Ei kiinnostanut Kossu eikä Jymy silloin kun viimeksi pelasivat Superia. Molemmat oli katsojakeskiarvoiltaan sarjan huonoimmat. Kyllähän ihmiset tulevat katsomaan voittavaa pesistä, niin kuin nyt Jymyä suomarissa ja Kossua ykkösessä. Mikäli Etelä-Pohjanmaan alueella vielä joskus Superia pelataan, niin Seinäjoen pesäpallostadion on ainoa oikea paikka. Siellä ihmismassat lähellä ja fasiliteetit kunnossa. Epäilen vahvasti, että Nurmon ja Koskenkorvan kenttiä rempataan niin paljoa esim pukuhuoneiden, aitioiden ja kioskien osalta, että siellä olisi kannattavaa Superia pelata.
Mitäs Kossun kentässä on remppaamista Superia ajatellen kun siellä sitä pelattiin viimeksi 2023. Kapasiteettikin on aivan riittävä ja ylikin sille "ihmismassalle" mitä Kossu peleihinsä liikutti. Nurmolla näistä kolmesta on se heikoin stadion joka tuskin täyttää enää nykypäivän vaatimuksia ainakaan Superin tasolla. Ykkösessä varmaan vielä menettelisi.
Vähän offtopicia tähän ketjuun mutta en huomannut, oliko Arffmanin juttu viime marraskuulta JymyJussien konkurssin myötä jo jossain ketjussa mutta siinä on hyviä näkökulmia Seinäjoen ongelmiin jotka voi itsekin allekirjoittaa. Muutama referointi:
1. JymyJusseihin satsattiin yhdistymisen jälkeisten vuosien huumassa pelottomasti. Kun optimistiset laskelmat eivät toteutuneet, taloudelliset laskelmat alkoivat kumista onttoutta ja kääntyivät väärään suuntaan.
Jälkiviisaasti voidaan miettiä, mitä hankkeessa olisi voitu tehdä toisin. Olisiko suunnitelmat ja laskelmat pitänyt jo alun perin laatia siten, että tavoitteisiin olisi edetty hitaammin ja pitkäjänteisemmin?
2. Samaan aikaan, kun JymyJussit teki tulemistaan, taivaanrannalle ilmestyi uusi uhkakuva. Seinäjoen Jalkapallokerho ja sen upporikas pääomistaja
Raimo Sarajärvi olivat päättäneet tehdä Seinäjoesta jalkapallokaupungin.
SJK nousi Veikkausliigaan samana vuonna, kun JymyJussit pelasi ensimmäistä kauttaan Superissa. Toisin kuin JymyJusseja, menestys seurasi heti SJK:ta. Joukkue voitti keväällä 2014 Liigacupin ja vuotta myöhemmin se kruunattiin sensaatiomaisesti Veikkausliigan mestariksi.
3. SJK:n lisäksi JymyJussien menestyksen tiellä oli myös näkymätön vastustaja – henkinen muuri, joka erotti toisistaan Seinäjoen ja Nurmon.
Vaikka nurmolaiset saivat muovattua seuran nimen Nurmo-vetoisesti JymyJusseiksi, se ei kuitenkaan poistanut näkymätöntä muuria 3,5 kilometrin päässä toisistaan olevien Seinäjoen ja Nurmon pesäpallostadioneiden väliltä.
Nurmolaiset olivat edelleen
nurmoolaasia eikä JymyJusseista tullut heidän seuraansa.
Seinäjoen JymyJussien kunnianhimoisista suunnitelmista nousee enää pelkkä savu. Mikä JymyJussien tarinassa meni pieleen?
elmotv.com
Kakkoskohdan voinee jokainen SJK:n peleissä käynyt todeta omin silmin. Junnuja riittää, toki niitä on Jusseillakin mutta uskallan oman kokemuksen pohjalta sanoa että vaaka on kääntynyt Jouppilan suuntaan.
.
