- Viestejä
- 1,790
Montako Mansen kasvattamaa poikajunnua on kautta aikojen pelannut Superissa?Kirjoitat Mansen junnuista, etkä tunne kuitenkaan tilannetta.
Tunnetko tilanteen, tiedätkö vastauksen? Vastaus saattaa yllättää.
Montako Mansen kasvattamaa poikajunnua on kautta aikojen pelannut Superissa?Kirjoitat Mansen junnuista, etkä tunne kuitenkaan tilannetta.
Se vie oman aikansa. Asukaspohjaa riittää, kyllä sieltä vielä tulee.Montako Mansen kasvattamaa poikajunnua on kautta aikojen pelannut Superissa?
Tunnetko tilanteen, tiedätkö vastauksen? Vastaus saattaa yllättää.
Eikös tuolla Kouvolassa kasva Laine? Huhujen mukaan isompi talentti kuin KinnunenSe vie oman aikansa. Asukaspohjaa riittää, kyllä sieltä vielä tulee.
Jos pohtii, et joku Laineen kaltainen Talentti, pesikseen niin terve vaan terve.
Sori eiliset tuulettelut. Oli vaan jotain, mitä en ole kokenut hyvin pitkään aikaan. Vois trollata, en halua. Junnuna asia olis voinut olla eri.
Juu, Lahest lähtösin, Kouvolas kasvaa.Eikös tuolla Kouvolassa kasva Laine? Huhujen mukaan isompi talentti kuin Kinnunen
Niin, nythän Manse on melko tasaisesti Koplan kanssa poikien Superissa. Sieltä voisi kuvitella olevan mahdollisuuksia muutaman vuoden sisään. C-pojat tosin kysymysmerkkinä? pelaavatko jossain muualla?Se vie oman aikansa. Asukaspohjaa riittää, kyllä sieltä vielä tulee.
Kirjoittelet vähän ladun vierestä. - Tämän kirjailijan, jolle vastasin, jutussa oli lähinnä kyse siitä, että Mansella ei ole junnujoukkueita. - Koppari kilpailuhenkisenä hyppäsi tilanteeseen, kuka on kasvattanut niin hyvät junnut, että ovat pelanneet Superissa. - Taisitpa hiukka sohaista tilannetta kenen isillä on komeempi auto.Montako Mansen kasvattamaa poikajunnua on kautta aikojen pelannut Superissa?
Tunnetko tilanteen, tiedätkö vastauksen? Vastaus saattaa yllättää.
Eli et tiedä monellako Superia pelanneella pelaajalla on kasvattiaseurana Manse? Vai etkö kehtaa kertoa sitä ääneen?Kirjoittelet vähän ladun vierestä. - Tämän kirjailijan, jolle vastasin, jutussa oli lähinnä kyse siitä, että Mansella ei ole junnujoukkueita. - Koppari kilpailuhenkisenä hyppäsi tilanteeseen, kuka on kasvattanut niin hyvät junnut, että ovat pelanneet Superissa. - Taisitpa hiukka sohaista tilannetta kenen isillä on komeempi auto.
Vimpelin, Vetelin ja Halsuan kunnissa syntyy tällä hetkellä (viim. 6 vuotta) keskimäärin ~40 lasta vuodessa. Heistä puolet on luonnollisesti tyttöjä, puolet poikia. Tämä määrä on lähes puolittunut viimeisen 10 vuoden aikana. Se tulee vain laskemaan tuosta.Noin vastapäisen mäen päältä kuultuna. Kuinka monella Vedon tämän kauden Superia pelanneella on kasvattiseurana Vimpelin Veto? Tai vaikka Halsua?
Entä minkä kolmen seuran kasvattamia pelaajia on eniten tämän kauden miesten Superissa?
Ei se välttämättä noin ole.Ihan pian, ehkä jo tällä vuosikymmenellä, ollaan tilanteessa, että nuorimpien poikajunioreiden joukkuetta ei saada enää kasaan - edes kaikkien kolmen kunnan ja alueen seurojen voimat yhdistämällä.
Tämä ei ole vittuilua kenellekään tai mikään mitä kukaan toivoisi. Se on vaan demografinen tosiasia.
Jos halutaan, että Suomessa pesäpalloa pelataan vielä meidän lopunikämme, täytyy katseet suunnata kaupunkeihin, varsinkin isoihin kaupunkeihin.
Kukaan, ei sitten yhtään kukaan, ei ala kuskata 7-vuotiaita pesistreeneihin kymmenien kilometrien päähän. Kukaan ei muuta perhettään Lohjalta Sotkamoon, jotta alakoululainen poikansa voi alkaa siellä harrastaa pesäpalloa. Tässä maassa ei ole yhtään sellaista ihmistä.
Eiköhän tässäkin tapauksessa vain poikkeus vahvista säännön.Heinola tunnetaan Apulannasta, mutta pian myös KPL:n Aapo Kinnusesta – Kantatie 46 tuli Kinnusen perheelle tutuksi vuosien varrella
Seitsemänvuotias heinolalainen pikkupoika Aapo Kinnunen ilmestyi aikoinaan KPL:n harjoituksiin. Sunnuntaina sama poika iski harjoitusottelussa Manse PP:tä vastaan kunnarin ja kolme tavallista juoksua.www.kouvolansanomat.fi
Aapo Kinnunen kulki koko peruskoulun ajan Heinolasta Kouvolaan pesäpallotreeneihin. Ison kiitoksen mahdollisuudesta ansaitsevat Kinnusen vanhemmat, jotka jaksoivat kuskata innokasta poikaansa harjoituksiin kantatie 46:ää pitkin.
– Se oli sellainen 70 kilometriä suuntaansa. Vanhemmat ovat olleet aina hyvin tukena ja mukana, Kinnunen kiittelee kotijoukkojaan.
Mutta jos "Kukaan, ei sitten yhtään kukaan, ei ala kuskata 7-vuotiaita pesistreeneihin kymmenien kilometrien päähän", mutta silti alkaa? Eli kyllä niitä löytyy.Eiköhän tässäkin tapauksessa vain poikkeus vahvista säännön.
Pikkuisen tuossa auttaa se, että yhdessä junnuikäluokassa on kuitenkin aina kahden vuoden tenavat ja ainakin aluesarjoissa saa olla vielä muutama Y- luvallakin, eikä mikään tietty estä peluuttamasta alemman ikäluokan parhaita myös vanhemmissa junnuissa. Eli ei 20 poikalasta vuodessa vielä ole ihan toivoton määrä, mutta vaatii toki sen että isolla prosentilla pitää valita pesäpallo harrastuksesksi.Vimpelin, Vetelin ja Halsuan kunnissa syntyy tällä hetkellä (viim. 6 vuotta) keskimäärin ~40 lasta vuodessa. Heistä puolet on luonnollisesti tyttöjä, puolet poikia. Tämä määrä on lähes puolittunut viimeisen 10 vuoden aikana. Se tulee vain laskemaan tuosta.
Ihan pian, ehkä jo tällä vuosikymmenellä, ollaan tilanteessa, että nuorimpien poikajunioreiden joukkuetta ei saada enää kasaan - edes kaikkien kolmen kunnan ja alueen seurojen voimat yhdistämällä. Sen jälkeen vuosi vuodelta sitten junioripelaajien ja -joukkueiden määrä vähenee, kun ikäluokka kerrallaan vanhenee ja uusia ei tule. Useita ikäluokkia yhdistämällä varmaan voidaan saada vielä harrastejoukkueita, mutta ei enää kilpajoukkueita.
Ensi vuosikymmenellä ollaan sitten tilanteessa, että pääsarjaan ei enää näiden seurojen kasvatteja tule, lainkaan. Ja alueella ei pelata muuta kuin harrastepesistä ja Vimpelin Vedon pääsarjajoukkue.
Tämä ei ole vittuilua kenellekään tai mikään mitä kukaan toivoisi. Se on vaan demografinen tosiasia.
Jos halutaan, että Suomessa pesäpalloa pelataan vielä meidän lopunikämme, täytyy katseet suunnata kaupunkeihin, varsinkin isoihin kaupunkeihin. Manselle voi vittuilla vaikka mistä, ja tietystikään seura ei omilla kasvateillaan sarjaa pelaa, kun se ei yksinkertaisesti ole mahdollista ottaen huomioon koska junioritoiminta on käynnistynyt ja tosissaan laajentunut.
Mutta pesäpallon tulevaisuus on Mansen ja muiden isojen kaupunkien seurojen varassa, koska näiden perinteisten kyläseurojen tie on vain umpikuja ja lajin hidas kuolema.
Sotkamo on yksinäänkin asukasluvultaan selvästi suurempi kuin Vimpeli, Halsua ja Veteli yhteensä. Sotkamossa syntyy n. 40 poikalasta vuodessa. Sekä syntyvyys että muutto Sotkamoon ovat kasvussa. Kaiken kaikkiaan Sotkamolla on vetovoimaa ja resursseja ihan mukavasti. Sitä samaa ei ole "Vimpelin seudulla". Ei siitä mihinkään pääse. että faktat ovat Vimpelin pesäpalloilulle erittäin haastavat-Oikeastaan se, missä mikin laji voi menestyä, riippuu myös lajissa liikkuvasta rahamäärästä.
Jääkiekossa pärjäämiseen vaaditaan iso talousalue, lentopallossa on (vaikka se on kaikkialle levinnyt ja hyvin voiva harrastettu laji siinä mielessä) kärjessä porskuttanut useita maalaiskaupunkien seuroja. Naisten puolelle Kuusamo pärjää hyvin "perinteisellä" ostojoukkuetaktiikalla eli kerää pelaajat pääosin muualta päin Suomea. Tuossa lajissa Kuusamo pystyy tarjoamaan kilpailykykyisen paketin, mahdollisuuden pelata eurooppalaisia pelejä, ja urheilupuolella myös työpaikkoja Rukan vuoksi.
Sotkamo on pikkuisen samansuuntainen paikkakunta, turisti- ja liikunta elättävät myös paikkakuntaa. Urheilijoille on heille tyypillisesti sopivia työpaikkoja tarjolla. Kuusamosta poiketen pesäpallojoukkue on pääosin koottu oman paikkakunnan kasvateista täydennettynä täsmähankinnoilla.
Vimpeli pärjää ympäristön kasvateilla, mutta se pystyy houkkuttelemaan pelaajia Vimpeliin myös koko laajalta Pohjanmaalta, esimerkiksi maakunnan pääkaupungista Seinäjoelta.
Pohjois-Karjalassakaan ei ole mikään välttämättömyys, että johtavana seurava säilyy aina Joensuu ja Kiteen täytyy tyytyä pikkuveljeksi (perinteet, kulttuuri ja osaaminen ovat edelleen heidän puolellaan).
Pesäpallolle on hyväksi päästä isoihin kaupunkeihin, mutta ei se ole elinehto taikka tuomio kaikille pienten paikkakuntien seuroille. Muuten: Helsinki esimerkiksi pärjää hyvin yllättävän harvassa lajissa, niin yksilö- kuin joukkuepuolella.
Kaupungistumisen valtavirran kääntymisestä tai ainakin pysähtymisestä on siitäkin ollut pieniä signaaleja. Helsinki mm. on ollut kaksi vuotta Suomen suurimmasta muuttotappiosta kärsinyt kaupunki (kun absoluuttisia lukuja katsotaan).
Oman piskuisen Sotkamoni työttämyysluvut ovat jo pitkään pyörineet 4-6 prosentin välillä. Veroayrin hinta on pienempi kuin Oulussa tai Tampereella, työllisyys noin puolet parempi kuin Oulussa. Ei se nyt niin tuhoon tuomitulta näytä.
Manse PP Juniorit Ry:llä on kyllä paljon pelaajia.Kirjoitat Mansen junnuista, etkä tunne kuitenkaan tilannetta.
Mansen C-pojat pelaavat C-poikien Superin sijaan miesten maakuntasarjaa ja C-poikien aluesarjaa. Taustoja en yhtään tiedä, säästetäänkö matkakuluissa vai jostakin muusta syystä näin.Niin, nythän Manse on melko tasaisesti Koplan kanssa poikien Superissa. Sieltä voisi kuvitella olevan mahdollisuuksia muutaman vuoden sisään. C-pojat tosin kysymysmerkkinä? pelaavatko jossain muualla?
Mansella on hyvä B- poikien ikäluokka. C- ja D ikäisissä on kyllä lukumäärää, mutta ne ei kokonaisuutena ole niin hyviä kuin B:t. Ja Mansella on toki ongelmia junnujen pelinjohdossa ja valmennuksessa. Kun kaupungissa on ohuet perinteet lajissa, mutta hyvin nopeasti kasvanut juniorijoukkueiden määrä ja ihan määrällisestikin erittäin paljon junioripelaajia niin pula valmentajista ja pelinjohtajista haittaa tekemistä joka tietty vähän jarruttaa junnujen kehittymistä. Ja asiaa ei yhtään parannan se, että Tampereella on myös melkoisen tukkoista treeniolojen suhteen.Mansen C-pojat pelaavat C-poikien Superin sijaan miesten maakuntasarjaa ja C-poikien aluesarjaa. Taustoja en yhtään tiedä, säästetäänkö matkakuluissa vai jostakin muusta syystä näin.
Mansella on hyvä B- poikien ikäluokka. C- ja D ikäisissä on kyllä lukumäärää, mutta ne ei kokonaisuutena ole niin hyviä kuin B:t. Mansella on myös vähän ongelmia junnujen pelinjohdossa ja valmennuksessa tai tarkemmin tekijöiden määrässä. Kun kaupungissa on ohuet perinteet lajissa, mutta hyvin nopeasti kasvanut juniorijoukkueiden määrä ja ihan määrällisestikin erittäin paljon junioripelaajia niin pula valmentajista ja pelinjohtajista haittaa tekemistä joka tietty vähän jarruttaa junnujen kehittymistä. Ja asiaa ei yhtään parannan se, että Tampereella on myös melkoisen tukkoista treeniolojen suhteen.