulospäin vuodesta toiseen selviytymistaisteluna ilman toivetta paremmasta.
Urheilussa toisaalta rahaa tarvittaan menestymiseen, mutta taas toisaalta menestyminen tuo tilaisuuksia rahan saamiseen. Pahaan jamaan joutuneen juokkueen on vaikea kääntää nopeasti kurssia, jos kurssin kääntämiseksi ei löydy resursseja. Pahimmillaan joudutaan miettimään vauhdin hakemista alasarjoista, mikä on valitettavan pitkä ja kuoppainen tie.
En oikeasti tiedä, miten tarkkoja rahoistaan Sotkamon omistajat ovat, mutta kuvittelisin, että jos kultajuna alkaisi pahemmin yskimään (nykytilanne, jossa yskiminen tarkoittaa jäämistä toisen kerran mitalleitta 20 vuoteen on vain tervettä), löytyisi taustajoukoista paitsi tietotaito suunnan kääntämiseen myös tähän tarvittava rahoitus.