Siilinjärven kammottavaan yleisökatoon saattaa paikkakuntalaisen tuttuni mukaan vaikuttaa sekin, että pesäpallo on kadonnut ainakin edustusjoukkuetasolta naapuripaikkakunnilta kuten Maaningalta ja Nilsiästä. Esimerkiksi Maaningalta käytiin kuulemma paljon katsomassa Siilinjärven kotimatseja silloin, kun Mantulla oli usein 1500-2500 katsojaa. Toinen asia on juniorijalkapallon suuri suosio Siilinjärvellä. Tuttavani arveli, että näistä hyvinkin 500 pelaajasta harva tulee SiiPen peliin. Eivätkä vanhemmatkaan.
Myös Puurtilan aikoinaan hienot katsojamäärät Varkaudessa perustuivat siihen, että pesäpalloa pelattin paljon myös lähikunnissa kuten Leppävirralla, Kangaslammilla, Joroisissa ja Suonenjoella. Leppävirtalainen Etelä-Leppävirran Kiipperä oli nousta SM-sarjaankin.
Myös Karttulasta oli kova suomensarjajoukkue kuten Siilinjärven vaiktuspiiriin kuuluvalta Juankoskeltakin. Kaikkialla on toiminta kuitenkin lopahtanut johtuen ikäluokkien pienenemisestä, varmasti vetäjäpulasta mutta myös siitä, ettei pesäpallo ole säilyttänyt vetovoimaansa samalla tavalla kuin eräillä muilla alueilla.
Kuopio ei ole oikein koskaan ollut pesäpallokaupunki, vaikka jo Kelta-Mustat kokeili aikoinaan siipiään SM-sarjassa ja PuPella oli oikein laadukas porukka Sami Haapakosken ja kumppanien aikoina.
Toisaalta, eihän KuPS:kaan saanut hienosti mestaruuteen päättyneellä viime kaudella yleisön kunnolla liikkeelle kuin pariin viimeiseen peliin. Olin kyläreissun yhteydessä katsomassa tuttavani kanssa erittäin tärkeää HJK-ottelua muutamaa kierrosta ennen päätöstä. Paikalla oli nipin napin 2000 katsojaa. Vielä 1960-luvulla sellaista määrää olisi KuPS:n huippuottelussa pidetty katastrofina.